Voiko opettaja mielestäsi antaa lapselle uuden kutsumanimen?
Jos luokalla on vaikkapa kolme Onnia tai Ainoa, onko mielestäsi ok, että yksi lapsista nimetään kutsumanimensä sijaan toisella nimellään esim. Aleksiksi tai Vanamoksi? Koko luokka alkaisi siis kutsua lasta virallisen kutsumanimen sijaan tällä toisella nimellä, ja lapsen ystävät tuntisivat lapsen jatkossa tällä uudella kutsumanimellä. Mitä mieltä?
Kommentit (39)
eskarin tädit keksivät kaikille lapsille lempinimet, eikä sen jälkeen kukaan juuri käytä lasten oikeita nimiä. Joka vuosi sama juttu. Itse olen antanut tarkoituksella kaikille sellaiset nimet, ettei niistä helposti saa mitään väännettyä. Mutta niin vain on niistäkin jotain keksitty.
Kun seuraavat menevät eskariin, niin sanon kyllä heti alkuunsa, että lapsilla on jo valmiiksi se nimi, joilla haluan heitä kutsuttavan.
Kaikkia on alusta asti kutsuttu omalla nimellä + sukunimen ekalla kirjaimella. Tasapuolista ja toimivaa. Hassulta tuntui, kun nämä pikkunassikat kutsuivat alaluokilla toisiaan näillä nimillä.
Sama systeemi ollut tyttäreni luokalla. Eli ehkä tavallinen keino nykyään.
nykyään tuntuu että on harvinaisempaa? Otetaan enemmän näitä ihan uusia lempinimiä tai näitä "pikku"/"iso"-etuliitteitä käyttöön.
ainakin opettajat osasivat kutsua oppilasta etu- ja sukunimellä, näin siis vaikka luokassa olisi ollut vain pari saman nimistä. Mitään uusia nimiä ei ollut tarvetta ottaa käyttöön, ehkä se on opettajalle nykyisin ihan liian hankalaa?
Kaikkia on alusta asti kutsuttu omalla nimellä + sukunimen ekalla kirjaimella. Tasapuolista ja toimivaa. Hassulta tuntui, kun nämä pikkunassikat kutsuivat alaluokilla toisiaan näillä nimillä.
Sama systeemi ollut tyttäreni luokalla. Eli ehkä tavallinen keino nykyään.
tällä tavalla omassa lapsuudessani 70-80-luvulla tehtiin
nykyään tuntuu että on harvinaisempaa? Otetaan enemmän näitä ihan uusia lempinimiä tai näitä "pikku"/"iso"-etuliitteitä käyttöön.
Jaa, itse olin 70-luvun alussa eskarina ja minut nimettiin tyyliin iso-Minna. Ja samannimisistä luokkakavereista yksi otti toisen etunimensä käyttöön, eli ei ainakaan silloin ollut meillä tätä.
Meidän poikaa valmentajat alkoivat kutsumaan sukunimellä.
Tuntui vähän hullulta kun poika oli 8vee, mutta siihenkin tottui.
Koulussahan ope voi sanoa vaikka että Virtasen Pekka tai Niemisen Pekka jne.
Millä perusteella se sitten päätetään, kuka Ainoista joutuu luopumaan nimestään ja kuka saa olla edelleen Aino. Kyllä niitä samannimisiä oppilaita samaan luokkaan mahtuu. Ajan myötä varmaan lempinimiäkin tulee.
t. opettaja
itse en laita samannimisiä oppilaita ihan vierekkäin tai peräkkäin istumaan luokkaan, niin silloin on helppo katsekontaktilla osoittaa, ketä puhuttelee. Ja kyllä niitä lempinimiäkin tosiaan aika äkkiä aina syntyy ihan opettajasta riippumatta.
t. Toinen opettaja
Näköjään en ole ihan yksin näkemykseni kanssa. Aloitin ketjun, koska olin pöyristynyt erään opettajan mielipiteestä tässä ketjussa:
http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1265604/emme_osaa_pa…
Toivottavsti ei ole yleinen käytäntö, että lykätään vanhemmilta kysymättä toinen nimi kutsumanimeksi. Meillä ainakaan ei ole tarkoitettu, että lapsen toisista nimistä tulisi kutsumanimiä - aikuisena saa toki päättää haluaako että nimi muuttuu mutta päiväkodin ja ekaluokan open asia ei todellakaan ole päättää niinkin merkittävästä asiasta kuin lapsen kutsumanimestä!!
ap
joitakin vuosia juttu hiukan vaikeaksi kun poika aloitti ekan luokan. Luokalla oli toinen poika jolla oli kaksiosainen nimi, esim. Niko-Ville ja meidän poika Niko. Opettaja alkoi Niko-Villeä kutsumaan Nikoksi ja meidän poikaa koko nimellä. Vihkoihin ja kaikkiin nimet laitettiin näin vaikka tätä kaksiosaisen nimen omaavaa poikaa kutsuttiin kyllä ihan yleisesti molemmilla nimillä ja meidän poikaa sillä ekalla nimellä. Lopulta kun me molemmat vanhemmat tästä opettajalle sanottiin monta kertaa hän suostui sitten kutsumaan poikia oikeilla nimillä. En vieläkään käsitä mikä tässä oli opettajalla pointtina mutta onneksi se sitten siitä selvisi.
