Lue keskustelun säännöt.
Abortoisitko yhden kolmosista? pohdintaa ja ahdistuksen purkamista...
17.11.2010 |
Meillä on neljä lasta tällä hetkellä, kaksi on ns. erityislapsia ja kaksi terveitä tai ainakaan vielä ei ole todettu mitään poikkeavaa.
Raskaus oli meille todella toivottu ja odotettu. Aiemmat ovat saaneet alkunsa hoidoilla, mutta emme halunneet enää lähteä siihen rumbaan ja kun tiesimme, että luomuraskaus on meille mahdollista, joskin harvinaista niin ehkäisy on ollut poissa siitä saakka kun nuorin täytti vuoden.
Nyt nuorin pian 3v ja minä olen raskaana. Raskaudesta oltiin innoissaan, mutta ilo muuttui osin järkytykseksi kun saimme tietää, että yhden sijasta onkin kolme tulossa. Minulle/meille on suositeltu, että yksi vauvoista abortoitaisiin, jolloin raskaus olisi helpompi ja vauvat selviäisivät todennäköisimmin jne. Jo ajatuksenakin tuntuu kamalalta, että pitäisi päättää yhden pienen ihmisen alun elämä. Toisaalta, jos raskaus jatkuu kolmosraskautena niin on hyvin todennäköistä, että minun vointini on huono, ehkä jopa hengenvaarallinen. Tosin on myös pieni mahdollisuus, että raskaus sujuisi melko samalla lailla kun aiemmat raskauteni.
Tuntuu aikamoiselta ihmeeltä, että meille on tulossa kolmoset ja siksi haluaisimme antaa kaikkien elää emmekä abortoida yhtäkään. Silti tiedämme senkin, että jos raskauteni jatkuu kolmosraskautena niin saattaa olla edessä suuriakin ongelmia, pahimmassa tapauksessa se vaatii minun henkeni.
Kommentit (73)
Sinulla on ap terveet ajatukset ja jotenkin tuntuu, että te pärjäätte kyllä kolmostenkin kanssa.
Etsi lääkäri, jolla enemmän kokoemusta asioista ja päätä vasta sitten mitä teette.
Minä en abortoisi, ellei oikea ja kokenut alan lääkäri olisi ehdottomasti sitä mieltä.
Onnea matkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on neljä lasta tällä hetkellä, kaksi on ns. erityislapsia ja kaksi terveitä tai ainakaan vielä ei ole todettu mitään poikkeavaa.
Raskaus oli meille todella toivottu ja odotettu. Aiemmat ovat saaneet alkunsa hoidoilla, mutta emme halunneet enää lähteä siihen rumbaan ja kun tiesimme, että luomuraskaus on meille mahdollista, joskin harvinaista niin ehkäisy on ollut poissa siitä saakka kun nuorin täytti vuoden.
Nyt nuorin pian 3v ja minä olen raskaana. Raskaudesta oltiin innoissaan, mutta ilo muuttui osin järkytykseksi kun saimme tietää, että yhden sijasta onkin kolme tulossa. Minulle/meille on suositeltu, että yksi vauvoista abortoitaisiin, jolloin raskaus olisi helpompi ja vauvat selviäisivät todennäköisimmin jne. Jo ajatuksenakin tuntuu kamalalta, että pitäisi päättää yhden pienen ihmisen alun elämä. Toisaalta, jos raskaus jatkuu kolmosraskautena niin on hyvin todennäköistä, että minun vointini on huono, ehkä jopa hengenvaarallinen. Tosin on myös pieni mahdollisuus, että raskaus sujuisi melko samalla lailla kun aiemmat raskauteni.
Tuntuu aikamoiselta ihmeeltä, että meille on tulossa kolmoset ja siksi haluaisimme antaa kaikkien elää emmekä abortoida yhtäkään. Silti tiedämme senkin, että jos raskauteni jatkuu kolmosraskautena niin saattaa olla edessä suuriakin ongelmia, pahimmassa tapauksessa se vaatii minun henkeni.
itse varmaan joko abortoisin kaikki. Tuskin niin kuitenkaan tekisin. Mutta oman terveyteni ja sikiöiden terveyden takia aloittaisin erittäin terveen elämän ja ihan ravintoterapeutin seurantaan menisin. Samoin kuin hakeutuisin yksityisen neuvolan piiriin, jos mahdollista, missä lapsien vointia seurattaisiin useammin ultraamalla.
ravitsemusterapeutti.
ap
Meillä on neljä lasta tällä hetkellä, kaksi on ns. erityislapsia ja kaksi terveitä tai ainakaan vielä ei ole todettu mitään poikkeavaa.
