Miksi juuri MINÄ en raskaudu?

mutta joko sinussa tai miehessäsi on jotain häikkää, voi tosin olla vaan sellaista häikkää, joka ilmenee teidän kesken, jonkun toisen kanssa voi vaikka onnistuakin.



Kannattaisko tutkia asiaa?

Näillä tiedoilla on hankala mennä spekuloimaan...

Tutkittu on, ei ongelmaa, ei nyt vaan tärppää. Hoitoihin mies ei halua.

Näillä tiedoilla on hankala mennä spekuloimaan...

Oletteko pitkään jo yrittäneet? Meillä meni esikoista tehdessä pari vuotta, veljellä yli kolme. Ei selkeitä syitä miksei napannut, ei vain napannut. Silti nyt siis on lapsi sekä minulla että veljellä, ja itselle tulossa toinen.



Joskus se vain kestää. Jos olette jo yhden ihanan pienen saaneet, niin varmaan se toinenkin sieltä tulee, hän vain haluaa itse valita hetkensä.



Itse esikoisen saatuani päätin olla onnellinen yhteen niin ihanaan lapseen, koska epäilin saanko koskaan toista. Ehkäisyä ei koskaan käytetty ja toinen alkoikin vähän vahingossa itsekseen tulla. Olisin varmaan joutunut vielä työstämään yhden lapsen äitiyttä mielessäni, mutta olin vakaasti päättänyt etten aio suuresti ahdistua jos jää yhteen, koska halusin olla onnellinen jo siitä. Pelkäsin myös, että yrittäminen ja sureminen veisi voimat sen yhden ihanan hoitamiselta ja täysipainoiselta äitiydeltä.



Mutta helpommin se on sanottu kuin tehty.

Kyllä tässä useampi vuosi on mennyt, tarkkaan en osaa sanoa, ehkä 3? Kyllä minäkin olen toisaalta jo tottunut ja sopeutunut tähän yhden lapsen äitinä olemiseen, enkä mitenkään tarkoita väheksyä kokonaan lapsettomien tuskaa, enhän minä tätä tilannettani siihen vaihtaisi. Eli osaan todella olla iloinen ja onnellinen ainokaisestani. Joskus uhmassani ajattelen, että parempi yksi oikein hyvä kuin monta huonoa... ;) No vitsi vitsi.



Välillä tämän asian kanssa on enemmän sujut kuin sitten taas joskus muulloin. Nyt on vähän huono hetki. Eilen lenkillä ryhdyin oikein ajattelemaan tätä nimenomaista asiaa; miksi koko muu sukuni on helposti sikiävää laatua, miksi juuri minä en ole perinyt sitä omaisuutta?! Tokihan olen enemmän kuin onnellinen siskoni lapsista sekä kaikista serkuistani, mutta eipä se sitä tuskaa poista, että minäkin haluan lisää lapsia. Ihan puhdasta itsesääliä siis. :)



Ja jos en minä ole sen "arvoinen", niin miksi mun lapseltani viedään se mahdollisuus, toinen jaksaa kerta toisensa jälkeen kaivata sisarusta, kyselee miksei hän saa olla kenenkään isoveli... :( Sydän siinä särkyy.

ettei vastausta välttämättä ole :(. Monesti, kun elämä kohtelee kaltoin, kuulee sanottavan hokemaa "ehkä niin oli tarkoituskin", ajatellaan että asialla saattaa olla joku suurempi merkitys, joka ei vain avaudu juuri nyt.



Lapsettomuuden kyseessä ollessa olen tullut käsitykseen, että tällainen lause on viiltävä, epäkunnioittava ja julma. Voisitko AP kertoa miksi? Miksi ajatus, että juuri nyt et voi saada sitä mitä kiihkeästi elämältä vaadit ja haluat, voisi olla tarkoituksenmukaista? Miksi on niin julmaa sanoa ääneen, että elämä pistää sinut nyt lujille, opettaa kärsivällisyyttä omaan katkeamispisteeseesi asti?



T se helposti raskautunut, joka ei koskaan saa sanoa mitään lapsettomuuteen liittyvää, koska ei tajua mistään mitään.



PS Voimia kovasti!

Kannattaisiko yrittää samaa keinoa nytkin? Adoptio?

