Ne ovat saaneet nyt tutkittua, että jotkut työttömät ei työllisty sen takia kun
nillä on sairauksia ja ne on masentuneita ja paniikkihäiriöisiä.
Mua jotenkin ällistyttää, ettei ne ole tajunneet tuotakaan ihan omin sahajauhoin. Onhan se nyt selvää, että kuka tahansa masentuu ja saa outoja vaivoja jos pidempään joutuu olemaan työttömänä ja pienillä tuloilla.
Kommentit (14)
eikä odottaneet, että tuki loppuu ja rahat kanssa.
eikä odottaneet, että tuki loppuu ja rahat kanssa.
Voisko mitenkään olla mahdollista semmonen.
eikä odottaneet, että tuki loppuu ja rahat kanssa.
ulkopuolella just noiden ongelmiensa vuoksi. Eli vaikka hoidettaisiin, eivät kuitenkaan pystyisi työtä tekemään. Toisaalta työttöminä olevia ei kannata hoitaa, koska eivät tuota yhteiskunnalle mitään ja nekin hoitoresurssit kannattaa uhrata työssäkäyviin ja lapsiin jotka ovat yhteiskunnan tuottavaa osaa.
Niin! Täällä yks jolla mt-ongelmia ja oon työtön.
Sopivaa kuntoutusta ei saa enkä kehtaa "mainostaa" vaivojani.
Se vaan on niin, että jotkut on kyvyttömämpiä kuin toiset ja sairaampia kuin toiset. Ei yhteiskunnasta saa tasapäistä vaikka suomen sossudemokraatit kuinka yrittää.
Söin puuroa ja perunoita puoli vuotta. Rahaa ei ollut bussilippuun eikä puhelimeen. Puhelin meni ja siitä tuli luottohäiriömerkintä. Jne, jne.
Sain sossulta jotain 400 euroa vuokraan ja toiset 400 elämiseen - siis toimeentulotukea. Vuokra oli yli 800 euroa.
Taiteile nyt siinä sitten jotenkin.
myös todella vaikea saada hoitoa vaivoihinsa.
Itse olen tämän huomannut pätkätöitä tehdessäni.
Silloin kun käyn töissä, voin käydä työterveyslääkärillä eikä erikoislääkäreidenkään aikoja joudu jonottamaan.
Sitten kun jää työttömäksi, tipahtaa julkisen terveydenhuollon piiriin eikä pääse edes tarpeellisiin tutkimuksiin. Ja kun ei pääse tutkimuksiin, jää diagnoosi tekemättä ja hoito saamatta :(
Suomihan on joskus vuosia sitten saanut EUlta huomautuksen ko. epäkohdasta, mutta mikään ei ole muuttunut.
Niin! Täällä yks jolla mt-ongelmia ja oon työtön.
Sopivaa kuntoutusta ei saa enkä kehtaa "mainostaa" vaivojani.
Se vaan on niin, että jotkut on kyvyttömämpiä kuin toiset ja sairaampia kuin toiset. Ei yhteiskunnasta saa tasapäistä vaikka suomen sossudemokraatit kuinka yrittää.
Mites se nyt menikään, ihminen ei ole saari vaan jokainen vaikuttaa toisiinkin ihmisiin. Joten sillä perusteella yhteiskunnan kuuluu huolehtia kaikista.
myös todella vaikea saada hoitoa vaivoihinsa.
Itse olen tämän huomannut pätkätöitä tehdessäni.
Silloin kun käyn töissä, voin käydä työterveyslääkärillä eikä erikoislääkäreidenkään aikoja joudu jonottamaan.Sitten kun jää työttömäksi, tipahtaa julkisen terveydenhuollon piiriin eikä pääse edes tarpeellisiin tutkimuksiin. Ja kun ei pääse tutkimuksiin, jää diagnoosi tekemättä ja hoito saamatta :(
ja terveyskeskuksesta ei saa hoitoa. Ettei edes oma aktiivisuus aina auta.
Suomihan on joskus vuosia sitten saanut EUlta huomautuksen ko. epäkohdasta, mutta mikään ei ole muuttunut.
Kaikki tietämäni pitkään työttömänä olleet ovat kyllä aika luusereita olleen jo ennen työttömyyttänkin.
en tunne oikeastaan yhtään "luuseria" vaikka tiedänkin paljon pitkään työttöminä olleita ihmisiä. Siis sellaisia, jotka voi olla töissä kesällä tai muuna sesonkiaikana, projekteissa ym. mut joilla ei ole pitkäkestoista kokopäiväistä työtä. Työttömyys ei siis heille ole mikään välitila, vaan se tila johon heidän on pakko palata kun pätkätyö loppuu. Kaikki ovat korkeasti koulutettuja, ja yrittävät parhaansa. Ovat olleet ulkomailla, harrastavat alaan liittyviä juttuja jne.
