Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kokemuksia raskausajan diabeteksestä?

01.12.2010 |

Heips!



Minua kiinnostaisi kuulla kokemuksia, vinkkejä tms. sellaisilta, jotka ovat saaneet raskausajan diabetes -diagnoosin.



Minulle diagnoosi tuli aika puskista: ei ylipainoa, liikun ja syön melko normaalisti - paitsi olen aika perso makealle. Nyt sain verensokerimittarin ja tiukat ohjeet ruokavalion suhteen. Mittauspäiviä on nyt alkuun 3 viikossa ja päivän aikana mittauksia pitää tehdä 6.



Itseäni ahdistaa ehkä eniten ruoka-aikojen, hiilarimäärien ja mittausaikojen jäykkyys ja kaavamaisuus. Ravintoaineiden laskeminen tuntuu minusta aika vastenmieliseltä, kun olen tottunut ajattelemaan, että kun syö "normaalisti" ei semmoisesta turhasta tarvitse stressata. Samoin ruokailuaikojen tai lähinnä niihin liittyvien verensokerimittausten jäykkyys ärsyttää. Saan siis kulkea jatkuvasti muistutus puhelimessa, ettei mittaus unohdu ruuan jälkeen.



Vaikka terkkari neuvolassa siis vakuutteli, että pian tähän tottuu ja ei se ole niin kamalaa, niin en ole ihan vakuuttunut siitä. Toistaiseksi siis vaan ahdistaa ja stressaa koko homma.



Olisin siis kovin kiitollinen kokemuksista miten olette jutun kanssa pärjänneet ja tottuiko siihen ruokien ja mittausten kyttäämiseen vai ei...



Helly (rv 29 + 5)

Kommentit (19)

Vierailija
1/19 |
01.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja hyvin on asian kanssa tullut toimeen arjessa. Myös mulle diagnoosi tuli puun takaa, mutta on se sen verran iso homma, että vauvan hyvinvoinnin vuoksi aloitin heti dietin noudattamisen pilkulleen, samoin mittaukset. Aluksi oli kontrollikäyntejä äitipolilla, mutta ne loppuivat h24 kun kaikki arvot olivat olleet sen 8 viikkoa kunnossa ja vauva kasvoi keskikäyrällä. Mutta sitten alkoi ongelmat: vaikka noudatan ravitsemusterapeutin ohjeita kirjaimellisesti, sokerit heittävät ja ovat yli sallittujen aterian jälkeen, vaikka hiilarit ovat aterialla sen 20 grammaa. Nyt uudelleen äitipolille ja edessä ehkä insuliinin aloitus ja sen myötä synnytyssairaalan vaihtuminen. Hanurista, mutta vauvan parhaaksi. En todellakaan halua synnyttää "sokerivauvaa" eli 5 kiloista jötikkää, joten teen jatkossakin kuten ammatti-ihmiset parhaaksi näkevät.



Piikitykseen tottuu nopeasti ja vie aikaa kaikkinensa sen 30 sekuntia per kerta. Eihän mittauksista ole mitään hyötyä jos ne tekee miten sattuu, joten en koe hoitoa "jäykkänä" tai "kaavamaisena". Ruokailun säännöllisyys on vaikuttanut omaan vointiin hurjasti ja mahdollinen aikuistyypin diabetes on sellainen peikko, että ne joulusuklaat jää mukisematta kauppaan. Samoin liian isoksi kasvava vauva ja vauvan verensokerinheittelyn ongelmat synnytyksen jälkeen motivoivat hoitamaan tätä tilaa nyt kunnolla.



Tsemppiä siis sulle! Diettihoitoinen gestaatiodiabetes on vielä aika piece of cake kun noudattaa annettuja ohjeita ;) ( voin tsempata sua 14 viikon kokemuksella... :))



T:Hautomo h 30+3

Vierailija
2/19 |
01.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suurin osa kai pärjää pelkästään ruokavaliolla ja nopeasti siihen seurantaan tottuu. Kyse on kuitenkin väliaikaisesta vaiheesta ja tilanne on taas vauvan synnyttyä eri. Itselläni aloitettiin lääkehoito ja myös insuliinia mietittiin, koska arvot nousee ruokavaliosta huolimatta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/19 |
02.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni auttoi erittäin tiukka hiilareitten välttämäminen pahimpina viikkoina 28-32. Silloin hormonit sekoittavat insuliinintuotantoa pahiten. Nyt 35 viikolla voi jo hieman löysätä syömisen suhteen ja arvot pysyvät silti kohdillaan.



