Lue keskustelun säännöt.
Haluatteko kuulla köyhän perheen elämästä?
21.11.2010 |
Kerron vaikka ette haluaisi kun sain inspiraation tosta prisma-ketjusta.
Meillä on eletty nyt jo useampi vuosi niukasti. Ok, tiedän että omasta syystä koska teimme konkurssin ja velkaa jäi. Talon myyminen/muutto tietäisi lapsille koulun vaihdosta ja muuta ikävää. Eikä talosta saatavilla varoilla maksettaisi edes kaikkia velkoja pois. Nyt asumme edullisesti.
Meillä ei ole varaa viikkorahoihin, koulukuviin, jatkuviin uusiin vaatteisiin tai normaalihintaiseen lihaan.
Meillä käydään kaupassa silloin kun on paljon -30% tuotteita. Joskus sinne kauppaan on rahaa vain 10e ja sillä pitää ostaa muutaman päivän ruuat. Leivon ja teen ruuat itse. Korjaan ja kunnostan vanhaa jotta emme joudu hankkimaan uutta.
Olen kirppareiden vakiokävijä. Ostan joskus jos vaan on ylimääräistä rahaa, myös niin että myyn kallimmalla huutonetissa. Mutta pitää olla varma että saa ainakin omansa pois.
Auto meillä on (asumme maalla). Sillä kuitenkin ajetaan mahdollisimman harvoin. Joskus taidan ajaa ihan pyhällä hengellä sillä niin tyhjä on tankki.
Meillä ei ole varaa ostaa lapsille viisiä erilaisia talvikenkiä. On Kuomat ja lämminvuorikumisaappaat. Lapsille toivotaan joululahjaksi ja isommat toivovat itse lahjakortteja jotta saavat uutta vaatetta.
Jokainen kännykän hajoaminen, pesukoneen laukeaminen tai lapsen rahanpyynti on katastrofi.
Näen jo painajaisia ja masennun jo pari päivää ennen laskun eräpäivää kun tiedän ettei ole varaa maksaa laskuja. Kohta olemme vielä tilanteessa että kaikki ylimääräinen on myyty.
Terveisiä konkurssin tehneen velkahelvetistä. Älkää ikinä perustako muuta kuin osakeyhtiötä.
Kommentit (79)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Emme asu etelän loskakeleissä. Ja ne Kuomat ja saappaat kiertää seuraavalle.
ap
kun sitten tulisi huono omatunto siitä miten itse pystyy helposti ostamaan mitä tarvitsee, vaikka toisille rahat ei riitä edes kunnolla ruokaan.
ja Kuomien sijasta goret. Sitten on yhdet kunnon kengät kaksien paskojen sijasta.
maksavat triplasti enemmän kuin kumpparit ja Kuomat yhteensä. Ja minä, ihan varakas tyyppi olen päätynyt siihen että kunnon lämpimät talvikengät ja vuorilliset Nokian kumpparit ovat paljon parempi vaihtoehto kuin Goret. Goreja voi pitää vain loskakeleillä, muulloin ovat liian kuumat tai kylmät. Ja tästä on viiden lapsen kokemus.
vaikka helvetisti helpottaakin elämää.
Tällä palstalla näkee niin hirveästi ihmissuhdetuhoo ja valitusta että tuskin rahattomuus teidän perheenne onnea tuhoaa, kuten monen muun tän palstan ihmisten ja perheiden onni on mennyt, vaikka varmasti teillä on tiukkaa ja stressiä riittää!
Lapsenne ei kuitenkaan joudu kulkemaan paljain jaloin lumihangessa eikä näkemään nälkää illalla nukkuun mennessä. Ne ovat kuitenkin pääasia!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on aivan kuin meiltä, paitsi en käytä huutista tienaus mielessä. Ei olla tehty konkkaa, muuten vain pienituloisia, itse kotiäiti.
ja Kuomien sijasta goret. Sitten on yhdet kunnon kengät kaksien paskojen sijasta.
Avaimet onneen. Meillä Eccon goreissa paleli lapsen jalat AINA, sitten ostin kuomat, eikä tarttenut muksun enää itkeä. Ja silloin asuimme Vantaalla, eikä ollut edes kylmä talvi.
Vikingin goret on sentään vähän lämpimämmät, mutta ei ne Kuomatkaan todellakaan ole mitkään huonot kengät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän kohdalla elämä nyt vaan on tälläaista. En tunne kateutta varakkaampia kohtaan. Joskus kyllä harmittaa ja kovastikin.
ap
Mikä on ollut vaikeinta, kun on joutunut sopeutumaan aivan uudenlaiseen taloudelliseen tilanteeseen, mikä kuulostaa erittäin kovalta ja tiukalta?
Mistä saatte voimaa ja uskoa, että joskus taloudellinen tilanne on parempi?
Miten lapset ovat reagoineet, kun rahaa on käytössä huomattavasti vähemmän kuin ennen konkurssia?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja Kuomien sijasta goret. Sitten on yhdet kunnon kengät kaksien paskojen sijasta.
Kaikissa gore-kengissä on liian matala tila jalkapöydälle jotta sinne mahtuisi villasukka kunnolla =kylmät.
Voimia teille, toivotaan että talous kohenee pian!
että olette osanneet pitää elämän langat käsissänne vaikeasta tilanteestanne huolimatta. Toivottavasti pääsette velkataakastanne eroon (onneksi nyt eletään matalien korkojen aikaa).
Tietääkö ystävät ja sukulaiset talousahdingostanne? Ehkä saisitte enemmän apua jos olisitte sitä valmiita ottamaan vastaan? Tarkoitukseni ei ole osoittaa sormella tms. vaan ihan oikeasti etsiä helpostusta.
