Millaisessa tilanteessa ET jättäisi miestä, joka on pettänyt?

mies tienaa, tekee paljon kotitöitä, on hyvä isä, en itse enää rakastaisi enkä myöskään haikailisi muita miehiä, niin silloin voisin hyötysyistä ja mukavuudenhalusta katsoa sormien läpi. Toisin sanoen tilanteesa, jossa itselläni ei olisi enää mitään tunteita...

En myöskään varmaankaan suutelua niin kuin joku aiemmin kirjoitti. Vaikka haluaisinkin antaa anteeksi, en usko että kuitenkaan enää kykenisin luottamaan mieheen pettämisen jälkeen ja elämä muodostuisi vaikeaksi ja tuskalliseksi.

On helpompi päättää etukäteen miten suhtautuu siiihen jos puoliso pettää. On helpompi vetää raja siihen mikä itselle on pettämistä ja päättää että jos se raja ylittyy niin suhde on sitten loppu. Koska jos rakastaa liikaa on vaikeaa jättää vaikka toinen pettää. Ja kierre on valmis.

hyvä että ette tiedä mitä miehenne tekee. Vähemmän eroja sitten.

ainakin jos on ollut pettässään "ei täysissä hengen voimissa", esim . jos sairastuisi kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja maanisena, todellisuustajun menttäneenä pettäisi tms. Tällöinkin kyllä edellyttäisin katumista kunhan lääkitys saadaan kohdilleen :)



Ja ehkä, yksittäisen suunnittelmattoman pettämisen voisin antaa anteeksi, mutta vaikeaa se olisi.

Pitkää suhdetta en.

olen pettänyt muutaman kerran (eri miehiä) humalassa, ja kyllä minä silti aina tiesin tasan tarkkaan, mitä tein. Kumpikin nämä mies oli sellaisia, että en kauheasti arvostanut heitä, enkä ollut niin innostunut seksistä heidän kanssaan, ja siksi heitä oli helppo pettää. Humalatila tekee vain sen, että tottelee sitä perimmäistä halua, kun selvänä saattaisi järkeillä, että ehkä ei nyt kannata kuitenkaan pettää, vaikka kovasti haluaisi. Mutta ei se saa yhtäkkiä tekemään mitään, mitä ei muutenkin haluaisi tehdä. Monia muita haluja, esim. joskus minun teki mieli rikkoa ikkunoita, pystyin kyllä torjumaan aivan hyvin kännistä huolimatta.

Mä en jotenkin kestä sellaista ajatusta, että mies fyysisesti haluaisi jotakuta toista niin paljon että harrastaisi seksiä ja siksi en ihan tuosta vaan pystyisi antamaan anteeksi edes kännisekoilua. Tosin mun mies ei kauheasti edes juo.



Kunnon suhde jonkun muun kanssa ainakin johtaisi eroon, sillä en varmaan koskaan pystyisi unohtamaan sitä.



Toisaalta, vähän ristiriitaisesti, ajattelen että sellaista asiaa ei eteen tule etteikö siitä yhdessä selvittäisi. Ehkä naiivisti luotan mieheeni, että ei koskaan petä?

Antaisin anteeksi jos olisi känninen yhden yön juttu tuntemattoman kanssa ja mies tunnustaisi sen hetimmiten. En kuitenkaan ihan olankohautuksella asiaa sivuuttaisi, vaan vaatisi tietysti sen, että mies oikeasti katuisi ja ymmärtäisi kuinka on loukannut. Mieheni tuntien häntä itseäänkin moinen järkyttyisi niin paljon, että humalahakuinen juominen loppuisi siihen. Joku känninen sähellys, josta aamulla hädin tuskin muistaa mitään ei paljoa paina.



En antaisi anteeksi systemaattista, jatkuvaa pettämistä ja valehtelua, salasuhdetta. Se on suuri petos, suunniteltu juttu, eikä mikään vahinko tai erehdys. Sitten mies ei olisi enää se sama ihminen johon rakastuin jos tuollaiseen kykenisi.

ettei aika moni mies selitä juuri tuota, että no kännissä tuli sähellettyä, vaikka totuus olisi se, että koko baari- ilta on kiehnätty jonkun isotissisen blondin kanssa ja mielessä käyty kamppailua siitä, että jos panen, niin saakohan se muija tietää, ja olisko se sen arvoista, ja sitten päätetään, että on?

Sekä pettäjän että petetyn on helpompi lakaista maton alle. Minusta se on itsepetosta jos ajattelee ettei kännipano ole pettämistä. Mitä näiden miesten naiset mahtaa ajatella että on tapahtunut? Naiset on tulleet vokottelemaan ja pörräämään miehen ympärillä, juottaneet miehen känniin ja taluttaneet väkisin kravatista sänkyynsä?

No luuletteko ettei aika moni mies selitä juuri tuota, että no kännissä tuli sähellettyä, vaikka totuus olisi se, että koko baari- ilta on kiehnätty jonkun isotissisen blondin kanssa ja mielessä käyty kamppailua siitä, että jos panen, niin saakohan se muija tietää, ja olisko se sen arvoista, ja sitten päätetään, että on?

Sekä pettäjän että petetyn on helpompi lakaista maton alle. Minusta se on itsepetosta jos ajattelee ettei kännipano ole pettämistä. Mitä näiden miesten naiset mahtaa ajatella että on tapahtunut? Naiset on tulleet vokottelemaan ja pörräämään miehen ympärillä, juottaneet miehen känniin ja taluttaneet väkisin kravatista sänkyynsä?

En minä mitenkään laita kännipanoa sen toisen naisen syyksi. Vaan sen syyksi, että mieheni on humalan siivittämän halunnut koeajaa jotain blondia ja tehnyt sen.

Kuten jo sanoin, en ole mustasukkainen mieheni peniksestä, vaan sitoutumisesta ja rakkaudesta. Joku yksittäinen baarin bimbo ei sitä hetkauta millään tavalla.

Tietenkään en haluaisi miehen luuhaavan baareissa viikottain vokottelemassa naisia. Se olisi merkki siitä, että hän haluaa tuota enemmän kuin minua. Puhun nyt yksittäisestä kännipanosta jossain työmatkalla tms. Ja oletan tietysti, että kumia käytetään jne., joka mieheni tuntien olisikin 100 % varma juttu.

Molemmat ollaan petetty ja jääty kiinni. Mä 2 kertaa ja mies kerran. Tottakai ne on olleet krisiin paikkoja, mutta kyllä sitä ollaan yli päästy.

Ei meillä ole mitään sivusuhteita ollut, noi kerrat on olleet kännisekoiluja vaikeiden aikojen aikaan tai jälkeen.

Rakkautta riittää ja halua olla yhdessä, viime vuonna uusittiin vihkivalat.



Ei ero ole aina se paras ratkaisu, mitä sitä saa sen tilalle? Toisekseen uskon että pitkässä suhteessa jokainen pettää joskus ainakin jollain tasolla.



Miehen pitkä sivusuhde voisi olla sellainen jota en pystyisi antamaan anteeksi ja syy on se että se olisi liian läheinen, mä en usko että pitkät sivusuhteet on pelkkää seksiä ilman tunteita, pakko niissä on olla jotain muutakin mukana.