Nyt halutaan estää alkoholistien tehohoito

Johtajaylilääkäri Ermo Haavisto Careasta (Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä) olisi valmis pidättäytymään tehohoidosta potilaalla, joka tulee sairaalaan yhä uudelleen ryyppäämällä aikaansaadun vakavan haimatulehduksen takia. Haavisto perää avointa keskustelua sekä alkoholin roolista sairaalan arjessa. Myös keskustelun hoidon priorisoinnista hän toivottaa tervetulleeksi.



Myös Nimimerkillä Ritu esiintyvä alkoholisti soisi, että ihmisen omaa vastuuta alkoholiongelman selättämisessä korostettaisiin enemmän. Ritu ryyppäsi raskaasti vielä muutamia vuosia sitten, mutta sinnittelee nyt raittiina AA:n avulla. Suomen AA-väki viettää tänä viikonloppuna syyspäiviään Kouvolassa.

niin seuraavan kerran ei sitten enää hoideta, jos ei tajua ettei sellainen peli vetele?

sellaisen henkilön kohdalla, johon uhrataan tuhansia ja tuhansia euroja kerta toisensa jälkeen, eikä meno muutu miksikään.Jotkut tulevat suorastaan tutuiksi päivystyksissä ja tehovalvontaosastoilla. Alkoholistit ovat usein muutenkin raskashoitoisia deliriumsekavuuksineen, myös arvaamattomia ja väkivaltaisiakin. He saattavat sitoa osastolta valtavasti resursseja - toisten potilaiden kustannuksella. Kun alkoholistilla on vuotavat ruokatorven suonikohjut, hän saattaa tarvita paljon verensiirtoja, mikä on kallista ja nyt verestä alkaa olla pulaa. Samaan aikaan lasten syöpäosastoille joudutaan kerjäämään tempauksilla tarpeellisia laitteita. Ei ole oikein se.

Alkoholisti tuodaan sairaalaan ja hänet laitetaan sitten jonnekkin nurkkaan kuolemaan?

työttömiin tai vanhuksiin? Nimittäin jos kerta toisensa jälkeen ryypää itsensä teholle niin eikö se jo osoita, ettei välitä elämästä? On sitten syynä haimatulehdus tai se, että humalassa yrittää itsemurhaa toistuvasti? Tehohoito ei ole ihan ilmaista tiesitkö?

Miettikää ite tuollaisia deekuja jotka sitoo koko ajan valtavasti resursseja; poliisi, sairaankuljetus ja sairaala. Aina vaan ne hoidetaan ilmaiseksi, vaikka teholla - että pääsee taas ryyppäämään... Ihan itse ne on osansa valinneet ja tietää riskit.

sellaisen henkilön kohdalla, johon uhrataan tuhansia ja tuhansia euroja kerta toisensa jälkeen, eikä meno muutu miksikään.Jotkut tulevat suorastaan tutuiksi päivystyksissä ja tehovalvontaosastoilla. Alkoholistit ovat usein muutenkin raskashoitoisia deliriumsekavuuksineen, myös arvaamattomia ja väkivaltaisiakin. He saattavat sitoa osastolta valtavasti resursseja - toisten potilaiden kustannuksella. Kun alkoholistilla on vuotavat ruokatorven suonikohjut, hän saattaa tarvita paljon verensiirtoja, mikä on kallista ja nyt verestä alkaa olla pulaa. Samaan aikaan lasten syöpäosastoille joudutaan kerjäämään tempauksilla tarpeellisia laitteita. Ei ole oikein se.

ja Suomessa ei hyväksytä eutanasiaakaan, niin mitä näille sitten pitäisi tehdä?

Kuskata takapihalle, lukita ovet ja unohtaa sinne kuolemaan kuin rotat??

perushoidosta huolehditaan niin kauan kuin hengissä pysyy.

monta kertaa käy teholla. Luultavasti pari kertaa ja sitten on henki pois.

Itsarin yrittäjille sama?

niin seuraavan kerran ei sitten enää hoideta, jos ei tajua ettei sellainen peli vetele?

Enpä lähtisi laittamaan hoitoon pääsyä arvojärjestykseen..

Vesi ja ruoka pois vaan ja valmista tulee.

kuin raamattu Tervolle. Heitetty olan yli jo aikoja sitten.

