Lue keskustelun säännöt.
Mitä saamea Suomessa puhuttiin silloin muinaisuudessa?
Kommentit (28)
eikös täällä (ja isossa osassa nykyistä Ruotsia myös) puhuttu sellaista kieltä, josta myöhemmin erkaantui saamen ja suomen kielet?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta varhaiskantasuomen puhunta-aluetta ja -aikaa ei tule suoralta kädeltä mieleen.
Suomea ovat ensin asuttaneet harvakseltaan varhaiskantasuomea puhuneita ihmisiä heti jääkauden jälkeen 10 000 vuotta sitten. He ovat siirtyneet pohjoiseen (myöh. saamelaiset), kun Suomenniemelle on vaeltanut muinaisgermaania puhuneita ihmisiä noin 8000 vuotta sitten.
Jostain syystä nämä muinaisgermaanit omaksuivat varhaisen suomalaisugrilaisen kielen. Todennäköisesti eivät kuitenkaan saamelaisilta. Ei tiedetä, miten ja miksi geeniperimä säilyi pääosin germaanisena, mutta kieli vaihtui suomalaisugrilaiseksi.
Ruotsia puhuvia on Suomeen asettunut laajemmin vasta vuoden 1000 jKr. paikkeilla ja jälkeen.
eikös täällä (ja isossa osassa nykyistä Ruotsia myös) puhuttu sellaista kieltä, josta myöhemmin erkaantui saamen ja suomen kielet?
nykyinen saame on jakautunut useampaan kieleen. mutta kai ne ovat kehittyneet jostain muinaissaamesta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomea ovat ensin asuttaneet harvakseltaan varhaiskantasuomea puhuneita ihmisiä heti jääkauden jälkeen 10 000 vuotta sitten. He ovat siirtyneet pohjoiseen (myöh. saamelaiset), kun Suomenniemelle on vaeltanut muinaisgermaania puhuneita ihmisiä noin 8000 vuotta sitten.
Jostain syystä nämä muinaisgermaanit omaksuivat varhaisen suomalaisugrilaisen kielen. Todennäköisesti eivät kuitenkaan saamelaisilta. Ei tiedetä, miten ja miksi geeniperimä säilyi pääosin germaanisena, mutta kieli vaihtui suomalaisugrilaiseksi.
Ruotsia puhuvia on Suomeen asettunut laajemmin vasta vuoden 1000 jKr. paikkeilla ja jälkeen.
Siis saksalaiset kykenivät oppimaan paikallisen kielen, mutta myöhemmin tulleet ruotsalaiset eivät vielä 1000 vuodessakaan ole siihen kyenneet...
eikös täällä (ja isossa osassa nykyistä Ruotsia myös) puhuttu sellaista kieltä, josta myöhemmin erkaantui saamen ja suomen kielet?
nykyinen saame on jakautunut useampaan kieleen. mutta kai ne ovat kehittyneet jostain muinaissaamesta?
Mutta onhan saamen ja suomen kielillä yhteinen kantakieli, eli ovat ne jossain vaiheessa erkaantuneet toisistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja näistä sitten myöhemmin kehittyi saksalaisia, ranskalaisia, ruotsalaisia, brittejä.
On todella mysteeri, miten suomalaisten geenit ovat lähes samat kuin keski- ja länsieurooppalaisilla, mutta kieli eri.
Ehkä tänne saapuneet germaanit ovat joutuneet opettelemaan uuden elintavan täällä asuneilta ugreilta ja sen mukana on kielikin siirtynyt.
Monet sanamme, kuten aurinko, kuningas ja äiti, ovat indogermaanista lainaa tuhansien vuosien takaa tuolta ajalta. Alkuperäinen suomalaisugrilainen sana auringolle on ollut kehrä, äidille emä tai emuu. Kuninkaita täällä ei tunnettu, niitä ei harvassa heimoyhteisössä ollut.
Kun ruotsinkieliset tulivat Suomeen keskiajan alussa, heidän ei tarvinnut omaksua suomen kieltä. Silloin täällä puhuttiin kaupankäynnin seurauksena jo ainakin ruotsia ja saksaa suomen lisäksi.
1800-luvulle asti ei ollut yhtä suomen kieltä vaan oli lukuisia eri murteita.
Keskiajalla esim. Turussa noin 70 % kauppiaista on ollut saksankielisiä.
Eli yhtenäisestä ja yhdestä kielestä ei ole ollut kyse kuin vasta 1900-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eikös täällä (ja isossa osassa nykyistä Ruotsia myös) puhuttu sellaista kieltä, josta myöhemmin erkaantui saamen ja suomen kielet?
nykyinen saame on jakautunut useampaan kieleen. mutta kai ne ovat kehittyneet jostain muinaissaamesta?
Mutta onhan saamen ja suomen kielillä yhteinen kantakieli, eli ovat ne jossain vaiheessa erkaantuneet toisistaan.
toinen on se, että saame ja suomi ovat eriytyneet yhdestä kielimuodosta, varhaiskantasuomesta. Toinen teoria on se, että saamelaiset ovat puhuneet jotain tuntemattomaksi jäävää kieltä, ja omaksuneet kantasuomen.
