Lue keskustelun säännöt.
10kk vauvan jokailtainen nukutusrumba käynnissä...
12.11.2010 |
Ai hitto miten kateellinen olen sellaisille vanhemmille, joiden lapsiin unikoulu tehoaa ja lapsi nukahtaa itsekseen omaan sänkyynsä ilman lisäpalveluvaatimuksia!
Olen imettänyt vauvaa aina ennen nukahtamista, en tiedä sitten oliko kohtalokas virheliike antaa pienen vauvan nukahtaa tissille, ei sitä silloin hennonnut herättää. Nyt tuntuu, ettei tuo meinaa rauhoittua millään.
Meillä on käynyt unikoluttaja kahdesti antamassa vinkkejä ja neuvomassa mutta ei tehoa. Tai tehosi siihen asti, kunnes lapsi rupesi tehtailemaan ekat hampaansa, nyt ei auta enään vanhat konstit. En sitten tiedä, että teemmekö jotain väärin, mutta nyt ois hyvä neuvot paikallaan..
ELi meillä on säännöllinen päivärutiini ja lapsi nukkuu vielä yhdet tai kahdet päiväunet, riippuu aamupäikkäreiden pituudesta. Teemme iltaisin aina samat jutut samassa järjestyksessä, viimeiseksi tarjoan vielä makuuhuoneessa maitoa, välillä vauva syö välillä ei mutta makoilen silti hetken lapsen kanssa meidän sängyllä. Sitten alkaa iltarumba: toivotan hyvät yöt, laitan lapsen pinnasänkyyn. Hetken aikaa on rauhallista mutta sitten alkaa itku..Lapsi ei haluakaan olla yksin tai nukkua...
Miten nämä illat sais järjestymään niin ettei mun tarttis viettää kahta tuntia makkarissa...? En millään hentoa järjestää huudatusunikoulua..
Kommentit (33)
pidetä edes hyvänä.
Ihmiset vaan ovat eri tavalla nukkuvia. aikuisetkin.
Kyllä se siitä. Yritä pehmein keinoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eli tarjoat maidon ja sitten sänkyyn. Sitten lapsi sänkyyn, huone pimeäksi, tutti suuhun jos syö ja sinä pois huoneesta. Onko mitään unilelua, joka toisi turvaa? Sellaisen voisi laittaa sinne sänkyyn, niin vauva tottuisi siihen, ja sitten alkaisi saada lohtua ja
turvaa siitä unilelusta.
Eikö olisi helpompaa nukuttaa vaikka viereen ja siirtää sitten omaan sänkyyn?
Meillä lapsi käy yksin nukkumaan, mutta se vaati kyllä työtä. Tehtiin niin, että lapsi vietiin rutiinien jälkeen nukkumaan, ja käytiin siellä aina välillä kippaamassa lapsi pitkäkseen ja sanomassa hyvää yötä. Saatettiin myös oven takaa huudella "hyvää yötä, nyt nukutaan" tai laulaa unilaulua. Ei mennyt kuin pari yötä niin tottui siihen. Nykyään välillä tarvitsee enemmän huomiota, silloin käydään kerran ehkä silittelemässä päätä ja laulan sitten keittiössä ja laitan tiskejä samalla. Lapsi kuulee minun olevan lähellä.
Ihan oikeasti ei mennyt kuin kolmisen iltaa niin tottui nukahtamaan yksin. On luottavainen lapsi nykyäänkin, ei ole mitenkään kärsinyt unikoulusta. Tuo auttoi muutenkin öihin, sillä lapsi osaa nukahtaa nyt yölläkin itse eikä vaadi useimpina öinä lainkaan huomiota. Jos johonkin havahtuu, jatkaa itse vain uniaan. Joskus näkee painajaista tai on sairaana, mutta ne on erityistapauksia ne.
