Millaisessa tilanteessa ET jättäisi miestä, joka on pettänyt?

eikä myötä- ja vastoinkäymisissä -valoja olisi vielä annettu?

En osaa vastata kysymykseesi. olen mennyt naimisiin ajatuksella......tämän suhteen eteen olen valmis tekemään kaikkeni.

ainut on raiskaus. Muuten muihin yhtyminen ei ole sallittua.

Miten muka kännipano voisi olla pienempiarvoisempi. Siis silloin hyvin todennäköisesti kumi on unohtunut tai hajonnut hölmöilllessä. Todennäköisesti joku tuttu on vielä nähnyt jotain lämmittelyjä ja sitten kaikki tietää miten haureata meno on.



Itse viinaa juomattomana siis en voisi hairahtaa koskaan.



Aatelkaa jos miehet ois yhtä ehdottomia?

että miksi kännipanoa ei pidetä niin pahana. Se pano voi olla joku ihan tuntematon tyyppi jolta voi saada vaikka mitä tauteja tai sitten joku tuttu jolloin pettäminen tulee ilmi muillekin ja sekoittaa ihmissuhteita. Seuraukset voi siis olla paljon pahemmat kuin suunnitellussa suhteessa. Ehkä tässä ajatellaan samalla tavalla kuin henkirikoksissa että kännipano on kuolemantuottamus tai korkeintaan tappo kun suunniteltu suhde on murha.

Miten muka kännipano voisi olla pienempiarvoisempi. Siis silloin hyvin todennäköisesti kumi on unohtunut tai hajonnut hölmöilllessä. Todennäköisesti joku tuttu on vielä nähnyt jotain lämmittelyjä ja sitten kaikki tietää miten haureata meno on.

Itse viinaa juomattomana siis en voisi hairahtaa koskaan.

Aatelkaa jos miehet ois yhtä ehdottomia?

eikä ainakaan lopettaa ryyppykertoja :)

Enemmän huvittuisin. Systemaattinen pettäminen, valehtelu ja kaksoiselämä olisi aika vaikea antaa anteeksi

Jos suhteemme muuten ihan harmoninen ja rauhallinen, niin mitäs yksi panohairahdus siinä sitten. Kunhan ei tavaksi ota.

jonka mies tunnustaisi heti ja rehellisesti sekä osoittaisi katumuksensa ja halunsa korjata rikkomansa. Petoskumppaniin ei tietenkään saisi olla sen jälkeen minkäänlaisessa yhteydessä, eikä myöskään enää menisi tilanteeseen jossa hairahdus tuli.

jos se ei johtaisi pysyvään suhteeseen.



Minulle yhdessäolo on tahtomista silloinkin, kun tunteet ovat laimeat ja vieraisiin houkutuksiin lankeaminen vie voiton, kummalla tahansa. Jos silti halutaan olla yhdessä, niin ollaan. Parisuhteessa on hyviä ja huonoja aikoja.

...jos olisin hoitanut asiani niin päin persettä, ettei itselläni olisi rahaa lähteä miehen luota. Onneksi näin ei ole.

Mun ex-avokki oli sellainen naisiinmenevä jannu.

Petti muutaman kerran. Meillä oli vähän sellainen avoin suhde, sillä en minäkään mitenkään uskollinen ollut. Joten eipä ollut nokan koputtamista.



Mutta nämä toiset naiset olivat rasittavia. Sanokaapa, miksi heille ei mene kaaliin, että jos he menevät sänkyyn varatun miehen kanssa, ei nainen välttämättä heitä sitä ulos. Meille alkoi kolmen naisen toimesta soittelurumba. Haa, mää käräytän sun miehen, sepä pettää sua. Ai jaa, aha, entä sitten. Et sää jätä sitä. No en. Siis se pettää sua mun kans ja valehtelee sulle. No ei valehtele kun tiedän.



