Lue keskustelun säännöt.
Mitä saamea Suomessa puhuttiin silloin muinaisuudessa?
Kommentit (28)
latina ja kreikka? Kyllähän suomea puhuttiin ja mutta ei ruotsikaan ollut sivistyskieli kuten jotkut väittää, vaan hallintokieli. Ranskankieli oli Ruotsissa sivistyneistön käyttämä kieli 1700-luvulle, meille sivistys tuli latinan kautta, jota Agricolakin opiskeli Ranskassa. En muista oliko opettajanakin.
se kieli, jota oli pakko osata, jos halusi kouluttautua, mutta kyllä uskonpuhdistuksen myötä myös kansankielet nousivat tärkeiksi.Kyllä Suomessa (siis siinä Ruotsin ja sitten myöhemmin Venäjän osassa) ruotsi oli se tärkein kieli, mitä koulutukseen ja sivistykseen tuli, koska Suomessa tarjottava koulutus oli ruotsiksi. Vasta 1800-luvulla suomea alettiin kehittää tieteen(kin) kieleksi.
Huom: ruotsinkieliset tuolloin tekivät kaikkensa, jotta suomenkielistä yliopistokoulutusta ei olisi aloitettu Suomessa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
latina ja kreikka? Kyllähän suomea puhuttiin ja mutta ei ruotsikaan ollut sivistyskieli kuten jotkut väittää, vaan hallintokieli. Ranskankieli oli Ruotsissa sivistyneistön käyttämä kieli 1700-luvulle, meille sivistys tuli latinan kautta, jota Agricolakin opiskeli Ranskassa. En muista oliko opettajanakin.
se kieli, jota oli pakko osata, jos halusi kouluttautua, mutta kyllä uskonpuhdistuksen myötä myös kansankielet nousivat tärkeiksi.Kyllä Suomessa (siis siinä Ruotsin ja sitten myöhemmin Venäjän osassa) ruotsi oli se tärkein kieli, mitä koulutukseen ja sivistykseen tuli, koska Suomessa tarjottava koulutus oli ruotsiksi. Vasta 1800-luvulla suomea alettiin kehittää tieteen(kin) kieleksi.
Kannattaa muistaa Huom: ruotsinkieliset tuolloin tekivät kaikkensa, jotta suomenkielistä yliopistokoulutusta ei olisi aloitettu Suomessa!
Miksi se kannattaa muistaa?
Ihan siksi, että jos hehkutetaan ruotsin asemaa tärkeimpänä kielenä, niin tulee myös muistaa, että iso syy siihen tilanteeseen oli se, että suomen kielen asemaa tietoisesta poljettiin nimenomaan ruotsinkielisten toimesta.
Miksi se kannattaa muistaa?
Ihan siksi, että jos hehkutetaan ruotsin asemaa tärkeimpänä kielenä, niin tulee myös muistaa, että iso syy siihen tilanteeseen oli se, että suomen kielen asemaa tietoisesta poljettiin nimenomaan ruotsinkielisten toimesta.
ruotsinkieliset olivat huolissaan asemastaan. Mutta tähän vaikutti myös se tekijä, että epäiltiin, ettei suomesta olisi sivistyskieleksi, koska sillä oli verrattain lyhyt historia kirjoitettuna kielenä, ja ennen kaikkea sillä oli kirjoitettu aika vähän. 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuolella tehtiinkin aivan hirveästi työtä sen eteen, että suomi tosiaankin voisi olla myös tieteen kieli.
Toki kyse oli paljon myös muutosvastarinnasta: oli totuttu siihen, että Suomessa sivistys ja koulutus tapahtuu ruotsin kielellä. Tätä tilannetta voisi verrata vaikka siihen, että tänä päivänä joku alkaisi ajaa vaikkapa sellaista uudistusta, että tiedettä alettaisiin julkaista savon murteella. Suomen kieltä ei yksinkertaisesti pidetty kovin salonkikelpoisena.
Sen takia kysyn näitä kysymyksiä, että olen haistavinani tiettyä asenteellisuutta ruotsin kieltä kohtaan, mutta voin olla tietenkin väärässäkin.
Sen takia kysyn näitä kysymyksiä, että olen haistavinani tiettyä asenteellisuutta ruotsin kieltä kohtaan, mutta voin olla tietenkin väärässäkin.
