~*~ Kesäheinien kesäkuu ~*~

Nostelen nyt vain ylöspäin... Isäkuukautta meillä vielä vietellään ja ollaan oltu mökillä ja reissussa muutenkin. Yritän kirjoitella enempi kuulumisia vielä tänään :)



Loru ja Emppu

Kirjoitin äsken tänne viestin (jonka onneksi älysin kopioida ennen lähettämistä ja joka kohta tässä seuraa) mutta eipä se koskaan ilmestynyt tänne. Saa nähdä, meneekö nytkään (vai tuleeko nyt sitten sama teksti 2 kertaan).



Kiva kun Lorutarkin ilmoittautui ja ei hätää, kirjoittelet sitten kun ehdit :). Ja täytyy kyllä todella ihailla Meralia, Onnin mielestä lusikka on vain ja ainoastaan jyrsimistä tai hakkaamista varten, ja lautanen tietenkin frisbee. Sormiruuatkin tarjoan aina suoraan pöydältä, sattuneesta syystä ;).



Eipä tässä ihmeempiä, mökkiviikonloppu sujui ihan ok, talviturkinkin heitin vaikkei se 20-asteinen vesi vauvauinnin 32 asteen jälkeen kovin pitkään houkutellut polskimaan. Loppuviikosta lähdemme sitten vähän pidemmäksi aikaa reissuun, mutta yritän ehtiä tänne vielä ennen sitä.

Kiva kun Lorutarkin ilmoittautui ja ei hätää, kirjoittelet sitten kun ehdit :). Ja täytyy kyllä todella ihailla Meralia, Onnin mielestä lusikka on vain ja ainoastaan jyrsimistä tai hakkaamista varten, ja lautanen tietenkin frisbee. Sormiruuatkin tarjoan aina suoraan pöydältä, sattuneesta syystä ;).



Eipä tässä ihmeempiä, mökkiviikonloppu sujui ihan ok, talviturkinkin heitin vaikkei se 20-asteinen vesi vauvauinnin 32 asteen jälkeen kovin pitkään houkutellut polskimaan. Loppuviikosta lähdemme sitten vähän pidemmäksi aikaa reissuun, mutta yritän ehtiä tänne vielä ennen sitä.

Jep jep.

Juu, ihailut myös täältä Meralille, meilläkään ei lusikka suuhun mene (ainakaan niin, että siinä vielä olisi ruokaakin jäljellä!)



Ihailut myös Tassuille talviturkin heittämisestä! Itse en pystynyt mökillä veteen asti menemään, kävin kyllä varpailla kokeilemassa... Meillä vesi olikin kyllä vain 17 asteista ja laiturikaan ei paikoillaan vielä ollut, joten niihin vielä vetoan. Juhannuksena sitten! :)



Loruttarelle mukavaa isäkuukauden jatkoa toivottelen ja tietty Tassun perheelle ihanaa lomamatkaa! :)



Lennin kanssa on taas ollut hankalia niin yöt kuin päivätkin... Poikarassu on jatkuvasti aivan rättiväsynyt, mutta ei silti nuku kunnolla.. Yöunet ovat korkeintaan parin tunnin pätkiä, päiväunet sitäkin lyhyempiä. Itsellä on huonoista unista johtuen pinna tooooosi tiukalla, välillä tekisi mieli vain huutaa ja raivota väsymystään kitisevälle pojalle, onneksi olen toistaiseksi pystynyt malttamaan mieleni... On niin kova huonoäiti-fiiliskin taas, ettei ole tosikaan.



Jeps, ehkäpä häivyn tästä valittamasta, etten pilaa muidenkin päivää!



T: Toivottavasti pian iloisempi Miimi

Ihailuja tosiaan Meralille. Meilläkin lusikka on lähinnä puremista varten. Pöydälle lennähtäneet ruoat menee mieluummin suuhun sormien avulla.



Ja energiaa Miimille! Ehkäpä Lenni kohta oppii jonkin uuden taitonsa tai hampaat ilmestyvät esiin, ja nukkuminenkin sitten helpottaa? Nukkuuko Lenni paremmin sinun vieressäsi (tai siis nukuttekinko jo perhepedissä)? Meillä Aatos nukkuu omassa sängyssään meidän sängyn vieressä, mutta jos nukkuminen on välillä pätkittäistä ja vaikeaa, otan viereeni ja nukkuu siinä yleensä silloin paremmin. Mutta vetäähän se univaje tosiaan itse kullakin pinnan tiukalle. Jaksamista ja parempia unia!



