Erikoisia jouluruokia -lista
Mitä erikoisia tai ehkä vain hieman epätyypillisempiä jouluruokia teillä jouluna tarjotaan ja syödään?
Meillä on jouluisin perinteisten joulutarjottavien lisäksi aina tarjolla hernetuuvinkia, siis eräänlaista herneistä tehtyä laatikkoa. Kukaan muu tuttavapiirissäni ei moisesta ole usein edes kuullut vaikka ruoka on suomalainen perinneruoka.
Kommentit (17)
Ei kai siläl väliä, hyviä ne ovat!
Vierailija - 12.11.10 11:36En vaan tykkää - eikä mieskään (lapset eivät suostu edes maistamaan) - laatikkoruuista, ne ovat kertaalleen pureskellun ja ylösykättyjen näköisiä pula-ajan jäänteitä...
ovat huomattavasti vanhempaa perua kuin pula-aika. Laatikot on muuten olleet mun herkkua jo lapsuudesta asti. Meidän perheessä kaikki tykkää niistä, nam!
Kuule. Laatikot ovat perua agraariajalta, siis maaseudulta menneiltä vuosisadoilta. Niiden kehittymistä säätelivät seuraavat tekijät: - aineksia oli vähän, ja ne oli saatava omalta pellolta tai lähiseudulta. - säilyvyys sääteli, mitä tehtiin. Ei ollut jääkaappeja, joten säilyvät juurikkaat olivat oivia raaka-aineita. - koska säilyvyys vaikutti asiaan ja jouluna olennaista oli lepo, ruokaa ei tehty joka päivä, vaan ennen joulua koko pyhäajaksi eli ruuan piti tosiaan kestää hyvänä monta päivää. Kyllä se siis tavallaan oli "pula-ajan ruokaa", enkä nyt siis viitannut talvi- ja jatkosodan jälkeiseen aikaan.
Tässä kuitenkin resepti.
http://www.goodhousekeeping.com/recipefinder/holiday-eggnog-760?click=r…
mutta meidän perheen suvuissa kummallakin puolella se on erittäin harvinaista. Mutta meillä sitä syödään ja se on lasten herkkua!
tortut tehdään mansikka- ja omenahillolla
joulupöytään tavallista makaronilaatikkoa lapsille
muutenkin kysellään lasten herkkuruokia ja tehdään niitä eli siis sellaista, että varmasti maistuu kaikille - viis siitä, että eivät ole jouluisia ruokia!
hillaparfait
täytetyt kanamunanpuolikkaat
täytekakku/juustokakku
Lisäksi poro on ujuttautunut joulupöytäämme sekä erilaiset salaatit esim. äitini tekemä perunasalaatti.
Muuten mennään perinteisellä linjalla - joskin meillä on aina ollut todella runsas joulupöytä. Laatikoiden, kinkun ja rosollin sekä yllämainittujen lisäksi löytyy aina silliä, siikaa, sienisalaattia, italiansalaattia, kalkkunaa, maksapasteijaa, juustoja, patonkia ja vaihtelevasti mätiä, jalopenoja yms. erikoisuuksia. Jälkiruokaa on toisinaan ja se vaihtelee. Kahvin kanssa perinteiset tortut, piparit ja pullaukot.
Makaroonilaatikko ilman lihaa juu tiedän sen jossain päin olevan suht tyypillistä. Mutta uusin mikä kuulin on, että tuo makaroonilaatikko tehdään käyttäen kinkun paistorasvaa : ( jotenkin inha ajatus.
Ja olen myös kuullut, että jotkut syö kinkun aattona kuumana outoa.
Meillä on ollut (jo omassa lapsuudenkodissani ja nyt minun perheessäni) laaja alkuruokapöytä, siis erilaisia leikkeleitä (savuporoa, savukalkkunaa, kieltä, lammasta yms.), sienisalaattia, rosollia, graavia kalaa, viime vuonna mm. jokirapuaiolia, lapsille cocktail-lihapullia, mätiä lisukkeineen yms. Myös tapaksia olemme kokeilleen osana joulupöäytää, ja kerran oli tsatsikia lihapullinen kanssa. Yleensä on ollut perunoita, tänä vuonna ajattelin rakentaa homman tattariblinien ympärille.
Luomukinkku ollut viime vuodet, nyt ajattelin laittaa vain pienen kalkkunarullan, koska kinkkua on mennyt aika vähän viime vuosina. Bataattilaatikkoa aiomme kokeilla tänä vuonna.
Lapsuudestani muistan, että äidin täti teki jouluksi myös maksalaatikkoa. Ja äiti on kertonut, että hänen lapsuudessan lanttulaatikon kanssa syötiin karjalan paistia, kinkun lisäksi.
