PARAS JENGI / joulukuu

Ja taas uus kuukausi :) Yritän päivitellä tota sitten sitä mukaan kun uusia lapsosia tupsahtelee :)

voimia ja kaikkee hyvää tähän suureen päivään!! :)

ninnininnuli!



Hengissä selvisin koettelemuksesta ja nyt vieressä köllii ikioma kyrmyniskamme :). Poika syntyi eilen 9:32 ja painoa oli 4290g ja pituutta 52cm. Ei ollut onneksi ihan niin iso kuin olivat veikkailleet :). Poika olis ja melkein onkin rinnalla ihan koko ajan, meinaa olla vähän hätäinen :).



Sektiokokemus oli kyllä kamala, mutta siitä joku toinen kerta enemmän. Poika on nyt ehkä hetken tyytyväinen niin käyn pesemässä hampaat :).



Timantti

ninnininnuli!



Hengissä selvisin koettelemuksesta ja nyt vieressä köllii ikioma kyrmyniskamme :). Poika syntyi eilen 9:32 ja painoa oli 4290g ja pituutta 52cm. Ei ollut onneksi ihan niin iso kuin olivat veikkailleet :). Poika olis ja melkein onkin rinnalla ihan koko ajan, meinaa olla vähän hätäinen :).



Sektiokokemus oli kyllä kamala, mutta siitä joku toinen kerta enemmän. Poika on nyt ehkä hetken tyytyväinen niin käyn pesemässä hampaat :).



Timantti

Nyt se on sit ohi sinullakin, ihanaa! :D Eikä tuo vaavi sitten jätti ollutkaan! Pikaista toipumista!!



Täällä ollaan taas iha raivarin partaalla ton miehen takia.. ylläri.. mut en jaksa siitä nyt sen enempää avautua ku tuo timantin uutinen pisti vähän hymyilyttäänkin jopa ;)



ninnininnuli 37+1

Onnea Timantti!!! Potra poikahan se sieltä tuli, mahtavaa! Aika hurjan painoarvion todellakin sait silloin, ei ihan ollut niin iso, mutta aika pitkähän poika on :) Kurjaa, että sektio oli ikävä kokemus, mutta kunnialla taisitte selvitä molemmat kuitenkin. Oletko kovin kipeä nyt jälkeenpäin? Toivottavasti toipuminen lähtee hyvin käyntiin!



Ninnininnulille tsemppiä taas miehen kanssa... Mutta hyvä että täällä oli ihania uutisia luettavana :)



Aika hurjalta tuntuu, minä taidan olla seuraavana LA-listalla... vähän kyllä jännittää, täytyy myöntää :) Huomenna on enää viikko laskettuun aikaan, saas nähdä milloin vauva päättää lähteä tulemaan... Tosi matalalla lantiossa on kyllä pää tälllä hetkellä, ja siltä myös sitten tuntuu. Kivut on aika hirveät välillä häpyluussa, selässä ja lantiossa. Onneksi on kuitenkin lähinnä hetkellisiä kipuja, ei ainakaan ne ihan pahimmat säryt ole päällä koko ajan. Ja istua saa aikas hajareisin, muuten on aika tukalaa. Tosi naisellista ja tyylikästä hommaa ;) Ja reisissä ja alavatsalla tuntuu aikamoista painetta... Toivon mukaan ei nyt kuitenkaan tänään ala mitään tapahtumaan, mies kun on noin parin tunnin automatkan päässä huomisiltaan asti. Kyllä hän pääse sitten lähtemään, mutta tuntuisi aika kurjalta täällä yksin kärvistellä synnytystuskissa... Onneksi saynnäri sitten onkin aika lähellä, enkä usko että kiire tulee, kun esikoisenkin synnytys kesti lähemmäs 20h.



Miten vauvalliset jengiläiset pärjäävät? Varmaan on kädet aika täynnä töitä :)



Muille mahakkaille tsemppiä, kohta on meidän vuoro jakautua!