Jossain vaiheessa alkoi epätoivo nostaa päätään, kun aamun paastoarvot olivat yli rajan, vaikka olisin mitä tehnyt. Mikään muu arvo mulla ei olekaan mennyt kertaakaan yli.

Karppausinfon sivuilta saa hyviä vinkkejä vähähiilariseen ruokavalioon. Viralliset suositukset sallivat nimittäin varsin paljon hiilareita. En ole syönyt perunaa kohta pariin kuukauteen, ja ihan hyvin olen pärjännyt.



Ja nyt olen huomannut, että jos syön vähänkin enemmän hiilareita, alkaa saman tien närästää. Eli olo on paljon parempi tiukemmalla dieetillä. Ja sen tämä mittaaminen on opettanut, että säännölliset ruoka-ajat pitää olla, eikä niiden välillä napostella! Ihan hyvä opetus...



Tsemppiä! Ei raskausdiabetes maailmaa kaada, päinvastoin!

Vierailija
4/19 |
02.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla myös todettiin sokerirasituksessa erittäin lievä raskausdiabetes, vain viimenen arvo oli viitteellisesti yli. Mittalin sitten sokereita kotona, ja otin heti tosissani ruokavalio-ohjeet. Kokemukset niistä on hyvin samoja kuin sinulla, varsinkin aterian jälkeen kellon kyttääminen, ottaa pattiin.



3 viikon ruokavaliohoidosta huolimatta aamiaisen ja lounaan jälkeisiä korkeita arvoja alkoi olla muutama. Ja minulle aloitettiin insuliinit, suhtauduin itse aloittamiseen tosi myönteisesti koska pelko vaikeasta synnytyksestä ja lapsen sokeriongelmista toimivat hyvin motivaattorina.



Nyt sokerit ovat koko ajan pysyneet hyvänä, ja itsellä se vähentää stressiä. Pistän insuliinia 3x päivässä, 2x pikainskaa ja 1xpitkävaikutteista. Lisäksi mittaan sokerit 4 kertaa päivässä.



Kyllä tähän tottuu, kun ajattelee vauvan parasta! Komppaan myös edellistä että hiilareita vähän kerrallaan, säännöllinen ateriarytmi on hyvää oppia myöhemminkin elämään. Ja meillä ainakin isommat lapset ovat myös saaneet hyvää opetusta terveellisestä ruokailusta.



Ofelia 31+2

Vierailija
5/19 |
04.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä samalla lailla ärsyyntynyt saamastani diagnoosista kuin ap. Mua otti ihan hirveesti päähän, että Kontrolli astui elämääni. Ja todellakin mulla puhelin piippaili koko ajan, että oisin muistanut verensokeria mittailla. Monesti oli parhaimmillani unessa, kun oli pakko esikoisen kanssa nukkua samaan aikaan kun niin väsytti..



En mä ihan pilkulleen niitä hiilarirajoja noudattanut, eihän siihen 20 grammaan mahdu mitään! Eikä ne neuvolassa moittineet mun pikku ylityksiä, mut se helpotti kun sitähän sai syödä sitten tiheesti välipaloja jos nälkä jäi.



Sokeriarvot oli siis koko ajan hyvät, paastot noin 4,3 ja syömisen jälkeiset alle kuutta tai vähän kuuden päälle. Silti vatsan koko humpsahti yhtäkkiä järkyttäviin mittoihin ja viikolla 37 arvioivat vauvan kooksi 3800g. Siitä viikon päästä kokoarvio olikin 4800g! Eli jouduin suunniteltuun sektioon 38+6, jolloin vauvan todellinen paino oli lopulta 4290g.



Riesana nyt vauvan heittelehtivät sokeriarvot, just ja just vähän alle kolmen tuloksia tippuu. Jospa ne saatais pian kuntoon ja pääsis kotiin.



Tsemppiä! Koeta suhtautua mittailuihin vähän kuin kokeena, näet miten kroppasi suhtautuu mihinkin ruokaan.

