Hoitokokous Helsingin rauhanyhdistyksellä
Vanhoillislestadiolaisuudessa pidetään ns. hoitokokouksia eli käydään painostamaan jos jotakin ihmistä liikkeen sisällä epäillään "väärinuskovaksi"
Tällä viikolla on pidetty Helsingin rauhanyhdistyksellä hoitokokous.
Helsingin rauhanyhdistyksellä pidettiin puhujien ja ry:n johtokunnan yhteiskokous. Siellä oli otettu käsittelyyn yksi lestadiolaispappi, joka on julkisuudessa uskaltautunut puolustamaan myös lestadiolaisnaisten oikeutta papin virkaan.
Hän siis suhtautuu naispappeuteen kirkon linjan mukaisesti.
Mutta vanhoillislestadiolaisuudessa, tässä kirkkoon kuuluvassa herätysliikkeessä, ei sallita kirkon linjan mukaista käsitystä pappeudesta.
Nuori pappi oli otettu kurinpidolliseen käsittelyyn hoitokokouksen pitkän kaavan mukaan.
Kokous oli kestänyt yli puolen yön. Henkilöä oli kehotettu tekemään parannus seurakunnan edessä omista julkisuudessa olleista kommenteistaan.
Painostajina olivat mm. merkittävässä kirkon luottamustehtävässä oleva maallikkopuhuja ja eläkkeellä oleva pappi.
Miten on mahdollista että kirkko sallii sisällään hengellisen väkivallan?
Kommentit (39)
Muista kun äitini (ja me lapset kuulolla) joutui isän kanssa tuollaiseen 80-luvun alussa. Isä halusi erota porukasta. Myöhemmin pelkästään äiti oli kuultavana, koska ei ollut osannut pitää isää kaidalla tiellä.
Maha menee nurin, kun muistan noita aikoja.
Hoitokokouksia on kyllä edelleen, ehkä pienimuotoisemmin kuin 70-luvulla. Miten kävi, tekikö se onneton pappi parannuksen vai pitikö hylätä saatanan haltuun ihan?
On se kirkon kannalta älyttömän outo tilanne kun kirkon työntekijät ja luottamushenkilöt lähtevät painostamaan yhtä kirkon työntekijää.
Ev-lut. kirkolla on se väkivallattomuus-ohjelmakin. Että kirkko ei salli väkivaltaa eikä painostamista enempää työntekijöidensä keskuudessa kuin seurakuntalaisiakaan kohtaan.
Itse en aikoinani jäänyt odottamaan reagointia kun kirkko ja piispat ei piitanneet hoitokokousten väkivallasta. Erosin sen piittaamattomuuden takia kirkosta.
Samanlaisia hirmuisia muistoja on monella 70-80-luvun lapsella, mutta ei ne kokoukset ole loppuneet vieläkään.
On kauhea tilanne että lapsena joutuu seuraamaan kun omai vanhempia häpäistään julkisesti kok seurakuntayhteisön edessä. Lapsen perusturvallisuus voi järkkyä pahasti koska hän on täysin riippuvainen vanhempien hyvinvoinnista.
Hoitokokous ei ole lasten paikka ollenkaan!
Tänä vuonna on tähän mennessä eronnut kirkosta yli 67 000 ihmistä. Uusi ennätys.
Tänään lähti kirkosta kolmesataa suomalaista ulos.
Nuoret lestadiolaisteologit, mukana pappeja ja oppineita nuoria naisia, yrittivät käynnistää avointa keskustelua liikkeen sisällä vanhoillislestadiolaisten naisten mahdollisuudesta toimia pappina:
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/399-naispappeudesta-syyta-keskustella
Nyt siltä keskustelulta haluttiin katkaista siivet alkuunsa.
Minusta on hyvä, että edes yksi evl.kirkon herätysliike Suomessa haluaa pysyä vanhalla ja koetulla, Raamattuun nojaavalla linjallaan.
Niinpä... Ja kaikki seitsemän vanhoillislestadiolaista kirkolliskokousedustajaa kannatti äänestyksessä rukoushetken järjestämistä homoparille.
:-DDDDDD
siltä keskustelulta haluttiin katkaista siivet alkuunsa.
Höpö höpö, keskustelu jatkuu ja laajenee koko ajan liikkeen sisällä. Vl ihmiset ovat käynnistämässä lisäksi tutkimushankettakin.
Minusta on hyvä, että edes yksi evl.kirkon herätysliike Suomessa haluaa pysyä vanhalla ja koetulla, Raamattuun nojaavalla linjallaan. Mikseivät ne yksilöt, joita ko. vanhanaikainen oppi ei miellytä, lähde liikkeen helmasta omille teilleen? Tiehän on auki sekä oikealle, että vasemmalle! Väittäisin, että yli 90 % nykylestoista seisoo edelleen liikkeen virallisten kannanottojen takana.
puhua tuossa naisten aseman parantamisesta vl-piireissä vain yhdessä perheessä. M. Leppänen ja M. Pentikäinen ovat sisaruksia ja J. Pentikäinen heidän isänsä.
ainakaan minulla tietoa hlöjen sukulaisuussuhteesta ja olen jonkin verran seurannut keskustelua asiasta, ulkopuolisena.
kaikkien ihmisten, niin homojen kuin heterojenkin, niin uskovien kuin ateistienkin, niin porvarin kuin kommarinkin (jne.) puolesta?
Hyvä lestat!
Samanlaisia hirmuisia muistoja on monella 70-80-luvun lapsella, mutta ei ne kokoukset ole loppuneet vieläkään. On kauhea tilanne että lapsena joutuu seuraamaan kun omia vanhempia häpäistään julkisesti koko seurakuntayhteisön edessä. Lapsen perusturvallisuus voi järkkyä pahasti koska hän on täysin riippuvainen vanhempien hyvinvoinnista. Hoitokokous ei ole lasten paikka ollenkaan!
Elkää hyvät ihmiset viekö syyttömiä lapsia seuraamaan aikuisten toinen toisensa kiusaamista...jotain vastuuta sentään!
Hoitokokouksia on kyllä edelleen, ehkä pienimuotoisemmin kuin 70-luvulla.
En ymmärrä miksi jotkut alistuvat. Miksi ihmiset ei pane vastaan?
tuo hoitokokous?