Sabriina 38+6 (ihan hurjat viikot jo!)

sulla Sabriina tosiaan jo hurjat viikot! :D Vähänkö jännää! :)



Mullon nyt selkeesti alkanu toi vatsa toimia iha kunnolla joka päivä että kyllä se h-hetki taitaa lähestyä senki takia.. muuten olo on kyllä hyvä! oon ihmeesti saanu nukuttuaki jo monena yönä! Välillä pytyllä istuessa tai kyykisyessä tuntuu että toi pullahtaa tuolta pihalle kun on niin matalalla mut sit muuten suurimmaks osaks ei paljon häiritse... Meitsinkin ukko lähti nyt tänään vielä sitten viihteelle, mutta en nyt jaksais uskoa että vielä mitää on tuloillaan.. Lupasi kyllä vahtia koko aika puhelinta, vaikka toisaalta, mä en huoli häntä mukaan jos on yhtää huppelissa... Hän on "liian kiva" siinä tilassa, se vasta ärsyttää :D Ens viikolla sitten alotan kävelylenkit, saunomiset ym tosissani, sit saa tulla :D



Toivottavasti te jakautuneet ehditte käydä päivittämämässä kuulumisia!!



ninnininnuli 37+2

täältä vaaleanpunaisesta ihanuudesta :-)



Oikein paljon onnea timantille potrasta pojasta! Ymmärrän hyvin pettymyksesi, kun jouduitkin sektioon. Mutta onneksi kaiiki nyt hyvin...vai? Harmi että kokemus oli kurja :-(



Vielä pallomahan omistaville tsemppiä viimeisiin viikkoihin.



Onneksi en ole enää itse raskaana! Kaikki kivut ja säryt loppui siihen kun vauva saatiin pihalle. (Lukuunottamatta muutaman päivän kestäneitä jälkisupistuksia)Ainiin unohdin varmaan viimeksi mainita, ettei tällä kertaa tullut tikin tikkiä!!! Meinasin pyörtyä onnesta sen kuullessani, kun viimeksi ommeltiin noin tunti. Joten palautuminen on ollut tosi nopeaa. Tosin ekat päivät oli hassuja, kun vatsalihaksia ei kertakaiikiaan tuntunut olevan yhtään. Nyt jo tuntuvat vähän vahvistuvan pikkuhiljaa. Ulos en oo vielä uskaltautunut palelluttamaan näitä järkäletissejä :-)



Elo kahden lapsen kanssa on ihanaa!! Varmaan on hormoneilla vielä vaikutusta, mutta kun tuo vauva on niin ihana!Just vime yönä juttelin vauvalle, kun oli kakannut kolmannen vaipan peräjälkeen ja pissannut mun päälle, että olet sinä silti aivan ihana:-) kyllä toisen kanssa ottaa niin paljon rennommin. Vauva nukkuu suht hyvin öisin. Kolme kertaa syödään ja jonkin vrran valvotaankin, mutta yhtään itkuinen ei ole ollut. Ja mies on noussut esikoisen kanssa niin me vauvan kanssa saadaan nukkua pitkään.



Esikoinen on ottanut vauvan hyvin vastaan. Ei ole mustasukkainen musta, mutta isästään kyllä jonkin verran. Ja kun oma kummitäti otti vauvan syliin niin tyttö oli tosi loukantunut. Kuitenkin jo ymmärtää, että vaan äidin tissistä tulee maitoa ja sitä on parempi antaa heti ettei huuto ala ;-)



Nyt käy kytsu tissittelyyn.

aivan ihanaa :D ei voi muuta sanoa!! toivon että voisin ite kirjottaa sitten joidenki viikkojen päästä samoin!! :D

Mulle tuli Inkku niin kyyneleet silmiin kun luin tota sun juttua :). Vähän ehkä hormonihöyryissä :). Mut näin kolmenkin päivän kokemuksella huomaan minäkin olevani paljon rennompi tämän kakkosen kanssa, vaikka en koe kovin stressaava tai hermoileva äiti ikinä olleenikaan. Mut kai sitä luottaa itteensä enemmän ja tietää, että tämä kaikki on niin väliaikaista.