Lapsuuskodissani maksa- ja lihamakaronilaatikko kuuluivat olennaisesti joulupöytään, vaikka aika arkiruokia noin muuten ovatkin. Karjalanpaisti myös ja keitetyt perunat vaikka luonnollisesti myös perunalaatikkoa muiden laatikkojen ohella tarjottiinkin. Muuten aika perinteisellä linjalla mentiin, juustotarjotin meillä on jo alkupaloissa vaikka monilla se on vasta jälkiruoan yhteydessä.
Kinkkua joskus, ei sitäkään aina. Teemme muuten juhlaruokaa ja paljon alkupaloja.
En vaan tykkää - eikä mieskään (lapset eivät suostu edes maistamaan) - laatikkoruuista, ne ovat kertaalleen pureskellun ja ylösykättyjen näköisiä pula-ajan jäänteitä...
Miten teette tuon makaronilaatikon, onko se hivenen makea?
En vaan tykkää - eikä mieskään (lapset eivät suostu edes maistamaan) - laatikkoruuista, ne ovat kertaalleen pureskellun ja ylösykättyjen näköisiä pula-ajan jäänteitä...
ovat huomattavasti vanhempaa perua kuin pula-aika.
Laatikot on muuten olleet mun herkkua jo lapsuudesta asti. Meidän perheessä kaikki tykkää niistä, nam!
joulutorttuihin.
Miehen isän luona: Omenahilloa kinkun kanssa, tonnikalapasteijaa ja sinihomejuustoa piparien kanssa. En tiedä onko kuinka yleistä, itselle oli aikoinaan uusia.
Omilla vanhemmillani on savustettua lammasta.
Miehen äiti ei laita jouluruokia, vaan tarjolla on esim. chorizoa, oliiveja, juustoja yms. Graavi- ja kylmäsavulohta on kyllä.
En vaan tykkää - eikä mieskään (lapset eivät suostu edes maistamaan) - laatikkoruuista, ne ovat kertaalleen pureskellun ja ylösykättyjen näköisiä pula-ajan jäänteitä...
ovat huomattavasti vanhempaa perua kuin pula-aika. Laatikot on muuten olleet mun herkkua jo lapsuudesta asti. Meidän perheessä kaikki tykkää niistä, nam!
Kuule. Laatikot ovat perua agraariajalta, siis maaseudulta menneiltä vuosisadoilta.
Niiden kehittymistä säätelivät seuraavat tekijät:
- aineksia oli vähän, ja ne oli saatava omalta pellolta tai lähiseudulta.
- säilyvyys sääteli, mitä tehtiin. Ei ollut jääkaappeja, joten säilyvät juurikkaat olivat oivia raaka-aineita.
- koska säilyvyys vaikutti asiaan ja jouluna olennaista oli lepo, ruokaa ei tehty joka päivä, vaan ennen joulua koko pyhäajaksi eli ruuan piti tosiaan kestää hyvänä monta päivää.
Kyllä se siis tavallaan oli "pula-ajan ruokaa", enkä nyt siis viitannut talvi- ja jatkosodan jälkeiseen aikaan.
En vaan tykkää - eikä mieskään (lapset eivät suostu edes maistamaan) - laatikkoruuista, ne ovat kertaalleen pureskellun ja ylösykättyjen näköisiä pula-ajan jäänteitä...
ovat huomattavasti vanhempaa perua kuin pula-aika. Laatikot on muuten olleet mun herkkua jo lapsuudesta asti. Meidän perheessä kaikki tykkää niistä, nam!
Kuule. Laatikot ovat perua agraariajalta, siis maaseudulta menneiltä vuosisadoilta.Niiden kehittymistä säätelivät seuraavat tekijät:
- aineksia oli vähän, ja ne oli saatava omalta pellolta tai lähiseudulta.
- säilyvyys sääteli, mitä tehtiin. Ei ollut jääkaappeja, joten säilyvät juurikkaat olivat oivia raaka-aineita.
- koska säilyvyys vaikutti asiaan ja jouluna olennaista oli lepo, ruokaa ei tehty joka päivä, vaan ennen joulua koko pyhäajaksi eli ruuan piti tosiaan kestää hyvänä monta päivää.Kyllä se siis tavallaan oli "pula-ajan ruokaa", enkä nyt siis viitannut talvi- ja jatkosodan jälkeiseen aikaan.
Kuten jo toisessa ketjussa kerroin, meillä on useimmiten kalkkunaa ja sen kanssa stuffingia, kastiketta, karpalo-appelsiinisalaattia,haudutettua punakaalia, ruusukaalia yms. ja niiden ohella sitten tutumpia suomalaisia ruokia. Mieheni on tottunut noihin omassa suvussaan ja minä vien perinnettä eteenpäin.
Olisiko ohjetta antaa?