Raskaus oli meille todella toivottu ja odotettu. Aiemmat ovat saaneet alkunsa hoidoilla, mutta emme halunneet enää lähteä siihen rumbaan ja kun tiesimme, että luomuraskaus on meille mahdollista, joskin harvinaista niin ehkäisy on ollut poissa siitä saakka kun nuorin täytti vuoden.
Nyt nuorin pian 3v ja minä olen raskaana. Raskaudesta oltiin innoissaan, mutta ilo muuttui osin järkytykseksi kun saimme tietää, että yhden sijasta onkin kolme tulossa. Minulle/meille on suositeltu, että yksi vauvoista abortoitaisiin, jolloin raskaus olisi helpompi ja vauvat selviäisivät todennäköisimmin jne. Jo ajatuksenakin tuntuu kamalalta, että pitäisi päättää yhden pienen ihmisen alun elämä. Toisaalta, jos raskaus jatkuu kolmosraskautena niin on hyvin todennäköistä, että minun vointini on huono, ehkä jopa hengenvaarallinen. Tosin on myös pieni mahdollisuus, että raskaus sujuisi melko samalla lailla kun aiemmat raskauteni.
Tuntuu aikamoiselta ihmeeltä, että meille on tulossa kolmoset ja siksi haluaisimme antaa kaikkien elää emmekä abortoida yhtäkään. Silti tiedämme senkin, että jos raskauteni jatkuu kolmosraskautena niin saattaa olla edessä suuriakin ongelmia, pahimmassa tapauksessa se vaatii minun henkeni.
itse varmaan joko abortoisin kaikki. Tuskin niin kuitenkaan tekisin. Mutta oman terveyteni ja sikiöiden terveyden takia aloittaisin erittäin terveen elämän ja ihan ravintoterapeutin seurantaan menisin. Samoin kuin hakeutuisin yksityisen neuvolan piiriin, jos mahdollista, missä lapsien vointia seurattaisiin useammin ultraamalla.
niin toinen erityislapsemme on adhd+asperger (nyt eskarilainen) ja toinen siis onnettomuuden takia pyörätuolissa ja teini-ikäinen, mutta henkisesti ei ole teinin tasolla.
Mieheni varmasti pärjäisi, vaikka kuolisin, mutta minun henkeni menee siis kyllä vauvojen hengen edelle eli, jos raskaudessa ilmenee ongelmia niin tärkeintä on pelastaa minun henkeni olemassa olevien lasten takia.
Niin ja me aiomme palkata hoitajan eli ei ole tarkoituskaan, että yrittäisimme yksin pärjätä kolmosten kanssa.
ap
- miten 4 lastasi pärjäävät elämässä, jos sinä kuolet synnytykseenja syntyy kenties 1-3 vauvaa siihen päälle, onko miehestä yksin siihen rumbaan? Oletko sinä arvokkaampi lapsillesi kuin ne vauvat? Äiti/isä on aina tärkeä olla lapsen elämässä, jos on ollut kunnollinen vanhempi. Isäni menetti isänsä 10-veenä ja samalla uskonsa Jumalaan, koska äitinsä oli narsisti. Niillä masennusongelmilla on ollut vaikutusta minunkin lapsuuteeni.
- Miten pärjäät kolmosten kanssa, jos on jo 2 erityislasta ennestään. En tiedä mikä on diagnoosi, mutta oletan neurologisia syitä ja erityisopetusta. Tiedän kokemuksesta että se on vaativaa.
- Valintasi on vaikea, mutta laittaisin edelle olemassa olevan perheen edun ja kuuntelisin lääkäriä.
ihan, että sun henki menee syntymättömien lasten edelle. Ei siihen tarvitse mitään vahvistusta lisätä, eli olemassa olevien lasten takia. Eikä se varmasti näiden syntymättömienkään lasten etu ole syntyä ilman äitiä, puhumattakaan siitä, että kuolisitten kaikki. Mutta osittaisabortointi on kyllä henkisesti erittäin rankka ajatus. Siinä kyllä varmasti joutuu rajusti jälkeenpäin miettimään, että miksi valitsitte juuri nämä kaksi lasta.
ravitsemusterapeutti.
ap
Meillä on neljä lasta tällä hetkellä, kaksi on ns. erityislapsia ja kaksi terveitä tai ainakaan vielä ei ole todettu mitään poikkeavaa.
Raskaus oli meille todella toivottu ja odotettu. Aiemmat ovat saaneet alkunsa hoidoilla, mutta emme halunneet enää lähteä siihen rumbaan ja kun tiesimme, että luomuraskaus on meille mahdollista, joskin harvinaista niin ehkäisy on ollut poissa siitä saakka kun nuorin täytti vuoden.