Hauskaa tuo noiden lastenhoitajien huolehtiminen täällä sairaalassa, kun kuitenkin on esikoisenkin saanut pidettyä hengissä.



Ehkä päästään tänään kotiin! Bilirubiiniarvoja odotellaan vielä, mutta suhtaudun siihen aika luottavaisesti kun vauva ei (mielestäni) ole enää niin keltainen. Katsotaan kostautuuko luottamus..



Sokerien kanssa on saatu jännätä ja on pitänyt vähän antaa niiden takia lisämaitoa. Aamulla saatiin onneksi kolmas yli kolmen arvo ja maitokin on noussut! Tissit painaa niin paljon.. Ja sit olin unohtanut miten kipeeksi selkä tulee, kun ei oo tota etureppua enää..



Aika rupeaa jo kultaamaan sektiokokemusta, sen verran minkä tämmöisellä piikki-, veri- ja toimenpidekammoisella nyt pystyy. Varsinainen leikkaus oli positiivisempi kokemus kuin olin etukäteen ajatellut, mua niin pelotti että tunnen esim. ommellessa ihon venymisen samalla tavoin kuin aikoinaan luomen poistossa. Ja kun ei voinut etukäteen tietää miltä ne puudutteet tuntuu. Mut eihän siinä tosiaan tuntenut muuta kuin venymistä ylämahalla ja slurps slurps-imuääniä. Olin pyytänyt etteivät kerro mulle mitään mitä tekevät mahan puolella ja se toimi hyvin.



Mutta ne esivalmistelut kestivät puolitoista tuntia kaikkine odotteluineen ja se aika oli ihan kamalaa. Kun yritin pitää päääni kasassa ja olla ajattelematta tulevaa. Epuduraalia rupes laittamaan joku erikoistuva anestesialääkäri eikä sen onnistunut ihan millään. Piiitkän ajan kuluttua sitä rupes sitten laittamaan se varsinainen anestesialääkäri ja silläkin kesti aikaa. Siinä kyllä tuntui etten ikinä selviä tästä hommasta..



Mutta sitten kun vauva otettiin mahasta ja näytettiin mulle niin tuli tosi levollinen olo. Sitten ei enää mikään haitannut :).



Yritän nyt mahtua tähän hikisen pieneen sairaalasänkyyn pojan viereen. Oon ihan yllättynyt miten vähän tuo hillitön haava on kipeä!



Onko Virva osannut nauttia syömisestä :D?



Ninnininnuli, jospa se ukko siitä kohta tokeutuu, kun pääsette sen vauvaelämän pariin. Ja sullakin hormonit muuttuu niin että liitelet vaan ;).



Sabriina, ruvetaan siis jännäämään sun puolesta! Ajatella, että teilläkin on vauva hetkenä minä hyvänsä.



Timantti ja kyrmyniska

Missäs kaikki jengiläiset luuraa? Onkohan amandak/Mindy /ninnininnuli jo ottanut varaslähdön? Ei saa etuilla jonossa ;) Ja vauvalliset leijuvat varmaan vauvantuoksuisissa pilvissä :) Toivottavasti!



Täällä ollaan vielä yhtenä kappaleena, alkaa vähitellen olo olemaan aikas kypsä... Kahtena yönä olen valvonut pari-kolme tuntia kipeiden supistusten kanssa siinä toivossa, että saisi jo lähteä. Mutta ehei, sitten ne supparit laantuivat. Alkaa tollainen ärsyttämään, kun ei saa nukuttua ja sitten väsyttää eikä mitään tapahdu. No, esikoisenkin kanssa kohtu harjoitteli alkua pari kertaa, ehkä nytkin kolmas kerta toden sanoo :) Päivisinkin kyllä supistelee kipeästi, mutta harvoin ja ja yksittäisiä ne on. Olo on aika elefanttimainen, ja jalat ja pakarat on jotenki tosi kireän oloiset, eikä venyttely oikein onnistu nyt. Eilen illalla piti ihan nousta sängystä kävelemään ja venyttelemään kun oli niin levottomat jalat, ja kädetkin! Ja turvotustakin löytyy, se varmaan osittain selittää, miksi jalat on niin hemmetin kipeät... No, eiköhän tämä tästä kohta joskus ehkä ;)



Hyviä vointeja kaikille!