Tsemppiä teille!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lopulta se on se mikä heidät elämässä kantaa eteenpäin!
Olen oman lapsuuteni elänyt kuten teidän lapsenne. Kyllä te pärjäätte ja selviätte, kunhan vain jaksatte välittää toisistanne. silloin lapsenne saavat aloittaa oan aikuisuutensa puhtaalta pöydältä. Kannustakaa heitä eteenpäin ja opiskelemaan, pitäkää henkisesti huolta sittenkin kun eivät enää taloudellisesti teitä tarvitse.
Minä irtisanouduin lapsuusperheestäni omilleni 16 -vuotiaana. Olin vihainen enkä ymmärtänyt miksi meillä oli sellaista kuin oli, koska sitä ei meille koskaan kerrottu. Edelleen asia painaa, olen pian 40 v. Isä kuoli jo ajat sitten ja äiti ei vain osaa selittää.
Silti minä selvisin, koska äiti ei hyljännyt vaikka minä hylkäsin.
laskin että ne on varaa ostaa vasta joulukuussa kun saan 50e veronpalautuksia. Kumppareilla pärjää :)
Lapset ei näe nälkää, vatsan saa täyteen vaikka puurolla ja sämpylöillä. Vanhemmilla saattaa joskus vatsat kurista.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuluu elämään. Kyllä se siitä vielä!
Täällä kinastellaan vaan kannattaako ostaa goret vai ei, vaikka se ei taatusti ap:n päällimmäinen ajatus.
Vaihtaisitko teidän köyhyyden näiden monien muiden ongelmiin?
Niin, minäkään.
Mikä on ollut vaikeinta, kun on joutunut sopeutumaan aivan uudenlaiseen taloudelliseen tilanteeseen, mikä kuulostaa erittäin kovalta ja tiukalta? Mistä saatte voimaa ja uskoa, että joskus taloudellinen tilanne on parempi? Miten lapset ovat reagoineet, kun rahaa on käytössä huomattavasti vähemmän kuin ennen konkurssia?
Vaikeinta on ollut sanoa lapsille, että nyt ei ole rahaa. Esim. harrastukseen josta tietäsin lapsen tykkäävän. Ei ole varaa pelikkana tai muihin vastaaviin. pelkään lasten syrjäytyvän ja se on kaikkein vaikeinta kestää. Toinen niinkin maallinen asia kuin tavaran myyminen on vaikeaa. Monella esineellä on niin ihanat ja rakkat muistot ja sitten siitä pitää luopua jotta saa leipää pöytään, se ei ole helppoa.
Lapsilta ei olla kauheasti kyselty eikä koko tilanteen karmeutta olla selvitetty. Toki on kerrottu että nyt meillä on vähemmän rahaa ja konkurssista jäi tällaiset velat. Murrosikäisten kanssa alka olla vaikeaa kun eivät saa läheskään sitä mitä kaverit. Ei ole merkkivaatteita, uusia kännyköitä ja muita vastaavia. No vaatteita löytyy kirppareilta je ne on kelvattava jos merkkiä haluaa.
ap
että olette osanneet pitää elämän langat käsissänne vaikeasta tilanteestanne huolimatta. Toivottavasti pääsette velkataakastanne eroon (onneksi nyt eletään matalien korkojen aikaa). Tietääkö ystävät ja sukulaiset talousahdingostanne? Ehkä saisitte enemmän apua jos olisitte sitä valmiita ottamaan vastaan? Tarkoitukseni ei ole osoittaa sormella tms. vaan ihan oikeasti etsiä helpostusta. Tsemppiä teille!!!
Kyllä tuo velkataakka joskus helpottaa. Se vain harmittaa että se on pahin nyt kun lapset on vielä lapsia. Ystävät ja sukulaiset ei tiedä kaikkea. Äitini varmana tietää eniten, mutta sitä kuinka paha tilanne on. Häpeän tilannettamme enkä osaa kertoa siitä muuta kuin täällä. Omaa syytähän kaikki on.
Kiitos tsempistä :)
ap
lopulta se on se mikä heidät elämässä kantaa eteenpäin! Olen oman lapsuuteni elänyt kuten teidän lapsenne. Kyllä te pärjäätte ja selviätte, kunhan vain jaksatte välittää toisistanne. silloin lapsenne saavat aloittaa oan aikuisuutensa puhtaalta pöydältä. Kannustakaa heitä eteenpäin ja opiskelemaan, pitäkää henkisesti huolta sittenkin kun eivät enää taloudellisesti teitä tarvitse. Minä irtisanouduin lapsuusperheestäni omilleni 16 -vuotiaana. Olin vihainen enkä ymmärtänyt miksi meillä oli sellaista kuin oli, koska sitä ei meille koskaan kerrottu. Edelleen asia painaa, olen pian 40 v. Isä kuoli jo ajat sitten ja äiti ei vain osaa selittää. Silti minä selvisin, koska äiti ei hyljännyt vaikka minä hylkäsin.
todella paljon että tästä jää trauma varsinkin murrosikäiselle lapselle.
ap
teidän koulutus on ja minkä alan yritys se oli, miksi meni konkurssiin? Millä sen olisi voinut estää?
Paljonko maksoit tietsikasta ja nyt kuukausimaksuja netistä, eikö ole iso raha?
Älä valita, oikealla köyhällä ei ole varaa nettailla..
ja Kuomien sijasta goret. Sitten on yhdet kunnon kengät kaksien paskojen sijasta.