Meilläkin on mies nyt kesälomalla&isäkuukaudella, niin saan itsekin välillä vähän vapaata vaipanvaihdoista ja hammaskitinäleikittelyistä ;) Nyt lukemaan lehteä, kun Aatoskin vielä päikkäröi.



Tassuille kivaa lomaa!

Juu, me nukutaan perhepedissä suurin osa yöstä, muuten ei nukkumisesta tulisi yhtään mitään. Ekan pätkän n. 21-00.30 Lenni nukkuukin ihan hyvin ja omassa sängyssään, mutta sen jälkeen sitten huonommin. Pitäisi vaan itsekin mennä aiemmin nukkumaan jotta saisi muutaman tunnin hyvät unet, mutta yleensä en saa unta ainakaan ennen 23:a. Viime yö olikin onneksi taas vähän parempi, joten mielikin on jo paljon paljon iloisempi! :)



Olin tänään hammaslääkärissä ja suussa tuntuu nyt tosi oudolle! :O

Pitääkin nyt alkaa vähän laittaa itseä valmiiksi, sillä lähdemme kohta "pikapyörähdykselle" Ideaparkkiin! :)



Tassuille ja Onnille paljon terkkuja, jos siellä lahden toisella puolella satutte täällä piipahtamaan!!! :)



Miimi

väsymystä! Anteeksi kun aloitan heti näin positiivisesti, mutta olen tänään kirjaimellisesti kävellyt päin seiniä ja ovia väsymyksestä. Yritettiin viime yönä totuttaa Onnia matkasänkyyn, joka oli jo mökkireissulla huonolla menestyksellä mukana, ja kun nuo meidän yömme ovat muutenkin silkkaa riekaletta, retaletta ja liskoa, niin matkiksessa se vasta perseelleen menikin. Liekö kova patja syynä vai mikä, mutta Onni inhoaa sitä sänkyä. Tässä just arvon, raahaammeko sitä sitten ollenkaan mukaan rapakon taakse. Sitten vielä tämä kemiallinen eli hormonaalinen väsymys siihen päälle, niin jo on prkl. Eihän tässä 10 kuukauteen ole sanottavasti saanut nukkua mutta tää raskausväsymys on jo ihan omaa luokkaansa. Itkeskelen nykyään vielä useammin kuin ennen, useita kertoja päivässä ja öisinkin, varmaan ihan silkasta väsymyksestä. Toivottavasti tämä joskus loppuu...



Myötätuntoja vaan Miimillekin, eivät ole herkkua teidänkään yönne. Kiva kun Milkmaidilla sentään (ainakin enimmäkseen) nukutaan, ja mukavaa kun saat nyt apua ja seuraakin.



Tänään oli myös publiikki, viivyin tosin vain sen verran että sain todistukseni ja livistin sitten tieheni. Ei oikein se parin tunnin seisominen napannut sattuneesta syystä (enpä ole ennen nähnyt HY:n isoa juhlasalia niin kansoitettuna, olisi varmaan paloviranomaisilla ollut sanottavaa :)) eikä myöskään huvittanut jäädä ryysimään kuoharia 450 muun maisterin kanssa, joten läksin sitten kotiin. Jännät paikat oli, kun Onni oli ekaa kertaa elämässään vieraan hoitajan käsissä. Tilasin siis MLL:ltä meille hoitajan publiikin ajaksi, tosin mies ehti jo ennen minua kotiin ja hoitaja pääsi aikaisin pois. Sain Onnin nukutettua ennen lähtöäni, joten eivät sitten loppujen lopuksi joutuneet kovin kauan kaksin olemaankaan, ja Onsku oli ollut hyvin reipas.



On muuten vaikuttanut Onniinkin tuo viime yö, eikä myöskään ole nukkunut kovin hyvin päikkäreitä, koska tänään on (taas vaihteeksi...) ollut karsea kiukkupäivä. Mulla rupeaa jo pää hajoamaan tuon jatkuvan huudon kanssa, tässä tilassa sitä ei varsinkaan tahdo jaksaa. Anteeksi vielä kerran märinä, tänään on taas vaan niitä päiviä jolloin äitinä oleminen enemmän v-tuttaa kuin ihastuttaa.