Jaksamista!
mutta mä olen nukuttanut kaikki 3 lastani aika vanhaksi saakka. Kun lapset nukkuivat pinnasängyssä, imetin ensin lapsen nukkumaan, taittelin rätin lämpiämään hänen syliinsä ja nostin hänet sänkyyn. Heti alkoi haparointi, mutta sen rätin lisäksi peitto syliin ja silittelin lasta. Vedin pinnasängyn aina meidän sängyn viereen, niin pötköttelin vieressä sen aikaa, että nukahti, jos oli herännyt nosto vaiheessa. Mä tykkäsin aika usein siitä nukutustouhusta. Sai olla vauvan kanssa ihan rauhassa ja hengähtää hetken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nukahtaa, jos mä makoilen siinä vieressä, mutta mä luulin, että se on huono opettaa sellaista tapaa? Tai siis tiedän yhden viisivuotiaan, joka ei meinaa nukahtaa ilman monimutkaisia iltarutiineja ja äidin kainaloa... :(
Ja olen kokeillut myös tota, että jos lapsi ei syö niin sit tutti suuhun, unilelu kainaloon ja omaan sänkyyn. Ei auta...:(
ap
Nyt on eroahdistusaika äidistä ja on kyllä liian julmaa jättää pieni yksin nukahtamaan. Meillä on nukutettu lapset 2v asti vieressä ja samassa sängyssä ja tissillä. Ei mitään huudattamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En jaksa ymmärtää mikä pakko sen vauvan on osata nukahtaa yksin. Meillä kummatkin lapset on nukutettu viereen kun ei olla muuten saatu suht helposti nukkumaan. Riippuen päivästä nukutukseen menee 5-60min. Lähempänä kahta vuotta ollaan sitten opetettu nukahtamaan yksikseen tassu-unikoulun avulla.
Vauvaa ei välttämättä siksikään ole järkevää opettaa hirveällä vaivalla nukahtamaan yksikseen kun tulee hampaita, opitaan kävelemään, tulee kuumeilua ja aina joutuu uudestaan opettaa nukahtamaan yksin. Ellei sitten ole sellainen vauva, jolla se käy luonnostaan.
Aina joku on sitä mieltä, että niin tai näin on huono tapa toimia. Nukuta hänet vaikka murrosikään asti, jos se on teille hyvä ratkaisu.
nukahtaa, jos mä makoilen siinä vieressä, mutta mä luulin, että se on huono opettaa sellaista tapaa? Tai siis tiedän yhden viisivuotiaan, joka ei meinaa nukahtaa ilman monimutkaisia iltarutiineja ja äidin kainaloa... :( Ja olen kokeillut myös tota, että jos lapsi ei syö niin sit tutti suuhun, unilelu kainaloon ja omaan sänkyyn. Ei auta...:( ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nukuttaa lasta viereensä, eikä varsinkaan noin pientä, koska vanhemmilla on valta ja mahdollisuudet muuttaa rutiineja sitten kun katsovat sen parhaimmaksi ja lapsi on siihen kypsä, ja lapsi sopeutuu kyllä.:) Isompi lapsi ymmärtää jo puhetta ja hänet on helpompi saada nukahtamaan omaan sänkyyn muutenkin.
On tietenkin hyvä ennakoida asioita, mut muista se että lapsesi on vielä tosi pieni ja hän ymmärtää aika vähän asioita. Noin pienen lapsen kohdalla nukuttaminen ei ole kasvatuksellinen kysymys.
Ei varmasti ole pakollista lapsen osata nukahtaa yksin. Silti jos menee pari tuntia äidin aikaa nukuttamiseen on se minusta aika paljon.. jos ei se häiritse niin mikäs siinä tietenkin.
Meillä unikoulu oli monesta syystä käytännössä pakko toteuttaa, ja olen älyttömän iloinen että niin tehtiin. Elämä on sata kertaa helpompaa meille kaikille. Lapsi nukkuu paremmin ja niin teen minäkin. Oli aivan katkiväsynyt aiemmin.
Mutta kukin tavallaan, voi sen lapsen pitää pitkäänkin vieressä eikä se varmasti haittaa jos se ei ketään häiritse.
6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
joko vieressä mammien tai vieressä tuolilla istuen. En ole ajatellutkaan, että tuon vielä tarttis osata nukahtaa yksin. Ei ole siihen ikinä (edes sylivauvana) onnistunut, joten näillä mennään. En ota asiasta stressiä. Ehkä ei sinunkaan pitäisi? =)
Tarkoitan vain, että pieniähän nuo vielä ovat. Jos saavat turvallisen olon siitä, että äiti/isi on lähellä ja siten uskalataa nukahtaa, miksei niin voisi sitten tehdä?
