Isien masennuksesta ja mammojen harjoittamasta hiekkalaatikkosyrjinnästä isejä kohtaan.
Monesti kun tulee puistoon ja istahtaa taaperon kanssa hiekkalaatikon syrjälle kuulee:
- noniin Tiinu, meidän pitää lähteä syömään.
Siihen minä sitten jään, yksin taaperon ja räkää valuvan tenavan kanssa, hiekkalaatikon syrjälle.
Mitenhän olisi, jos olisin nainen?
Isänä olen alkanut epäilemään että hiekkalaatikkosyrjintää todellakin on olemassa. Minua ja lapsiani syrjitään sukupuoleni takia.
Tilanne ei parane perhekahvilassakaan. Vaimollani ei ole ongelmia. Kukaan ei juokse karkuun häntä. Isien kanssa ei tätä ongelmaa ilmene.
Kertokaas olenko vainoharhainen, vai väärässä paikassa väärään aikaan? Tämä on alkanut masentaa minua rajusti. En tiedä miten selviän tästä. Miksi en kelpaa teille?
Miksi käännytte pois, kun näette minut puistossa lapsieni kanssa?
En ole paha, olen suuri, tatuoitu, vatsakas, kuonokoppapartainen kiltti isä, joka tahtoisi kuulla aikuisen ääntä, keskustella vähän.
T: Av:lle eksynyt isä
Kommentit (29)
Eikait kukaan kuumeisia lapsia vie ulos. 4kk on ollut 2 viikkoa räkätauti, kuumetta ei ole ollut.
Ikkunat on auki viileyden takia. Liian lämmin ja kuiva aiheuttaa tukkoisuutta limakalvoille.
Meidän puistossa ei ole isejä näkynyt. En osaa auttaa ap:ta. Taidatte asua etelässä?
mä juttelen sun kanssasi kun tulet samalle hiekkalaatikolle! Minulla ei ole mitään vaikeuksia jutella niitä näitä myös miesten kanssa.
Ehkä jotkut naiset ovat yksinkertaisesti vain niin ujoja ja estyneitä, että ainoa mies on oma aviomies kenelle he uskaltavat puhua.
Tässä syitä, jotka selittävät, miksi en ainakaan aloita juttelua isille. Vastaan kyllä, jos puhelemisen aloittavat.
Olen perusluonteeltani ujo. Vieraiden ihmisten kanssa puheleminen on vaikeaa alkuun.
Olen yh-äiti. Meidän puistossamme valitettavasti pari äitiä, joille tämä on pahuuden pahinta muotoa. Eli ovat tehtailleet ls-ilmoituksia yh-äideistä, jotka uskaltautuvat edes vastaamaan joidenkin isien, ei edes heidän puolisoittensa, puheeseen. Silloin kun nämä äidit ovat läsnä, kukaan meistä yh-äideistä ei puhu miespuolisille ihmisille. Odotamme, että tulee oikeuden päätökset ainakin osasta näistä ls-ilmoituksista, jotka on tehty täysin väärin perustein.( esim ilmoitettu, että äiti kännissä kotona vauvan kanssa -äiti ollut töissä ja vauva isällään.)
Valitettavasti nämä äidit pääsevät terrorisoimaan, koska lähimailla ei ole toista puistoa.
Tässä syitä, jotka selittävät, miksi en ainakaan aloita juttelua isille. Vastaan kyllä, jos puhelemisen aloittavat.
Olen perusluonteeltani ujo. Vieraiden ihmisten kanssa puheleminen on vaikeaa alkuun.
Olen yh-äiti. Meidän puistossamme valitettavasti pari äitiä, joille tämä on pahuuden pahinta muotoa. Eli ovat tehtailleet ls-ilmoituksia yh-äideistä, jotka uskaltautuvat edes vastaamaan joidenkin isien, ei edes heidän puolisoittensa, puheeseen. Silloin kun nämä äidit ovat läsnä, kukaan meistä yh-äideistä ei puhu miespuolisille ihmisille. Odotamme, että tulee oikeuden päätökset ainakin osasta näistä ls-ilmoituksista, jotka on tehty täysin väärin perustein.( esim ilmoitettu, että äiti kännissä kotona vauvan kanssa -äiti ollut töissä ja vauva isällään.)
Valitettavasti nämä äidit pääsevät terrorisoimaan, koska lähimailla ei ole toista puistoa.
Meilläpäin kun ne isät tuntuvat joskus olevan kovinkin kuumaa valuuttaa.
Mutta se kyllä pitää paikkansa, että leikkipuistoissa on usein jo sellasia valmiita klikkejä, joihin on vaikea päästä uutena mukaan, oli nyt sitten mies tai nainen. Esikoisen kanssa kun menin puistoon, niin kaikki siellä tunsivat toisensa ja juttelivat keskenään. VAIN keskenään. Minä sitten yleensä vietin aikaa taaperon kanssa. Nykyään meidän puistossa ei kukaan tunnu puhuvan suomea, eli juttelu jää taas nollaan.
Se on PERHEpuisto, kuten sanoit.
Eikä mun mies pitäisi siitä että keskustelen puistossa jonkun toisen miehen kanssa. Siitä tulisi sanomista. Minusta isät ei tavallaan kuulu perhepuistoihin tai silleen...
Just. Kivittäkää mua. Huoh.
En osaa keskustella isien kanssa. Eikä mun mies todellakaan katsoisi mua hyvällä jos kertoisin päivästä puistossa Pekan kanssa. Tuskimpa tykkäisi teidänkään miehet eivät vaan sano asiaa suoraan.
Mun lapset saa leikkiä ap:n lasten kanssa mut en halua jutella. Thats it.
En mä kyllä ymmärrä mitä mun miehellä olisi sitä vastaan, että juttelen jokun kanssa leikkipuistossa. Oli se nyt sitten mies tai nainen. En mä voisi elää sellasessa suhteessa, jossa mies pahastuu tai kimpaantuu tollasesta asiasta.
Että vieraille miehille ei puhuta hiekkalaatikolla? Että tulee sanomista kotona?
Toki sankaritkin kalpenevat ystävyyssuhteiden rinnalla, jos äidit ovat jo keskenään ystäviä. Mutta uusi isä saa puistossa ehdottomasti enemmän positiivista huomiota kuin uusi äiti.