Näitä soittoja tuli kännissä yölläkin. Ja kun olin itse tyttöjen kanssa ravintolassa, tultiin kännissä avautumaan minulle ja yksi mimmi kävi päällekin. Nimettömiä kirjeitä tuli yms.



Eli näille toisille naisille olin todella katkera paikka kun en jättänyt miestäni. He näyttivät vihaavan minua suunnattomasti ja häiriköivät melkoisesti.



Erosimme miehen kanssa sitten ihan muista syistä. Keskenämme ei ollut mitään katkeruutta ja olemme edelleen hyvissä väleissä, vaikka kummallakin on oma perhe.

Enemmän huvittuisin. Systemaattinen pettäminen, valehtelu ja kaksoiselämä olisi aika vaikea antaa anteeksi

Jos suhteemme muuten ihan harmoninen ja rauhallinen, niin mitäs yksi panohairahdus siinä sitten. Kunhan ei tavaksi ota.

Ymmärrän sarkasmisi, mutta juuri näin se meillä menee. Silloin, kun asuttiin eri mantereilla, meillä oli avoin suhde, jossa sai käydä harrastamassa seksiä muiden kanssa, mutta suhdetta ei saanut aloittaa.

Luottamus on jutun ydin.

14 vuotta sitten annoin miehelle anteeksi pettämisen. Menimme kihloihin, saimme lapsen, ostimme yhteisen kodin. En kuitenkaan koskaan pystynyt unohtamaan, vaikka anteeksi annoinkin. En myöskään luottamaan. Ikivanha petos jäyti suhdettamme vielä vuosien jälkeen monin eri tavoin. Vihdoin ymmärsimme, että tilanne ei koskaan muuttuisi ja nyt meitä oli jo kolme, joiden arkea se jatkuen varjosti. Tajusimme, uskalsimme erota. Nyt olen naimisissa toisen miehen kanssa. Suhde perustuu luottamukseen, rakkauteen, toisen ihmisen arvostamiseen ja kunnioittamiseen. Se on kahden aikuisen ihmisen suhde, joka on terveellä pohjalla alusta asti. Olen vihdoin onnellinen ja tasapainoinen. Uskallan vihdoin jälleen luottaa. Anteeksi voi antaa niin monenlaisia asioita, se on sitten eri asia pystyykö ne unohtamaan, jäävätkö ne varjostamaan elämää ja kytemään ristiriitoja alati aiheuttaen.

Joten tuskin mä sitä jättäisin yhden hairahduksen takia. En sitä hyväksyisi enkä katsoisi läpi sormien, mutta tuskin jättäisin sen takia.

kuin tää tästä lähtee menemään ja voidaanko suhdetta vielä pelastaa



joissain olosuhteissa voi tietysti olla ilmiselvää että ei voi ja se riippuu paljon siitä kuinka paljon valehtelua tähän pettämiseen on liittynyt ja onko se mies edes halukas tekemään mitään että suhde jatkuisi

minkäänlaista pettämisen muotoa, luultavasti en edes suudelmaa....

eikä myötä- ja vastoinkäymisissä -valoja olisi vielä annettu?

En osaa vastata kysymykseesi. olen mennyt naimisiin ajatuksella......tämän suhteen eteen olen valmis tekemään kaikkeni.

jos pettäminen olisi vain yksittäinen kerta ja mies kertoisi itse ja katuisi. Siitä huolimatta en tiedä voisinko unohtaa ja jatkaa suhdetta.

jos siis joku yhden yön juttu, niin voisin sen jälkeen vielä yrittää. Pidempi salasuhde olisikin sitten eri asia.

minkäänlaista pettämisen muotoa, luultavasti en edes suudelmaa....

kontrollifriikki

Niin olen ja haluan pitää mieheni täysin itselläni, väärinkö? Jos haluu mennä muiden naisten kanssa edes sitä suutelua tekemään tehköön sen sitten sinkkuna...