Käytännössä varmaankin niin, että hoitolinja olisi "hyvä oireenmukainen hoito". Ei siis tehohoitoa; ei monitoriseurantaa, ei hengityskonetta, ei massiivisia verensiirtoja, ei kalliita lääkityksiä. Kivunhoito, nestehoito ja alkoholin vieroitusoireiden hoito olisi normaalin kaavan mukaista. Mutta ei ole järkevää mielestäni loputtomiin tehohoitaa sellaista ihmistä, joka itse asiassa haluaa hitaasti tappaa itsensä alkoholilla ja osoittaa sen kerta toisensa jälkeen.



Toisaalta on niin, että jotkut alkoholistit voivat nousta hyvinkin pohjalta vielä raittiiksi ja normaaliin elämään. Osa vahingoittaa itseään niin pahoin joko suoraan alkoholin aivoja rappeuttavan vaikutuksen takia tai kaatuilemisen/väkivallan uhriksi joutumisen takia, että heidän paikkansa on jossain hoitokodissa.

alkoholisteiksi ja sairaalahoitoon kännäyksen takia, että saisivat tosiaan edes sitä perushoitoa.

Jos niiltä kielletään vaan tehohoito...

Joskus jopa tehokkaammin kuin nuoria, koska vanhusten lapset eivät suostu luopumaan kuolemansairaasta mummusta.90-vuotiaillekin tehdään vielä varsin rankkoja tutkimuksia ja hoitoja. Pikemminkin on niin, että jos haluaa välttyä tehohoidolta, kannattaa tehdä hoitotestamentti, että saa kuolla rauhassa.

se miten puhutaan niistä ihmisistä jotka tulee yhä uudestaan itsarin takia sairaalaan. Sellasessa ihmisessä pihisee vielä toivo. Ne joissa ei ole enää murustakaan toivoa, ei tule enää uudestaan, ne löytyy hautausmaalta. Olen ymmärtänyt että sairaalaloissa tarkoituksessa ollaan itsarin uusijoille vittumaisia. Minusta se on äärimmäisen surullista.

Ai että ottaa nappia ja tilaa samantien ambulanssin itselleen? Eli haluaa vaan huomiota? Kaikki ei ehkä osaa tehdäitsaria tarpeeksi tehokkaasti, ei siinä välttämättä mistään toivon pihinästä ole kyse.

Viisi vuotta sitten tapahtui sellainen juttu, että ensiavun "vakikamaa" oleva alkoholisti oli sen sadannen kerran kaatunut kännissä ja lyönyt päänsä. Kuhmu päässä. Ei tehty helkarin kallista ct-tutkimusta, vaan buranaa ja hei hei. No se alkkis pääsi n. 30m ensiavun ovesta ja kuoli sitten siihen. Ja mä olen ihan sen lääkärin puolella. Miks helkkarissa kuvata joka päivä jonkun alkkiksen nuppi. Ei yhteiskunnan varat tule todella riittämään siihen se on ihan selvä.

Kyllähän kaikki pitäisi hoitaa parhaan mahdollisen tiedon ja taidon mukaan niin, mutta hei, tervetuloo maailmaan, täällä pärjätä saa omillaan!!!

Ai että ottaa nappia ja tilaa samantien ambulanssin itselleen? Eli haluaa vaan huomiota?

vaan pilkoittaisi haluaisitko huomiota? Kuoleman partaalla? Yrittäisitkö tulla uudestaan ja uudestaan? Miksi? Mikset menisi suoraan junan alle, vaikke selvästi sua ei haluttais hoitaa siihen kuntoon että pärjäät? Missä vaiheessa menisit sitten sinne junan alle (josta ei selviä?).

on turhauttavaa hoitaa ihmisiä, jotka aiheuttavat itse sairaanhoidon tarpeen ja tekevät sen ehkä useita kertoja. Sellainen suhtautuminen liittyy monesti siihen, että alkuvaiheessa itsemurhaa yrittäneitä ei hoideta psykiatrian vaan somaattisella puolella, teho- ja sisätautiosastoilla. Siellä ei ole parasta asiantuntemusta henkisen kriisin hoitoon ja aluksi onkin tärkeää saada ihminen pysymään hengissä, vasta myöhemmin on psykiatrisen hoidon aika. Itsemurhakandidaatit ovat joskus vaikeita potilaita, koska heihin on vaikea saada kontaktia, he eivät ehkä halua tulla hoidetuiksi, heillä on usein paha huume- tai alkoholiongelma ja on ristiriitaista hoitaa, kun toinen haluaa kuolla. Osa potilaista on toki kiitollisia siitä, että heidät on pelastettu elämälle, ja jatkavat mielellään osastolta mielisairaalaan. Heille itsemurhayritys on hätähuuto, he eivät oikeastaan halua kuolla, mutta eivät enää jaksa elääkään.