Nyt nuorin pian 3v ja minä olen raskaana. Raskaudesta oltiin innoissaan, mutta ilo muuttui osin järkytykseksi kun saimme tietää, että yhden sijasta onkin kolme tulossa. Minulle/meille on suositeltu, että yksi vauvoista abortoitaisiin, jolloin raskaus olisi helpompi ja vauvat selviäisivät todennäköisimmin jne. Jo ajatuksenakin tuntuu kamalalta, että pitäisi päättää yhden pienen ihmisen alun elämä. Toisaalta, jos raskaus jatkuu kolmosraskautena niin on hyvin todennäköistä, että minun vointini on huono, ehkä jopa hengenvaarallinen. Tosin on myös pieni mahdollisuus, että raskaus sujuisi melko samalla lailla kun aiemmat raskauteni.
Tuntuu aikamoiselta ihmeeltä, että meille on tulossa kolmoset ja siksi haluaisimme antaa kaikkien elää emmekä abortoida yhtäkään. Silti tiedämme senkin, että jos raskauteni jatkuu kolmosraskautena niin saattaa olla edessä suuriakin ongelmia, pahimmassa tapauksessa se vaatii minun henkeni.
itse varmaan joko abortoisin kaikki. Tuskin niin kuitenkaan tekisin. Mutta oman terveyteni ja sikiöiden terveyden takia aloittaisin erittäin terveen elämän ja ihan ravintoterapeutin seurantaan menisin. Samoin kuin hakeutuisin yksityisen neuvolan piiriin, jos mahdollista, missä lapsien vointia seurattaisiin useammin ultraamalla.
sitten auttaa se, että et pingota niin paljon. Ainkaan liikunnan suhteen. Luultavasti kolmoset eivät saa happea tarpeeksi, jos liikut aerobisesti liian rankasti. Vähennät kierroksia. Mutta kun ravintoasiat on sinulla hyppysissä, niin hyvinhän sulla on asiat moneen muuhun odottajaan verrattuna. Tiedät varmasti myös milloin verenpaineet heittelee huonoon suuntaan yms, joten sulla on itse mahdollista tarkkailla raskauden etenemistä oikealla tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten voi päättää minkä kolmesta poistaa? Varmaan miettisin aina sitä kolmatta, joka ei saanut syntyä.
Antaisin luonnon hoitaa asian omalla tavallaan.
sen adhd:n. Niitä ei tarvita yhtä ainoaa, toivottavasti opitaan seulomaan ne pois täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tuohon tahtiin? Siksikö, etei tarvi käydä töissä? Maapallo on jo aika täynnä ja sinä vaan lisäännyt omien lastesi kustannuksella ja ne taas jne.
tuohon tahtiin? Siksikö, etei tarvi käydä töissä? Maapallo on jo aika täynnä ja sinä vaan lisäännyt omien lastesi kustannuksella ja ne taas jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rasittavaa tuollainen ketään hyödyttävä ininä.
ja sit pidettiin useamman vuoden tauko ja hoidoilla saatiin nyt eskari-ikäinen ja sitten kuopus ja tämä raskaus nyt luomuna.
Eli kyllä minä olen ollut töissä. Olen palannut töihin nuorimman ollessa 1v.
Meillä on lähipiirissä useampia 5-6lapsisia perheitä ja he haaveilevat vielä yhdestä tai kahdesta lapsesta ja heillä on lapsilla pienet ikäerot.
Meillä oli jo ennen raskauteni alkua puhe, että tämä jää viimeiseksi raskaudekseni jos siis raskaaksi tulen ja sen jälkeen minä ja/tai mies menee sterilisaatioon.
ap
tuohon tahtiin? Siksikö, etei tarvi käydä töissä? Maapallo on jo aika täynnä ja sinä vaan lisäännyt omien lastesi kustannuksella ja ne taas jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en kyllä taas kerran tajua miksi niitä lapsia pitää tehtailla ja vielä jollain hoidoilla!
ja sit pidettiin useamman vuoden tauko ja hoidoilla saatiin nyt eskari-ikäinen ja sitten kuopus ja tämä raskaus nyt luomuna.
Eli kyllä minä olen ollut töissä. Olen palannut töihin nuorimman ollessa 1v.
Meillä on lähipiirissä useampia 5-6lapsisia perheitä ja he haaveilevat vielä yhdestä tai kahdesta lapsesta ja heillä on lapsilla pienet ikäerot.