"vauvan" syliin, tai siis nukahtaa yleensä siihen maitoa juodessaan (pullosta). Jos ei nukahda, tutti suuhun ja heijaan hiljaksiin samalla kun ite katon telkkaria niin kauan että nukahtaa siihen. Sitten kun on unessa, nostan hänet pinnasänkyyn. Yleensä ei herää enää, mutta jos on tarvis, otan hänet uudestaan syliin ja heijaan uudestaan uneen. Näin käy nopeiten ja vähimmillä huudoilla meillä. Itse olen tähän aikaan illasta jo niin poikki, että musta on vaan helpointa ite tuijottaa telkkaria samalla kun lapsi juo maitonsa ja nukahtaa syliin eikä haittaa vaikka sillä menisi kauemminkin siihen nukahtamiseen. Jokaisella on kato ne omat tapansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jota kaikki ehdottavat ratkaisuksi!
Itselläni 3 lasta, jotka ovat vastasyntyneestä asti nukkuneet omassa sängyssä ja ilman minkäänlaisia ongelmia. Yösyötöillä olen nostanut viereen syömään ja tämän jälkeen palauttanut omaan sänkyyn jatkamaan unia. Koskaan kukaan lapsista ei ole vaatinut huudatusta, vaan ovat opppineet nukahtamaan omassa rauhassa.
Monella tutulla nukutetaan alussa vieressä ja näin vauva tottuu siiihen ja kappas vain, oma sänky ei enää kelpaakaan ja kieree on valmis alkamaan. Ja sitten tullaa maukumaan, että "kyllä on epistä., kun sulla on noin helpot lapset" jne. Se on ollut oma valinta jo silloin alussa nostaa vauva omaan sänkyyn yösyötöltä, mutta tuntuu, että se on monelle ylivoimaisen raskasta.
Sinulle ap, suosittelen ettet missään nimessä ota vauvaa viereesi nukkumaan, vaan yrität opettaa vauvan nukahtamaan omaan sänkyynsä rahallisesti, ilman huudatsuta. Sinnikkyys palitaan ja hyviewn yöunien jälkeen niin äiti kuin lapsikin ovat tyytyväisempiä:)
jota kaikki ehdottavat ratkaisuksi!
Itselläni 3 lasta, jotka ovat vastasyntyneestä asti nukkuneet omassa sängyssä ja ilman minkäänlaisia ongelmia. Yösyötöillä olen nostanut viereen syömään ja tämän jälkeen palauttanut omaan sänkyyn jatkamaan unia. Koskaan kukaan lapsista ei ole vaatinut huudatusta, vaan ovat opppineet nukahtamaan omassa rauhassa.
Monella tutulla nukutetaan alussa vieressä ja näin vauva tottuu siiihen ja kappas vain, oma sänky ei enää kelpaakaan ja kieree on valmis alkamaan. Ja sitten tullaa maukumaan, että "kyllä on epistä., kun sulla on noin helpot lapset" jne. Se on ollut oma valinta jo silloin alussa nostaa vauva omaan sänkyyn yösyötöltä, mutta tuntuu, että se on monelle ylivoimaisen raskasta.
Sinulle ap, suosittelen ettet missään nimessä ota vauvaa viereesi nukkumaan, vaan yrität opettaa vauvan nukahtamaan omaan sänkyynsä rahallisesti, ilman huudatsuta. Sinnikkyys palitaan ja hyviewn yöunien jälkeen niin äiti kuin lapsikin ovat tyytyväisempiä:)
Lapset on erilaisia. Tuo, että sinun kaikki lapsesi ovat alusta asti nukahtaneet omaan sänkyynsä, kertoo lähinnä heidän kyvystään rauhoittaa itse itsensä uneen.
Minulla on kaksi lasta eikä kumpikaan ole osannut nukahtaa itsekseen. Erityisesti kuopusta yritin laitokselta asti opettaa nukahtamaan omaan sänkyyn, mutta eipä vain ole onnistunut tähän päivään mennessä (ehkä jos huudattamalla huudattaisin, mutta en katso sen olevan väärti) ja tyttä nyt 1v.
Olen varma, että osa vauvoista tarvitsee niin paljon syliä tankatakseen itseensä mahdollisimman paljon turvallisuuden tunnetta, että eivät suostu nukahtamaan yksin.
Meillä on toimittu samalla tavalla alusta asti ja lapsi 1,5v nukkuu erinomaisesti. On nukahtanut itsekseen unilelun kanssa vuoden.