Vierailija
6/19 |
04.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitos paljon kaikille kokemuksista ja tsemppauksesta! Jotenki helpottavaa kuulla, että muita on harmittanu samat jutut ja silti ootte kaikki hommasta "selvinneet" ja siihen sopeutuneet. Varmasti tää itelläki alkaa asettua pikku hiljaa päivärutiinihin.



Nyt ku oon tarkemmin miettiny mun päivän syömisiä, ni mun ei oikeastaan ihan kauheasti edes tarvi tehä ruokavaliolle mitään, ainoastaan lopettaa se makean yletön syöminen ja kiinnittää vähän huomiota aamu-, väli- ja iltapaloihin. Lämpimiä ruokia syön aina kaks päivässä eikä ne just sisällä hiilihydraatteja. Mittailu on itse asiassa ihan mielenkiintosta hommaa eikä se muuten ärsyttäiskään, mutta se ruuan jälkeisen mittauksen muistaminen on rasittavaa (ja itse asiassa mahdotonta töissä, kun en oikein voi kesken tuntia lähteä sokereita mittailemaan). Mutta varmaan siis tähän tottuu, vaikka vähän sapettaakin aina välillä.



Sen kyllä oon jo päättäny että joulun pyhät on hiilihydraattivapaata aikaa. Sillon en aio edes miettiä kuinka monta suklaakonvehtia saan syödä tai en saa syödä! (Kauhea kapinallinen :D )



Kiitos vielä kerran kommenteista ja tsemppiä muillekin tän jutun kanssa painiville!! Toivottavasti Timantti teillä vauvanki sokerit asettuis pian, ettei tarvis murehtia siitä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/19 |
04.12.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla todettiin puolivälissä raskautta ja käytin insuliinia.Liikunta on tärkeää!!Sinne se sit jäi synnytyksen jälkeen sairaalaan mutta puhkes vuosi sen jälkeen yllättäen(diabetes 1).Oon normaalipainonen eikä o suvussa sokeritautii.Se oli shokki mutta hyvin jo pärjään...kun on pakko.Tsemppiä vaan!:)

Vierailija
8/19 |
05.01.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mulla kans puhelin aina piippaamassa aterioiden jälkeen, en muuten muista. Enkä aina muutenkaan huomaa katsoa mihin aikaan olen syönyt, jotta tietäisi koska tunti on mennyt.



Olen kuitenkin juuri vähentämällä hiilareita saanut arvoja jotenkuten kuriin. Ainoo minkä en saa kohilleen on toi aamun paastoarvo...eli ennen aamupalaa. Onko teillä muilla neuvoja siihen? Pitääkö mun nousta yölläkin syömään jotain, vai mitä ihmettä keksisin??? Onko muilla ollut sama ongelma?



Tsemppiä muillekin mittauksiin ja syömisiin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/19 |
07.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

aamun paastoarvo on koholla, vaikka söisin illalla mitä ja kuinka myöhään/aikaisin. Ratkaisuksi sain viime raskaudessa pitkävaikutteisen insuliinin, mutta nyt olen kokeillut tuota yösyöntiä =) Eli kun kuitenkin herään yöllä vessaan, otan samalla jotain pientä, siis todella pientä ja paastoarvo pysyy alhaalla. Paastoksi ei tule sitä 8 tuntia, mutta miksi pitäisi, jos kerran arvot pysyy kohdillaan. Raskausviikkoja nyt päälle 24.

Vierailija
10/19 |
07.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni auttoi myös tuo "yösyöminen", jota neuvolasta suositteli. En siis kylläkään syö mitään, mutta otan puoli lasillista maitoa tai piimää käydessäni vessassa yöllä. Ja paastoarvo on nätisti kohdallaan. Muiden arvojen kanssa itselläni ei ole ongelmaa edes ollut. Ja ruokavalion noudattamisen myötä aamuinen paastoarvokin kestää jo nätisti ruodussa ilman yöllisiä maitohuikkia ;)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/19 |
07.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Pistän 1 kerran iltaisin pitkävaikutteista insuliinia ja mulla ainoastaan aamun paastoarvot koholla ei ruuan jälkeiset.