Meillä oli jo ennen raskauteni alkua puhe, että tämä jää viimeiseksi raskaudekseni jos siis raskaaksi tulen ja sen jälkeen minä ja/tai mies menee sterilisaatioon.
ap
tuohon tahtiin? Siksikö, etei tarvi käydä töissä? Maapallo on jo aika täynnä ja sinä vaan lisäännyt omien lastesi kustannuksella ja ne taas jne.
että OLET ollut töissä ja mennyt töihin kun lapsesi on ollut noin pieni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka ollaankin miehen kanssa molemmat töissä.
ap
ja sit pidettiin useamman vuoden tauko ja hoidoilla saatiin nyt eskari-ikäinen ja sitten kuopus ja tämä raskaus nyt luomuna.
Eli kyllä minä olen ollut töissä. Olen palannut töihin nuorimman ollessa 1v.
Meillä on lähipiirissä useampia 5-6lapsisia perheitä ja he haaveilevat vielä yhdestä tai kahdesta lapsesta ja heillä on lapsilla pienet ikäerot.
Meillä oli jo ennen raskauteni alkua puhe, että tämä jää viimeiseksi raskaudekseni jos siis raskaaksi tulen ja sen jälkeen minä ja/tai mies menee sterilisaatioon.
ap
tuohon tahtiin? Siksikö, etei tarvi käydä töissä? Maapallo on jo aika täynnä ja sinä vaan lisäännyt omien lastesi kustannuksella ja ne taas jne.
että OLET ollut töissä ja mennyt töihin kun lapsesi on ollut noin pieni.
mutta eniten sitä että kerrot yksityiskohtaisesti elämästänne täällä!kerrot jopa ammattisi!
Sitäpaitsi tuskin täältä saa mitään vertaisapua,
tuollaisia asioita en kyllä täällä levittelisi!
kuultaa läpi, että hän haluaa itse pitää kaikki lapset. Mutta jos joku av:lla oikein hyvin perustelee osakeskytystä niin hän voisi harkita.
Mun tuttavalleni kävi aivan samoin kuin ap:lle. Tämä tapahtui itse asiassa 1,5 vuotta sitten eikä ole provo =) Heillä oli beljä lasta ja pitkän pohdinnan jälkeen toivottivat iltatähden tervetulleeksi. Tuloksena täysin luomu kolmosraskaus, joka havaittiin rv7 alkuraskauden ultrassa (superkamala pahoinvointi ja siksi hän meni ultraan noin aikaisin).
Lääkäri onnitteli ja totesi, että kaikki kolme näyttävät niin hyvinvoivilta kuin vain voi eikä edes mitään osakeskytyksiä heille koskaan ehdoteltu! Sanottiin vaan heti, että sektio on rv33.
Mutta niin ikävästi kävi, että luonto puuttui asiaan ja rv11 yksi vauva menehtyi itsestään eli raskaus muuttui kaksosraskaudeksi. Lopulta heille syntyi kaksi tervettä lasta rv36 sektiolla.
Oma mielipide kolmen lapsen äitinä: ap:n tilanteessa en edes harkitsisi osakeskeytystä. Jos kuitenkin raskaus uhkaisi edetessään minu nhenkeäni niin vasta sitten harkitsisin.
hoitojen jälkeen tuleekin ihan yllättäen luonnollisella tavalla raskaaksi, vaikka olisikin sanottu että hyvin epätodennäköista saada lapsia ilman hoitoja.
Toisille taas niin päin että luomulapsen jälkeen kärsivät sekundäärisestä lapsettomuudesta.
En häpeä myöntää, että käyn täällä palstalla aika ajoin lueskelemassa, joskus tehnyt aloituksenkin jostain asiasta.
Miksi se on niin kauheaa, että kerroin ammattini? Siitä minua/meitä tuskin tunnistaa ja vaikka tunnistais niin entä sitten?
ap
mutta eniten sitä että kerrot yksityiskohtaisesti elämästänne täällä!kerrot jopa ammattisi!
Sitäpaitsi tuskin täältä saa mitään vertaisapua,
tuollaisia asioita en kyllä täällä levittelisi!
En häpeä myöntää, että käyn täällä palstalla aika ajoin lueskelemassa, joskus tehnyt aloituksenkin jostain asiasta.
Miksi se on niin kauheaa, että kerroin ammattini? Siitä minua/meitä tuskin tunnistaa ja vaikka tunnistais niin entä sitten?
ap
mutta eniten sitä että kerrot yksityiskohtaisesti elämästänne täällä!kerrot jopa ammattisi!
Sitäpaitsi tuskin täältä saa mitään vertaisapua,
tuollaisia asioita en kyllä täällä levittelisi!
halvaantunut. Hän siis pystyy tekemään omatoimisesti monia asioita ja on mahdollista, että hän jossain vaiheessa muuttaa yksin asumaan ja siellä käy sitten kotiapu auttamassa missä tarvitsee.
Miksi me emme saisi haluta lisää lapsia? Onko erityislapset jokin este sille, emme me ainakaan ole näin kokeneet.
ap