Huomenna pitäisi pakata, mutta katson ehdinkö vielä tänne kuikuilemaan!

Yökähinöitsijöiden kerholainen ilmoittautuu. Olen nyt vakaasti päättänyt lopettaa yösyötöt, kun alkaa nuppi hajota. Tyttö lussuttais mielellään toistakytä kertaa yössä ja mä en jaksa sitä enää. Iltatissin annan sylissä, en sängyssä maaten enää ja sit ruvetaan tekemään unta. Eilen huutoa kesti tunnin ja yhdet oksennukset siivosin. Yö kähistiin 30min-1h välein, mutta aamuyöstä vähän nukuttiinkin, koska en kuullut miehen herätystä ja työhönlähtöä 5 aikaan. Klo 6 annoin tissiä, kun olin päättänyt illalla sen olevan ok. Nukuttiin sitten kasiin muutamalla tirahduksella. Kai tämä tästä pikkuhiljaa. Meralia tosin ahdistaa nyt myös iänikuiset hampaat (yksi puruhammas alas ja molemmat kulmahampaat ylös) ja ilman tukea seisomaan opettelu. Kaikki myötätuntoni muille yöhillujien äideille!

Elämme kovia aikoja ystävät kalliit..



Vielä 6 pv ultraan ja saan vihdoin tietää, elääkö mun mahassa joku vai ei. Ahistaa sekin, kun mitään raskaustuntemuksia ei ole.

Kuuppa humisten (viime yö parempi kuin edellinen, itse en vaan saanut enää aamuyöllä unta :( ) olen jo saanut hoideltua tiskit, imuroinnin ja Onnin sänkyvaatteiden pesun (jätin fiksuna tyttönä sänkyyn ilman vaippaa peppua tuulettamaan aamulla, ja pissahan tuli heti) ja kohta pitää aloittaa pakkausoperaatio. Olen ihan tuskassa, miten saan kaiken mukaan. Me kun olemme ekat 4 pv sellaisella arkeologisella reissulla, jossa kiertelemme Viroa kasoja ja kuoppia ;) ;D katsellen, ja sitten vasta ensi viikon olen appivanhempien mökillä kaikkien mukavuuksien äärellä. Pitää jotenkin miettiä, mitä kaikkea tarvitsee bussiin sisään (ja miten saa mahtumaan), mitä pakataan alas ja miten ne saa sieltä jos tulee niskakakat kesken päivän jne. Ja kaikki Onnin sapuskat ym.



Senniinalle myös jaksuja yöhulinoihin ja tsemppiä yösyöttöjen lopettamiseen! Meral taitaa olla aika voimakastahtoinen tyttö, joten ei liene ihan helppo projekti. Ja tuo oireettomuus on sekin kyllä tosi rassaavaa, muistan Onnin odotuksesta. Mutta eikös sulla ollut Meralin kanssa sama juttu? Peukkuja joka tapauksessa kovasti!



Kaikille hyvää juhannusta, kun en ole sitä täällä ensi viikolla toivottelemassa! Ja hyviä 1-vuotispäiviä kaikille, jotka tällä välillä "pyöreitä" täyttelevät!

tassut, oli se niin että vähin oirein olen selvinnyt molemmista aik. raskauksista. Silti pelottaa ja ehkä eniten sen vuoksi, että en ole tähän elämään asti yhtään kelvollista munasolua pystynyt ilman lääkitystä tuottamaan, niin miksi sitten nyt? Ensi viikolla sitten tiedetään..

*Tassulle* suuret onnittelut valmistumisen johdosta, jeeee! :D Sinä teit sen - ole ylpeä saavutuksestasi, siis aivan mahtava juttu. Ja hyvää lomareissua, vaikka varmaan oletkin jo mennyt.



*Senniina* Kyllä miekin oon ressannu aivan simona oireiden loputtua, ko seinään, suht alkuvaiheessa. Ja silti piti mennä ylimääräseen, omakustanteiseen ultraan kattomaan, että ollaanko siellä yksiössä hengissä. Sitä tulee nii nopeasti kamalan skeptiseksi tai näin ainakin mulla käy ootusaikana - viimeksi eilen "ressasin", ko neiti ei juuri liikkunut mahassa, että onko tapahtunut jotain..esmes kietoutunut napanuoraansa tai jotain, mutta nukkumaanmennessäni alko hillitön takominen. Ja vastaus tuohon sun "ihmetykseen" ;) että niin ihmeellistä on elämä... :D



Kaikille terveisiä! Muita juttuja en muista, ko en avannu toiseen ikkunaan juttuja auki. Hilipasen saunaan...