Tuo yösyöminen multa kiellettiin mittausten ajaksi koska sillon "huijaa" kroppaa ja tulos ei ole oikein, koska vikahan on olemassa jos tuo aamun arvo on korkea joten itse en suosittele tuota yösyömistä.



3 viikkoa olen seurannut sokeriarvoja enen tätä ja nopeasti siihen totuin ja tänään ravintonevoja sanoi että raskaus aikana hiilareita saa syödä 40g päivässä, ne vaan jaetaan eri aterioille ja vältetään samalla aterialla maitotuotteita.

1 herkkupäivän saa pitää viikossa mutta kohtuudella tietenkin.



Vauva joutuu synnyttyään 3-4 päiväksi osastolle hoitoon koska haima ei tuota insuliinia normaalisti koska on saanut insuliinin nyt helposti minun kauttani lääkkeenä.

Ja todennäköisesti synnytys käynnistetään viikolla 37-38 juuri tuon painon takia joka voi helposti hupsahtaa 5 kiloon.



tsemppiä!



Vierailija
12/19 |
08.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihan hyvinhän tuon RD:n kanssa lopulta on pärjännyt. Tosin myönnän kyllä päässeeni aika helpolla, sillä arvot on pysyneet nätteinä pelkästään karkin mussuttamisen lopettamalla. Hirveän säännölliseen syömiseen en kyllä kykene edelleenkään, mutta ehkä jotain parannusta senkin suhteen on tapahtunut... Ja unohdan mitata arvot ihan varmasti, jos puhelin ei oo muistuttamassa. Siksipä olikin aika onni, että sain armahduksen melkein heti alkuunsa ja mittauspäiviä on tarvittu enää yksi / viikko.



Vauvan koko arvioitiin ultrassa pari viikkoa sitten ja silloin arvio oli 3kg, nyt sitten vaan odottelen että koska vaavi tulisi ulos. Yliaikaisuus kontrollikin on varattu viikko la:n jälkeen varmuuden vuoksi. Toivottavasti tulisi ennen sitä kuitenkin!



Tsemppiä kaikille muillekin RD:n kanssa selviämiseen!



Helly 39+4

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/19 |
08.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hui Angela, ei kai se vauva sinne osastolle ihan suorilta joudu? Tai onko sulle sanottu niin? Mulla oli kanssa viime raskaudessa tuo pitkävaikutteinen insuliini iltaisin ja vauvan kokoa seurattiin ylimääräisissä ultrissa. Synnytys käynnistettiin rv40+1 ja syyksi riitti ihan tuo insuliinihoiyto. Vauva oli alle nelikiloinen, kun vihdoin syntyi sektiolla 40+6 epäonnistuneen käynnistysyrityksen päätteeksi. Vauvan verensokeria seurattiin sairaalassa ollessamme, mutta se oli koko ajan ihan normaali.



Tuosta myös että se hiilareiden sietokyky on tosi yksilöllistä ja just niillä mittauksilla voi tutkia, mikä itsellä sokeria liikaa nostaa. Jollain se on vaalea leipä, toisella maitotuotteet tai näiden yhdistelmä, esimerkiksi. Itselläni pahin on hedelmät, valitettavasti. Leivästä en niin piittaisi, mutta hedelmiä söisin mielelläni vähän vapaammin.

Vierailija
14/19 |
08.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä mulle näin sanottiin että vauva sinne joutuu ihan vaan sen vuoksi että ei tule mitään komplikaatioita ja on tehotarkkailussa siellä sen verensokerin kanssa.Saa jotain sokeriliuosta joka sitten aktivoi haimaa tuottamaan insuliinia normaalisti.

Mulla rajoitettiin maidon juontia koska se nostaa mulla selkeesti arvoja, 1 l olen aina juonut päivässä nyt saan juoda enintään 5dl ja sitäkin saatetaan vielä laskea.

Todella yksilöllistä mikä kenellekkin vaikuttaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/19 |
08.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itse tosin juon maitoa vain desin pari maitokahvissa ja muut maitotuotteet juustona ja viilinä yms.



Aika hurjalta kuulostaa tuo vauvan alkutaival. Onko vauvan kokoa seurattu ultraamalla? Ja saanko udella mihin olet menossa synnyttämään? Itse viimeksi olin Naistenklinikalla ja nyt siis toinen tulossa ja Kätilöopistolle menossa, nyt rv 24+6.