Mä olen joskus miettinyt, että kaikille vakkarityössä olevilel olisi hyvä kokeilla nykyajan pätkätyö-työttömyyselämää vaikka pari vuotta. Mä olen ollut työpaikoissa, joissa ihmiset pitävät työtään niin päivänselvänä, että tulevat työpaikalleen suurinpiirtein päivähoitoon ja ovat syvästi järkyttyneitä, jos heidän mielipidettään ei kysytä joka ikisessä pikkuasiassa. Heille ois oikein hyvä tsempata täysillä aina muutaman kuukauden pätkä, sopeutua loputtomasti, olla tolkuttoman sosiaalinen omasta persoonasta ja tempperamentista riippumatta - ja totta kai etsiä jatkuvasti myös uutta työtä johon siirtyä pätkän loputtua. Sen jälkeen nämä tyypit voisivat elää kolme kuukautta ilman mitään tuloja, päivärahapäätöstä odotellen, ja kuunnella ihmisten vitsailuja siitä kuinka helppoa sitä onkaan maata kotona kun jotkut tekee töitä.
Tällainen projektiluontoinen työttömyys antais useammallekin ihmiselle ihan tervetulleen näkökulman siihen, miksi työttömyys ja rahattomuus, pätkätyöt ja jatkuva epävarmuus heikentävät mielenterveyttä.
en tunne oikeastaan yhtään "luuseria" vaikka tiedänkin paljon pitkään työttöminä olleita ihmisiä. Siis sellaisia, jotka voi olla töissä kesällä tai muuna sesonkiaikana, projekteissa ym. mut joilla ei ole pitkäkestoista kokopäiväistä työtä. Työttömyys ei siis heille ole mikään välitila, vaan se tila johon heidän on pakko palata kun pätkätyö loppuu. Kaikki ovat korkeasti koulutettuja, ja yrittävät parhaansa. Ovat olleet ulkomailla, harrastavat alaan liittyviä juttuja jne.
Mä olen joskus miettinyt, että kaikille vakkarityössä olevilel olisi hyvä kokeilla nykyajan pätkätyö-työttömyyselämää vaikka pari vuotta. Mä olen ollut työpaikoissa, joissa ihmiset pitävät työtään niin päivänselvänä, että tulevat työpaikalleen suurinpiirtein päivähoitoon ja ovat syvästi järkyttyneitä, jos heidän mielipidettään ei kysytä joka ikisessä pikkuasiassa. Heille ois oikein hyvä tsempata täysillä aina muutaman kuukauden pätkä, sopeutua loputtomasti, olla tolkuttoman sosiaalinen omasta persoonasta ja tempperamentista riippumatta - ja totta kai etsiä jatkuvasti myös uutta työtä johon siirtyä pätkän loputtua. Sen jälkeen nämä tyypit voisivat elää kolme kuukautta ilman mitään tuloja, päivärahapäätöstä odotellen, ja kuunnella ihmisten vitsailuja siitä kuinka helppoa sitä onkaan maata kotona kun jotkut tekee töitä.
Tällainen projektiluontoinen työttömyys antais useammallekin ihmiselle ihan tervetulleen näkökulman siihen, miksi työttömyys ja rahattomuus, pätkätyöt ja jatkuva epävarmuus heikentävät mielenterveyttä.
Toi tekisi todella hyvää etenkin niille, jotka aina jaksavat haukkua muita luuseriudesta.
terv. akateeminen pätkätyöläinen (eikä edes missään ns. hörhöalalla)
en tunne oikeastaan yhtään "luuseria" vaikka tiedänkin paljon pitkään työttöminä olleita ihmisiä. Siis sellaisia, jotka voi olla töissä kesällä tai muuna sesonkiaikana, projekteissa ym. mut joilla ei ole pitkäkestoista kokopäiväistä työtä. Työttömyys ei siis heille ole mikään välitila, vaan se tila johon heidän on pakko palata kun pätkätyö loppuu. Kaikki ovat korkeasti koulutettuja, ja yrittävät parhaansa. Ovat olleet ulkomailla, harrastavat alaan liittyviä juttuja jne.
Mä olen joskus miettinyt, että kaikille vakkarityössä olevilel olisi hyvä kokeilla nykyajan pätkätyö-työttömyyselämää vaikka pari vuotta. Mä olen ollut työpaikoissa, joissa ihmiset pitävät työtään niin päivänselvänä, että tulevat työpaikalleen suurinpiirtein päivähoitoon ja ovat syvästi järkyttyneitä, jos heidän mielipidettään ei kysytä joka ikisessä pikkuasiassa. Heille ois oikein hyvä tsempata täysillä aina muutaman kuukauden pätkä, sopeutua loputtomasti, olla tolkuttoman sosiaalinen omasta persoonasta ja tempperamentista riippumatta - ja totta kai etsiä jatkuvasti myös uutta työtä johon siirtyä pätkän loputtua. Sen jälkeen nämä tyypit voisivat elää kolme kuukautta ilman mitään tuloja, päivärahapäätöstä odotellen, ja kuunnella ihmisten vitsailuja siitä kuinka helppoa sitä onkaan maata kotona kun jotkut tekee töitä.
Tällainen projektiluontoinen työttömyys antais useammallekin ihmiselle ihan tervetulleen näkökulman siihen, miksi työttömyys ja rahattomuus, pätkätyöt ja jatkuva epävarmuus heikentävät mielenterveyttä.
Niin! Täällä yks jolla mt-ongelmia ja oon työtön.
Sopivaa kuntoutusta ei saa enkä kehtaa "mainostaa" vaivojani.