No itseäni lähinnä joskus ottaa päähän, että tänäkin päivänä niin kovasti hehkutetaan ruotsin kielen tärkeyttä ja merkitystä. Jopa niinkin korkeatasoinen polittikko kuin Paavo Lipponen on suorastaan halveksuvasti puhunut siihen sävyyn, että mitään suomalaisuutta ei edes ole, vaan olemme vain itäruotsalaisia ja kaikesta meidän pitää olla kiitollisia ruotsalaisia ja ruotsin kieltä kohtaan ja ruotsia on sen vuoksi kaikkien pakolla opiskeltava jatkossakin.
Ruotsin kielellä on toki oma merkityksensä, mutta pitäisi myös muistaa ne vallinneet olosuhteet. Kun suomenkielinen Suomi oli vuosisatoja Ruotsin "periferiaa", niin eihän kielellä ollut samanlaisia mahdollisuuksia kehittyä. Kun kaikki virkamiehet olivat ruotsinkielisiä, niin ei siinä suomenkieliset oikein päässeet uraa luomaan. Oli siis luonnollista, että ruotsin kielellä oli tuolloin suuri merkitys, mutta ei se velvoita mihinkään ihmeelliseen ikuiseen kiitollisuudenvelkaan ruotsin kieltä kohtaan. Mennyt on mennyttä, historiaa opiskeltakoon historian tunneilla, mutta oltaisiin jo viimeinkin ihan reilusti ylpeitä myös ihan siitä suomenkielisestä suomalaisuudestakin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumma kun 97% kansasta pitää tuntea syyllisyyttä kielestä ja sitten hehkutetaan kuinka meillä on huono itsetunto.
Sen takia kysyn näitä kysymyksiä, että olen haistavinani tiettyä asenteellisuutta ruotsin kieltä kohtaan, mutta voin olla tietenkin väärässäkin.
No itseäni lähinnä joskus ottaa päähän, että tänäkin päivänä niin kovasti hehkutetaan ruotsin kielen tärkeyttä ja merkitystä. Jopa niinkin korkeatasoinen polittikko kuin Paavo Lipponen on suorastaan halveksuvasti puhunut siihen sävyyn, että mitään suomalaisuutta ei edes ole, vaan olemme vain itäruotsalaisia ja kaikesta meidän pitää olla kiitollisia ruotsalaisia ja ruotsin kieltä kohtaan ja ruotsia on sen vuoksi kaikkien pakolla opiskeltava jatkossakin.
Ruotsin kielellä on toki oma merkityksensä, mutta pitäisi myös muistaa ne vallinneet olosuhteet. Kun suomenkielinen Suomi oli vuosisatoja Ruotsin "periferiaa", niin eihän kielellä ollut samanlaisia mahdollisuuksia kehittyä. Kun kaikki virkamiehet olivat ruotsinkielisiä, niin ei siinä suomenkieliset oikein päässeet uraa luomaan. Oli siis luonnollista, että ruotsin kielellä oli tuolloin suuri merkitys, mutta ei se velvoita mihinkään ihmeelliseen ikuiseen kiitollisuudenvelkaan ruotsin kieltä kohtaan. Mennyt on mennyttä, historiaa opiskeltakoon historian tunneilla, mutta oltaisiin jo viimeinkin ihan reilusti ylpeitä myös ihan siitä suomenkielisestä suomalaisuudestakin!
puhuin vain tuosta menneestä, jota ei pitäisi arvioida sen mukaan, mitä nykypäivänä tapahtuu.
Se, että valtiossa tai valtakunnassa on kaksi kieltä, joista toinen on ns. sivistyskieli ja toinen kansankieli on tilanne, joka on ollut hyvin tavallista, ja monin paikoin on sitä vieläkin. Monille menneisyyden suomalaiselle ajatus suomesta sivistys- ja kirjakielenä on varmaan ollut aivan yhtä absurdi, kuin tuo mainitsemani tilanne, että tieteen kieleksi muotoutuisi nyky-Suomessa savo. Kansallinen herääminen on tapahtunut sitten myöhemmin, ja sen yhteydessä opittiin huomaamaan myös oman kielen arvo, ja hyvä niin.
se kieli, jota oli pakko osata, jos halusi kouluttautua, mutta kyllä uskonpuhdistuksen myötä myös kansankielet nousivat tärkeiksi.
Kyllä Suomessa (siis siinä Ruotsin ja sitten myöhemmin Venäjän osassa) ruotsi oli se tärkein kieli, mitä koulutukseen ja sivistykseen tuli, koska Suomessa tarjottava koulutus oli ruotsiksi. Vasta 1800-luvulla suomea alettiin kehittää tieteen(kin) kieleksi.