Vierailija
16/19 |
08.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ultraamalla seurataan nyt tarkasti kokoa 3 viikon välein. Ilmeisesti koska mulla alkoi lääkitys jo vko 22 niin riski siihen et vauvan oma haima tosiaan ei eritä insuliinia tarvittavaa määrää on suuri, mut siis tokihan jos kaikki olis hyvin ei osastolle joudu, mutta lääkäri vaan sanoi että yleensä näin on, että sinne otetaan.

Hyvä toisaalta että kertoi näin hyvissä ajoin, osaa asiaan sopeutua ja suhtautua sitten kun asia ajankohtainen. Mistään vaarallisesta ei ole kyse.

Esikoinen oli 2 viikkoa sairaalassa synnytyksen jälkeen keuhkotulehduksen vuoksi joten ehkä siksi asia on mulle helpompi hyväksyä.

Vierailija
17/19 |
18.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten huomasit raskausajan diabeteksen?oliko oireitaa?

mulla nyt rv22 menossa ja ens vk pe sokerirasitukseen..kun tullut ihan karmea olo joka aamu syömisen jälkeen. kestää n tunnin. Olo tuntuu päässä ja huimaa ymv.

eilen söin kermaista lohikeittoa ja sen jälkeen n2h oli huono olo. kylmänhiki ymv..mistähän saisin nopeasti googlettamalla raskausajan ruokavalio-ohjeita viikon ajaksi..kunnes pääsen sokerirasitustesteihin..saiskohan sen mittarin ostaa apteekista? jos testailis kotona..

Vierailija
18/19 |
20.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

sokerirastuksesta ja tässä nykyisessä en edes mennyt sokerirasitukseen, vaan aloin seuraamaan verensokeria kotimittarilla, jonka siis sain silloin esikoista odottaessa. Mitään oireita ei ole ollut koskaan, tai toki nyt tulee huono olo jos syö jotain makeaa.



Neuvoisin nyt vain vähentämään hiilihydraatteja, etenkin kaikenlaisen sokerin ja lisäämään proteiinia ja kuitua, eli syömään runsaasti kasviksia joka aterialla, sekä pitämään tasaiset ateriavälit ja säännölliset ruoka-ajat. Jos tuntuu, että nälkä ei lähde ilman hiilareita, voi mielestäni hyvälaatuista rasvaakin lisätä ruokavalioon. Toivottavasti huono olo helpottaa.

Vierailija
19/19 |
24.02.2011 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itselläni on kolme poikaa ja kahden kanssa olen joutunut nousevien sokeriarvojen kanssa kamppailemaan. Keskimmäisellä pojalla arvot olivat koholla, mutta pysyivät sallittujen rajoissa, kun vain pidin ruokavalion kohdillaan eli vältin runsaita hiilihydraatteja aterioilla ja sokereita kokonaan eli ei makeaa laisinkaan. Poika oli syntyessään normaalit 3,7 kiloa ja 52,5 cm. Kolmannen kohdalla sokeriarvot taas koholla nimenomaan aamumittauksissa, joten taas ruokavaliolla vaivan kimppuun ja peloteltiin ultrien perusteella, että vauvalla on normaalia suurempi vyötärönympärys ja vaikka vallan mitä, viimeiset 6 päivää raskaudesta käytin iltainsuliini. Poika syntyi ja oli 3,9 kiloa ja 50 cm. Mutta vyötärönympärys ja poika muutenkin hyvin sopusuhtainen, ei yhtään 'iso'. Jouduimme olemaan sairaalassa kolme yötä, kun pojan sokereita seurattiin, mutta yhdessäkään mittauksessa ei pojalla ollut arvoissa mitään häikkää. Eli ei se välttämättä ole suora insuliinin ottaminen tai vauvalla kauhea koko. Ruokavalio kohdilleen ja siitä se lähtee. Kyllä sitä pitäisi jaksaa sen verran pinnistää, kun vauva on masussa, jos meinaa vauvaa jaksaa sitten hoitaa ja rakastaa ulkopuolellakin. Oma epämukavuus toiselle tilalle ja vauvan hyvinvointi ensimmäiselle :).