Lue keskustelun säännöt.
Lastenlääkäri käski pistää pojan päiväkotiin
04.11.2010 |
Kas siinä ratkaisu.
Poika on 4,5v ja sosiaaliset taidot on vielä aika hitosti hakusessa. Itseasiassa toiset lapset eivät poikaa yksinkertaisesti kiinnosta ja leikit ne mokomat tulee lähinnä sotkemaan hänen mielestään. Huutaa kurkku suorana, jos joku tulee samaan junarataan sotkemaan vaikka perhekahvilassa tms. Muuten ei pahemmin hälinästä tms. häiriinny. Ikinä ei ota varsinaisesti kontaktia toisiin lapsiin, naapurin tenavaa kävi hetken ihmettelemässä, kun isosisko teki tuttavuutta ja häipyi sitten hiekkalaatikolle. Puistossa kaivelee kuoppiaan - yksin.
Siskojensa kanssa leikkii kyllä, mutta varsinaisista vuorovaikutteisista roolileikeistä ei oikein voi puhua. Ja tietyt leikit on ehdottomasti yksinleikittäviä (legot yms.) Jos hän on dinonsa tai autonsa juuri riviin järjestänyt, ei siihen auta mennä kenenkään sotkemaan tai meteli on kaamea.
Poika on siis kotihoidossa. Päiväkodissa oli noin 1,5-vuotiaasta vajaa 3-vuotiaaksi. Jäi kotiin kun pikkusisko syntyi. Koko tämä aika on käyty perhekahvilassa 1-2 kertaa viikossa, leikkipuistoissa yms. ja nyt käy kerran viikossa liikuntaleikkikoulussa.
Poika ei muista yhden ainoa lapsen nimeä esim. perhekahvilasta, vaikka samojen lasten kanssa on siellä käyty jo 1,5 vuotta. Hän ei tunnista kuin aivan lähimmät ihmiset esim. kaupassa jos nähdään, eikä tunnista liikkarista lapsia, jotka käyvät samassa perhekahvilassa. Päiväkotiaikaan en muista pojan koskaan puhuneen nimeltä kenestäkään. Ei lapsesta, ei hoitajasta. Ja päiväkodissakin leikki lähinnä itsekseen sikäli kun tiedän. Liikkarissa menee ihan hyvin. Osallistuu toimintaan, eikä esim. arastele ottaa kädestä kiinni vierasta. Itseasiassa poika ei pahemmin ole koskaan ketään vierastanutkaan.
Esikoinen oli jo reilusti alle 3-vuotiaana oikein kyläluuta. Itseasiassa molemmat tytöt ovat jo alle vuoden vanhoina nyrjäyttäneet niskansa kuikuillessaan muiden lasten perään. Poika ei. Esikoinen tosin on sitten se toinen äärilaita, joka kehittää sosiaalisen verkoston ympärilleen minuuteissa ja haalii ihmisiä ympärilleen. Mutta silti olen hieman huolestunut...
Lastenlääkäri ja neuvolan terkkarit olivat kyllä kanssani samaa mieltä, että tuon ikäisen pitäisi jo hieman edes sosiaalista kanssakäymistä harrastaa. Lastenlääkäri tosin vain tokaisi, että pistä poika päiväkotiin. Siellä se sosiaaliseksi oppii.
Näinkö on? Jos kerran lääkäri määrää...
Kommentit (45)
mm. kasvosokeutta, aistiyliherkkyyttä, jumiutumista samoihin toimiin ja uppoutumista omaan maailmaan, sosiaalisten kontaktien hankaluutta, välttää katsomasta silmiin, motorista kömpelyyttä, ei osallistu toimintoihin, jotka eivät häntä kiinnosta, joustamattomuutta...kuvailit ap kaikkea tuota. Lähimmät ihmiset voi tunnistaa esim. tutuista vaatteista, jotka jäävät enemmän mieleen. Kyllä ap sun kannattaa vaatia tutkimuksia! Tarhasta voisit saada lisätukea epäilyille. Eli tässä tapauksessa tarhasta voisi olla hyötyä teille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
siellä tilanne varmasti vaan huononee.
Lapsi on vielä pieni, ehtii kehittyä sosiaalisissa taidoissa. huolehdit vaan siitä, että kohtaa toisia lapsia ja voi halutessaa ottaa heihin kontaktia.,.
en jaksanut lukea koko pitkää ketjua, mutta poikasi kuulostaan ihan samanlaiselta kuin ystäväni lapsi.
Hän aloitti päiväkodissa 4-vuotiaana ja siellä ei ongelmiin sen kummemmin puututtu. Sitten 5-vuotiaan päiväkoti vaihtui (sellaiseen, jossa hirmu pätevää erityisosaamista kaikenlaisten 'erityisongelmien' kanssa). Hän pääsi siellä päiväkodissa erityiseen pienryhmään, jossa paljon erilaisia terapioita, en tiedä tarkalleen mitä. Mutta ihan pienessä ajassa poika on alkanut puhumaan ja ilmaisemaan itseään enemmän ja muutenkin edistystä on tapahtunut tosi paljon.
Päiväkodin kautta on tosiaan helpompi päästä tutkimuksiin yms ja lapsi saa ajoissa oikeanlaista hoitoa (=häntä ei pidetä vain outona yksinäisenä tms.) Mutta päiväkodeissa on eroja. Olisi ehkä hyvä selvittää missä päiväkodissa sinun kunnassasi olisi tälläistä erityisosaamista ja hakea sinne jotain osapäiväpaikkaa.
Päiväkoti ei ole vastaus kaikkeen eikä todellakaan aina se paras vaihtoehto. Päiväkoti on vastaus työelämän puristuksissa kamppailevien vanhempien ongelmaan, tarkoitus oli alunperin tarjota lapsille hoitoa silloin kun aikuiset ovat työssä. Päiväkoti ei suinkaan ole mikään edellytys lapsen pärjätä yhteiskunnassa. Hae lastasi as-tutkimuksiin mutta älä kiirehdi tarhaan menemisen kanssa.
Mä kärsin siitä ja se on vaikeuttanut mun elämää aika lailla, esim. ammatinvalinnan suhteen. Mä en tunnista omaa äitiänikään, jos se tulee vaikka kaupassa mua vastaan.