Sabriina 39+3!

Just meinasinki tulla Sabriinalle sanomaan, että sä voisit jo lähteä synnyttämään, et me seuraavatki päästäis jo!;D Sabriinan viesti oli ihan ku suoraan mun kirjottama!! Mulla kans ollu parina yönä kipeitä suppareita taas, mut sit ne vaan loppuu yhtäkkiä.:( se on niin raivostuttavaa! Ihan innoissaan on jo lähdössä sairaalaan ja sit ei pääsekään. No, ei tässä auta ku oottaa...Huoh. Joka paikkaa särkee ja kävely on tosi tuskallista. Enää ei oo yhtään kivaa olla raskaana! Alkais jo tapahtua jotakin! Jaahas, nyt tarvii lähteä neuvolaa kohti..taas. Amandak rv 39+0

Päivä kerrallaan odotellaan että josko jotain tapahtuisi. Kivuttomia supistuksia tulee tiheästi ja ne kestääkin kauemmin kuin ennen, eilenkin neuvolassa sai hyvän tovin pötkötellä paikallaan kun kohtu alkoi supistella terkkarin tunnustellessa vauvan asentoa.



Yäunet ei ole kovin laadukkaita, herään välillä jopa omaan kuorsaukseeni :D Lisäksi vaivaa levottomat jalat, hikoilu ja hyperaktiivinen mahan asukas. Jos jotain johtopäätöksiä voi tyypin luonteesta jo nyt tehdä, niin odotan pätkissä nukkuvaa ja helposti ärtyvää tyttöä. Ihan veljensä vastakohta siis. Saa nähdä.



Mulla on muuten ihan sama tunne kuin Sabriinalla, ihan kuin pakaroihin ja takareisiin olisi kertynyt nestettä tai jotenkin ne on jumissa, käveleminen on inhottavan tönkköä :/



Huoh, tulisi jo mies kotiin, niin pääsisin päiväunille!



Mindy 38+6

ehei ei mitää varaslähtöjä... mä oon sittenki iha varma et tää ei synny viä aikoihi, olo on niin ihmeellisen hyvä!! Tosin, kävin tänää neuvolas ja oli toi kohdunpohjankorkeus laskenu taas 2cm että kyllä se aika alas on menny siä.. nyt mitta oli 28cm eli tosi vähä jos käyrää kattoo, silti meinas sillo lääkäri et on iha keskikokonen vauveli... No si sen näkee...



Nyt on sämpylän paisto kesken täytyy mennä taas.. Kiva oli kuulla taas kuulumisia ja toiv. te 38+ pääsette pikkuhiljaa tositoimiin!!



ninnininnuli 37+6

rykäsette kaikki kerralla sitten :)! Ninnininnuli on kyllä aina niin touhukas :).



On tää toisen lapsen saaminen ristiriitaisempaa kuin esikoisen. Silloin oli pelkästään taivaassa, kun sai vauvan, mutta nyt tunnen syyllisyyttä esikoisen saamasta vähästä huomiostani, mua harmittaa ihan hirveesti sen puolesta! Kun oliskin saanut synnyttää alatietä niin ei olis niin ongelmaa. Nyt en pysty kummosesti puuhastelemaan pojan kanssa, kun en saa sitä nostaa. Ja tätä kestää koko kuukauden! Pari itkukohtausta pojalla on ollut, mut muuten on vähän liiankin reipas..



Tämä pikkuvelikin on nyt niin keltanen, että tarvinnee soittaa huomenna neuvolaan. Tää alku on aina niin huolien ja itkun täyttämää.