jos ei halua tulla kutsutuksi muulla kuin etunimellään.. opettajani ala-asteella yritti mulle väkisin lempinimeä, hullua siinä mielessä, että mulla on jo valmiiksi harvinainen nimi: samana vuonna syntynistä 4:llä on sama nimi, siis itseni mukaan lukien. kieltäydyin sitkeästi reagoimasta mihinkään väännöksiin. Open oli pakko antaa periksi :)
Siellä oli kaksi samannimistä tyttöä ja toista kutsuttiin sitten sukunimellään (siis toiset lapset kutsuivat, ei opettaja) ja kerran tyttö itki sitä koska hänen mielestään sukunimensä oli niin ruma. Opettaja sitten ehdotti että aletaan kutsua häntä toisella nimellään ja se toimi hyvin. En näe miksi noin ei olisi voinut tehdä.
Aina sovittava lapsen ja vanhempien kanssa.
ensin kannattaa kartoittaa mahdolliset lempinimet ja sopia niiden käytöstä esim. 3 Tuomasta, joista yhtä kutsutaan Tompaksi, yhtä Tumeksi ja Yhtä Topeksi (tai yhtä etunimellään)
toimiva systeemi on myös etunimi ja sukunimen eka-kirjain (tai koko sukunimi) esim. Minna S. Minna P. ja Minna K.
hyvä systeemi voi olla myös etunimen lisäksi ottaa koulussa käyttöön toinen nimi. esim. Aino Maria ja Aino Inkeri.
Eiköhän tässä ole opettajalla keinoja löytää kutsumatapa kullekin oppilaalle.
Aika nopeasti luokkatoverit keksivät lempinimet ja niitä voi opettaja ihan vapaasti mielestäni käyttää. (jollei ne ole halventavia tyyliin: läski-Pate, tyhmä-Tero jne.)
Ja sukunimikin alkoi samalla kirjaimella. Lapsista puhuttiin yksinkertaisesti "Lahtisen Pekka" ja "Lampelan Pekka". Minusta tämä oli erittäin hyvä käytäntö siinä mielessä, että näinhän me aikuisetkin toimitaan, jos esim. töissä on kaksi samannimistä! Kenelläkään ei ollut asiassa ongelmaa, ei muilla lapsilla, ei asianosaisilla, ei perheillä eikä henkilökunnalla.
Meiltä perheiltä ei siis kyselty mitään, henkilökunta vain totesi, että katsotaan, miten asia lähtee muotoutumaan. Lapset olivat aloittaessaan 2-vuotiaita ja nyt eskarilaisia. Itse jälkeenpäin ajattelin, että toimittiin täsmälleen oikein :)
ratkaistu näin:
jos luokassa on 3 Ainoa, niin ne on sit sukunimen mukaan Aino L, Aino P ja Aino K
Tai jos lapsilla on jo vakiintunut lempinimi, niin sit ne on Henkka, Henri ja Hessu
Mutta ei niille nyt todellakaan aleta hatusta vetelemään uusia nimiä!
Mutta eka nimi+ toinen nimi ok.
Kahdesta Ellasta tuli Ellamaria ja Ellailona.
Vanhempien kanssa eka opettaja puhui, onko ok.
on lapsen mielestä ok.
Minua ei haittaisi vaikka omaa lastani alettaisiin kutsua toisella nimellä, jos se vaan lapsen mielestä olisi ok.
Poikani luokalla on 3 samannimistä poikaa. Kahta heistä kutsutaan etu- ja sukunimien etukirjaimilla (tyyliin E.A. ja E.B.) ja kolmatta etunimellä.
Nuo 'kirjainnimet' lapset olivat itse keksineet jo päiväkodissa.
ratkaistu näin:
jos luokassa on 3 Ainoa, niin ne on sit sukunimen mukaan Aino L, Aino P ja Aino KTai jos lapsilla on jo vakiintunut lempinimi, niin sit ne on Henkka, Henri ja Hessu
Mutta ei niille nyt todellakaan aleta hatusta vetelemään uusia nimiä!
oli Sanna So, Sanna Se ja Sanna Su :)
ole kyllä koskaan törmännyt tähän ongelmaan. muistan myös lapsuudestani, että samannimisiä kutsuttiin kaveriporukassa, jo ala-asteella virtasen maijaksi ja järvisen maijaksi jne.
eikä niitä sukunimiä aina tarvinnut mainita, silloin vain kun ei tiedetty kenestä tai kenelle puhetta ryhmässä kohdistetaan. ihan samalla tavalla tehdään työpaikoilla sun muualla.
tunnen miljoona riikkaa, ja jos puhun kaverile yhdestä niistä, niin ihan luonnostaanhan se sukunimi mainitaan aluksi.
miksi se on muka koulussa ongelma?
se oli minusta epäreilua ettei minulta tai vanhemmiltani kysytty mitään.
Sama systeemi ollut tyttäreni luokalla. Eli ehkä tavallinen keino nykyään.