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä että huudatusunikoulu ymmärretään vähän väärin. Meidän lapsemme ei ole koskaan joutunut itkemään yksin. Olemme kyllä kuunnelleet varmaan max. minuutin loppuuko itku mutta menneet sitten aina lohduttamaan ja rauhoittamaan. Lapsi on kuitenkin nukahtanut yksin, ja nukkunut hampaita, kuumetta yms. lukuunottamatta loistavasti.
Meidän koko perhe, niin lapsi, isä kuin äitikin, nukkuvat hyvin ja voivat hyvin. Se on mielestäni parin illan mielipahaa tärkeämpää. Mutta jos viereen nukuttaminen yms. muut keinot ei ole sulle ongelma eikä lapsi vaadi läpi yön aina samaa palvelua niin siitä vaan. Itse olen iloinen juuri LAPSENI puolesta että hän ei hätäänny yöllä, vaan nukkuu ja nukahtaa yksin ja tietää ettei ole hätää. Äiti ja isä ovat kuitenkin lähellä AINA heti kun kutsu käy :)
että tosi monet, joiden lapset eivät nuku öisin, syyllistävät minua siitä, ettei lapsi saa tarpeeksi syliä. Ihan varmasti saa, päivisin sylitellään kunnolla ja ollaan löhekkäin. Joten tuon takia ei aknnata lasta alkaa väkisin nukuttamaan vieressä, jos sanotaan, että lapselle tulee omassa sängyssä turvaton olo. Kyllä varmasti vauva sitä pahaa oloaan huutaisi siellä eikä nukkuisi tyytyväisenä.
että tosi monet, joiden lapset eivät nuku öisin, syyllistävät minua siitä, ettei lapsi saa tarpeeksi syliä. Ihan varmasti saa, päivisin sylitellään kunnolla ja ollaan löhekkäin. Joten tuon takia ei aknnata lasta alkaa väkisin nukuttamaan vieressä, jos sanotaan, että lapselle tulee omassa sängyssä turvaton olo. Kyllä varmasti vauva sitä pahaa oloaan huutaisi siellä eikä nukkuisi tyytyväisenä.
Mutta osa vauvoista ei osaa, oli syy sitten mikä tahansa, nukahtaa itsekseen. Ja onhan se aika pelottavaa, kun pienelle vauvalle alkaa tulla uni eikä ole ketään, joka turvallisesti laskisi unen syliin. Toki kaikille vauvoille uneen vaipuminen ei ole pelottavaa, mutta osalla vauvoista on.
En täysin ymmärrä sitä asennetta, että kylla kaikki vauvat varmasti oppivat nukahtamaan itsekseen jos viitsii vain nähdä vaivaa. En millään usko, että näin on perustuen jo ihan omiin kokemuksiin etenkin tämän nuorimman lapsen kanssa. Ja toisekseen, vaikka onnistuisikin, jokainen äiti voi mielessään punnita onko se lapsen turvallisuuden tunteen ja kehityksen kannalta edes järkevää.
Mutta jos vauva osaa nukahtaa itsekseen tai ei ainakaan paljoa protestoi sitä vastaan, niin mikäs siinä sitte, helppoahan sellaisen vauvan äitinä on :)
Sitten ovat vähitellen alkaneen käydä itsekseen nukkumaan. Sen ikäinen ymmärtää jo ja voi kertoa asioita esim. äiti menee nyt laittamaan pyykit ja sitten syö iltapalan ja tulee nukkumaan. Meillä on aina päässyt kerran vessaan ja saanut kerran vettä juoda, sen jälkeen pitää pysyä sängyssä(ovat kaikki yrittäneet jossain vaiheessa aloittaa jatkuvaa ramppaamista pois sängystä milloin milläkin verukkeella). Ekan kanssa on ollut hankalin, tokan ja kolmannen kanssa helpompaa koska eivät ole jääneet yksin nukkumaan vaan sisarukset ovat nukkuneet samassa huoneessa myös.
koska en tiedä kuin pari tapausta jotka tuossa iässä ois osanneet nukahtaa itsekseen, ja he on saaneet ihan rauhassa huutaakin.
Mä koin helpommaksi, että annoin lapsen nukahtaa viereeni parisängylle (kesti max 20 minuuttia, yleensä viitisen minuuttia) ja siirsin omaan sänkyyn meidän sänkymme viereen. Iltarauha ja oma aika on mulle niin tärkeää etten ole uhrannut nukuttamiseen yhtään enempää aikaa kuin on pakko.