Timantti ja kyrmyniska

jos en vielä onnitellu vauvasta niin nyt sitte onnea hurjasti

jos en vielä onnitellu vauvasta niin nyt sitte onnea hurjasti

Itselläni ei ole ollu mitenkään kivaa ja tänäänkin olin päivystyksessä käyrillä ym.

Multa lähti taju ja silmissä pimeni vai pitäskö sanoo et valkeni kun en nähny hahmoja enkä mitään muuta ku valkosta joka puolella. Ohjeeksi sain että ei mitään rakasta saa tehä nosteluja tai mitään seuraavaan pariin viikkoon että saadaan vauva sellasille viikoille että saa syntyä.. Fakta vain on että mies on paljon töis ja minä pojan kans kotona kaksin. ja sille ei voi sanoa että kiipee hoitopöydälle niin vaihdan sun vaipan tai kapua syöttötuoliin nyt olis ruoka valmis!



Sit olis vielä 2 pitkää reissua tehtävä ennen joulua.. yhteensä noin 1100km autoilua ihanaaaaaa.. argh! menee järki.

Että tällästä täälä, kirjotellaan ja tsemiä kaikille viime metreillä oleville kyllä ne pian syntyy!!!! :)



Chili 35+3 tai jotain!

Kirjottelenpa tänne aikani kuluksi.:) oon nyt valvonu kolme tuntia suppareiden takia..n. 10 min. välein tulee, mut ei vielä mitään kauhean kipeitä kyllä. Selkä on ku tulessa, mut en sit tiedä johtuuko vaan eilisestä siivouspuuskasta!:D vielä pystyn kyllä ihan makoilla sängyssä, mut uni ei kyl tuu..pari kertaa oon torkahtanu supistusten välissä, mut herään aina, kun supistus tulee. Voi kunpa tänään pääsis synnyttämään!!!:) mies lähti kuudeks töihin ja sen työmatka kestää n. 40 min. et tarvii varmaan sit kohta rueta soitteleen sitä takas kotiin, jos nää nyt tässä kovenee.. Pitäkää peukkuja!;) -Amandak ja rv 39+3

... tulin juuri terveyskeskukselta, jonne hakeuduin valvottuani viime yön päänsäryn takia. Kaikki muut raskausmyrkytyksen oireet löytyy paitsi verenpaine on matala. Eli lähdenpä tästä sairaalaan näytille. Jänskättää että jäädäänkö sinne nyt jo jakautumaan :O



Mindy 39+2

Hui, taitavat todellakin amandak ja Mindy ottaa varaslähdön ja etuilla jonossa! Jännittävää :) (ja vähän epistä;) Täällä supistelee pitkin öitä ja päiviä epäsäännöllisesti kohtuullisen kipeästi mutta todella napakasti, niin että pitää välillä ihan puuskutellakin, välillä tiuhempaan mutta vielä ei ole lähtö tullut... Toivottavasti Mindylla kaikki hyvin raskausmyrkytysoireista huolimatta! Ja amandak:lla ainakin lupaavia oireita ollut tuossa aamulla :) Täällä sitten vain odotellaan, olisin kyllä ihan kypsä lähtemään jo....



chilillä oli ikävä kokemus, toivottavasti ei ole tapahtunut enää uudestaan tuommoista! Mulla oli ekassa raskaudessa pari kertaa autossa/bussissa semmoista, että ensin alkoi korvissa soimaan ja kaikki äänet hävis, sitten alkoi silmissä sumenemaan kunnes näin vain kuin tv:n lumisadetta... tosi inhottavaa oli, vaikka suht nopeasti palautui kun pääsi ulos, eikä taju lähtenyt. Että ymmärrän täysin, että tuollainen säikäyttää! Mutta ilmeisesti ei mitään vikaa kuitenkaan löytynyt? Toivottavasti pystyisit kuitenkin vähän huilaamaan, ettei rasitusta tule liikaa. Voimia!



Sabriina, huomenna 40+0!!!!