Käsittääkseni jälkimmäinen teoria on nykyään suositumpi, koska saame on niin erilaista kuin suomi, eikä se olisi näin "lyhyessä" ajassa voinut kehittyä niin toisenlaiseen suuntaan kuin suomi. Käsittääkseni myös se, mitä asutushistoriasta tiedetään sekä saamelaisten ja suomalaisten geneettiset erot tukevat tätä hypoteesia. Lisäksi ne erot, joita saamessa on verrattuna suomeen ja sen lähisukukieliin, ovat samankaltaisia, joita muissakin kielenomaksumistapauksissa on tullut esiin.
Muistakaa, että kun näistä kantakielistä (esim. uralilainen kantakieli, kantasuomi jne) puhutaan, niin ne ovat aina hypoteeseja, eivät mitään todellisia, oikeita kielimuotoja, joita on joskus puhuttu.
Tuosta asutushistoriasta en osaa sanoa mitään erityisen varmaa, siitä on olemassa niin monia teorioita. Sen voin kyllä sanoa, että ainakaan nämä "suomalais-ugrilaiset kansat ovat kansoittaneet koko Eurooppaa ja siirtyneet mannerjään mukana pohjoiseen" -teoriat EIVÄT pidä paikkaansa. Käsittääkseni edelleen varmin alkukoti uralilaisille/suomalais-ugrilaisille kansoille on edelleen siellä idässä.
Kyllä ne on enemmän kansankieltä ja suomalaisuutta, kuin vaikkapa saksalaisten kauppiaiden kieli tai ruotsinkielisyys..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
murteetko ei ollut suomenkieltä? Kyllä ne on enemmän kansankieltä ja suomalaisuutta, kuin vaikkapa saksalaisten kauppiaiden kieli tai ruotsinkielisyys..
että niin moni ei tajua, että murteiden pohjaltahan se kirjakielikin on luotu, ei se mistään tyhjästä ole iloksemme saapunut!
Mutta yhtenäistä kieltä ei ollut ennen 1900-lukua. Eikä varsinkaan ajatusta siitä, että kaikkien pitäisi puhua vain yhtä samaa kieltä. Vallitsi moninaisuus, monet osasi ainakin jollain tasolla monia kieliä. Todennäköisesti paremmin kuin tänään.
Jotain hämäläisiä ja savolaisia lukuunottamatta. Mutta nehän ei olleetkaan suomalaisia. Suomalaisia olivat nykyisessä Varsinais-Suomessa asuneet.
En muista ikinä lukeneeni teoriaa, että suomalaisugrilaiset olisivat asuttaneet Eurooppaa ja tulleet lännestä. Idästä he tulivat. Mutta ne esiäitimme, joilta varsinaisesti saimme geenimme, pvat tulleet lännestä ja he eivät olleet ugreja syntyperältään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
...lounaissuomalaisista murteista. Vähän hämäläisiä sanoja mukana.
Mutta yhtenäistä kieltä ei ollut ennen 1900-lukua. Eikä varsinkaan ajatusta siitä, että kaikkien pitäisi puhua vain yhtä samaa kieltä. Vallitsi moninaisuus, monet osasi ainakin jollain tasolla monia kieliä. Todennäköisesti paremmin kuin tänään.
Kirjakieli luotiin......lounaissuomalaisista murteista. Vähän hämäläisiä sanoja mukana.
Kirjakieli perustuu varsinaissuomalaisiin murteisiin, mutta myöhemmin siihen on otetty myös aineksia itämurteista, esim. härkä: härän -tyyppinen astevaihtelu.
jo 1600-luvulta, Agrikolan tekemänä Toisin kuin vaikkapa somaleilla, jotka saivat omansa 1970-luvulla....
onhan suomessa kirjakieli jo 1600-luvulta, Agrikolan tekemänä Toisin kuin vaikkapa somaleilla, jotka saivat omansa 1970-luvulla....
Jos sä haluat kehuskella suomen kirjakielen "vanhuudella", niin eihän se nyt oikeasti ole vanhaa verrattuna oikeasti vanhoihin kirjoitettuihin kieliin. Eikä suomen kielellä kirjoitettu juuri mitään ennen 1800-lukua.
latina ja kreikka? Kyllähän suomea puhuttiin ja mutta ei ruotsikaan ollut sivistyskieli kuten jotkut väittää, vaan hallintokieli. Ranskankieli oli Ruotsissa sivistyneistön käyttämä kieli 1700-luvulle, meille sivistys tuli latinan kautta, jota Agricolakin opiskeli Ranskassa. En muista oliko opettajanakin.
Jääkauden jälkeen täällä ei kyllä puhuttu suomalais-ugrilaisia kieliä vähään aikaan (tuhansiin vuosiin), sillä ne kehittyivät ja tulivat alueelle vasta myöhemmin. Tämä on puhtaasti kielitieteellinen toteamus.