Vihdoinkin pääsin tänne sisään. Tosin jouduin lopulta rekisteröitymään uusiksi ja sekin tökki aika pahasti. Ja pitkiin pitkiin aikoihin en edes päässyt lukemaan, joten olen ihan pihalla.



Ensiksi onnitellut kaikille uutta pienokaista odottaville.



Laitan sitten meidän kuulumisia aluksi:

Meillä nukutaan nyt kohtuullisen hyvin, pari -kolme kertaa herää pikaisesti ja ajoittain vaatii maitohörpyt äidiltä, että uni jatkuu.

Aleksi seisoo hyvin ilman tukea ja pystyyn pääsee myös vaikka keskeltä lattiaa ja osaa jopa laskeutua varovasti. Viikonloppuna otti ensimmäisen kerran askeleen ilman tukea ja tänään pariin kertaan jo kolme :)

Me sitten päästiin oikein kunnon korvatulehdus kierteeseen. Nyt on !½ kuukauden aikana putkitettu kahdesti ja leikattu nielu tai kitarisat (nämä sotken AINA keskenään) ja syöty kovat kuurit.

Meillä kun tuo rontti tulehdus ei oireillut millään lailla ja siten oli päässyt tosi pahaksi (lääkärin arvion mukaan muhinut ainakin 3 kuukautta) ja heti toteamisen jälkeen putkitettiin eka kerta ja käytiin melkein 2 viikkoa imettämässä joka päivä mätää korvista. Nyt ei Aleksin tarvi kun nähdä ko. lääkäri niin huuto alkaa.

Ja rahaa on palanut ihan kivasti yksityisellä puolella... mutta saahan lähes kaiken pois vakuutuksesta, luojan kiitos.

Kiire on näin sesongin alussa kova ja väsymys meinaa iskeä. Onneksi Samun epilepsia on jonkin verran paremmalla mallilla. Tosin nyt syksystä on tarkoitus kokeilla ruokavalio hoitoa, eli yksinkertaisesti kaikki hiilihydraatit pois. Siinäpä on sitten sumplaamista, vaikka hyvät ohjeet saakin. Ruokavalioon kun jää vain kaikki lihat, kalat, kananmunat ja pieniä määriä tiettyjä kasviksia ja joitain maito/soijatuotteita.

Jaahas, taitaa ukkonen kolkutella nurkissa, joten pitänee sulkea kone.

Kuulemisiin ja toivottavasti tällä kertaa hieman pikemmin



Jiippi ja Aleksi

Pikamoikkaus meiltäkin!



Miehet ovat molemmat päikkäreillä ja itsekin aion hetkeksi vaakatasoon ehtiä, ennen kuin nuo jo nousevat :)



Jiipin ja Aleksin kuulumisia oli pitkästä aikaa mukava lueskella! Me ei varmaan ollakaan samaan aikaan täällä kirjoiteltu ennemmin!



Meille kuuluu sitä tavallista, välillä on parempia päiviä ja välillä sitten vähän vähemmän hyviä, mutta tämmöistä lapsiperheen arjen kai kuuluukin olla.. :) Kovasti täällä jo pähkäillään synttäreiden kanssa.. Hitsit, on kyllä ihan uskomatonta (ja haikeaa) että tuo pikkuinen poikanen täyttää muutaman päivän päästä jo vuoden! Oivoivoi...



Jep, mutta nyt tosiaan lähden itsekin vähän lepäämään!





Miimi

vaan meiltäkin. Kiva kuulla Jiipistä, vaikka tuo korvatulehdusjuttu ei kovin mukavalta kuulostanutkaan.



Vaihtelevaista on arki täälläkin. Yöimetykset olen virallisesti lopettanut ja suht hyvin on mennyt. Yöunen laatu on parantunut sen myötä, joskaan täysiä öitä meillä ei likikään vielä nukuta. Tänään on 1v. neuvola ja kiva saada virallisia mittoja pitkästä aikaa. Huomenna on sitten ultra ja saan vihdoin tietää, asuuko ton röllykän alla joku vai ei. Pelottaa niin, että oksettaa.

Toivottavasti masussa asuu pirteä vauvanalku! Yritähän jaksaa huomiseen asti, tuommoinen odottaminen & jännittäminen on kyllä ihan hirveää!!



Meilläkin oli tänään 1 vuotisneuvola ja kovasti kehuja Lenni sai, vaikkei vielä kävele eikä puhu! :) Touhukas poika Lenni oli taas ja kiipesi neuvolantädin syliin istumaankin.



Itse olen myös yrittänyt yösyöttöjä lopetella, mutta viime yönä olin yksinkertaisesti niiiiin väsynyt, että ihan unissani olin Lennin taas viekkuun nostanut syöpöttelemään... No, ehkä tämä tästä vielä joskus onnistuu! Tavallista maitoa poju on nyt alkanut juomaan ihan kiitettävästi nokkamukista, ainakin 4 dl menee päivässä ihan helposti alas, joten päiväimetystä ainakin olen saanut vähennettyä paljon :)



Hauskaa uutta viikkoa kaikille!!



Miimi

Meillä Aleksi käveli eilen 13 askelta, matkana yli metrin. Niin kiinnostavaa oli kermavaahdon vatkaaminen.

Mutta nyt taas jatkan töitä.



Jiippi

Viikonlopun 1v. synttärit on vietetty, 1 v. neuvolassakin on käyty. Uudet mitat ovat 11,240 kg ja 79,2 cm. Pipo oli 48,2cm! Ja yksivuotispäivän kunniaksi, Leo uskalsi kävellä useaan otteeseen äiskältä iskälle (reipas metri). Muuten tepastellaan etusormen varassa ja valitettavasti äiskän etusormi on paras. Alkaa jo oma selkä olla aika heikossa kunnossa tuosta kävelyttämistä.... Muutenkin äiti on pop! Muiden sylit eivät tahdo kelvata ollenkaan....



Senniinalle peukkuja pidetään täälläkin!



mutta nyt takaisin töiden pariin, kohta onkin jo lounastauko



t. Fiikus

Senniinalle onnea ultraan täältäkin, oikein kovasti!



Ja oi, vuosimittojakin alkaa näkyilemään, ja kävelymetrit karttuvat.



Viikonloppuna meilläkin Aatos otti pari askelta ilman tukea syöksyen pöydän tuesta sohvan syleilyyn, hurjan mukavaa näytti olevan! Ja nyt kävellään yhden käden kiinnipitämisellä ympäriinsä.



Hampaita kitistellään vielä jonkin verran, mutta ihmekös tuo, kun Aatoksella näyttäisi olevan kerralla ainakin viisi hammasta puskemassa pintaan. Huh!



Mukavaa sadepäivän jatkoa!

tulin tännekin kertomaan, että meille ei tule tammivauvaa. Eilisessä vatsanpäältä ultrassa ei löytynyt kuin epämääräinen puolisenttinen klöntti kauheella kaivamisella. Ei sykettä tms. Illalla oli vähän vuotoakin, mutta se loppui samantien. Käyn tänään omalla gynellä sisäultrassa ja saan lopullisen tuomion. Olin idiootti, kun en nuukuuksissani mennyt sinne heti. Jussi on jokatapauksessa pilalla ja suru aivan suunnaton. Olisihan se pitänyt tietää, että mulle ei ihmeitä tapahdu. Tyhjennykseen varmaan joudun, kun ei tuo möykky ole itsestään tähänkään mennessä tullut ulos. Anteeksi masentava viesti, mutta arvannette miltä tuntuu.



Tytöllä menee ihan kivasti. Yöt menevät nyt ilman syömistä. Narista tietysti pitää muutaman kerran yössä, mutta pitkiä huuto- tai höpötyskonsertteja ei ole ollut. En mä muista kerroinko 1 v. neuvolasta. Jos kerroin, niin sori uusinta. Pituus 76 ja paino 9380. Jumpparilla mennään käymään, kun neiti ei selältään käänny mihinkään eikä nouse istumaan. Kehuja saatiin itse lusikoinnista ja sorminäppäryydestä muutenkin. Aktiivinen ja tutkivainen tyttö. Ja em. surullisen kokemuksen jälkeen nämä kaksi aarretta taas tuhannesti rakkaampia.



Käyn vielä ennen jussia kertomassa kuulumiset.