Kokeile vielä tutkimuksia yksityisellä klinikalla sillä siellä saattaa olla parempaa tietämystä ja menetelmiä kuin julkisella tai vaihda yksityistä klinikkaa.



Joskus jostain kumman syystä sekundäärinen lapsettomuus ilmenee, kuten teillä, vaikka yleensä se on niin että kun ekaa saa odotella ja oikein tehdä niin seuraavat alka paljon helpommin.



Oletko kokeillut kaikkia kikkoja? Vyöhyketerapia aiheeseen erikoistuneella terapeutilla auttaa vaikka ei uskoisi ensi kuulemalla.



Terveelliset elintavat, kahvin ja tupakan välttäminen, laihduttaminen ylipainoisella, greippimehu, soijamaito, vitamiinit, foolihappo, sinkki auttavat myös osaltaan.



Onko miehen spermaa tutkittu sillä sen laatu saattaa huonontua jostain syystä.



Onko sinulla sterssiä? Sekin vaikuttaa.



Miksi mies ei lähtisi hoitoihin? Ei niissä ole mitään pelättävää, niiden avulla ongelma saattais ratketa. Yritä kauniisti saada miestä ylipuhuttua vai eikö halua oikeasti toista lasta.



Joillakin tapahtuu jokin kumma juttu eli ensin tulee lapsi sen jälkeen on vuosia, vuosia lapettomuutta ja sitten kun alkaa 40-vuotispäivä lähestyä niin tulee jokin hormonihuippu ja raskautuu.



Olisko noista sinulle apua?

ettei vastausta välttämättä ole :(. Monesti, kun elämä kohtelee kaltoin, kuulee sanottavan hokemaa "ehkä niin oli tarkoituskin", ajatellaan että asialla saattaa olla joku suurempi merkitys, joka ei vain avaudu juuri nyt.

Lapsettomuuden kyseessä ollessa olen tullut käsitykseen, että tällainen lause on viiltävä, epäkunnioittava ja julma. Voisitko AP kertoa miksi? Miksi ajatus, että juuri nyt et voi saada sitä mitä kiihkeästi elämältä vaadit ja haluat, voisi olla tarkoituksenmukaista? Miksi on niin julmaa sanoa ääneen, että elämä pistää sinut nyt lujille, opettaa kärsivällisyyttä omaan katkeamispisteeseesi asti?

T se helposti raskautunut, joka ei koskaan saa sanoa mitään lapsettomuuteen liittyvää, koska ei tajua mistään mitään.

PS Voimia kovasti!

Lapsen saamisen halu ei ole kuin joku "haluan uuden asunnon/lomamatkan", siihen liittyy todennäköisesti vuosien toiveet oman elämän kulusta ja halu juuri antaa esikoiselle sisarus ja olla äitinä. Se on myös vahvasti biologista. Koen nykyään, että en olisi tällainen äiti jos en olisi joutunut vähän odottamaan esikoistani ja pelkäämään lapsettomuutta. Sinänsä siis se ehkä oli tarkoituksenmukaista. Satuttaa silti, jos joku lapsia saanut tai helposti saava sanoo ettei ehkä sinun kuulukaan nyt saada lasta. Helppohan se on sitten tokaista toiselle, että SINUN ei kuulu, minulle nämä kyllä suotiin. En tiedä jos ymmärrät.

Toki kaikilla on ristinsä kannettavana. Silti lapsettomuuteen liittyy monenlaisia huonommuuden tunteita, rikkonaisuuden, epävalmiin perheen ja vaillinaisuuden tunteita. Surua ja epätoivoa. Tyhjän sylin tuntua. Rakkautta olisi antaa, mutta puuttuu se jolle sitä antaa. Näin on, vaikka olisikin on yksi lapsi.

Koita ap jaksaa. Minä kyllä uskon että teidän kakkonen tulee, kunhan katsoo hetken sopivaksi. Eikä ole mitenkään huono kohtalo olla ainutkaan lapsi, mieheni on ja minä taas suuresta perheestä. Miehelläni on monta sellaista etua elämässään jotka minulta puuttuvat, ehkä esikoisesi saa sitten ne jos ei pikkusisarta saakaan.

6

ettei vastausta välttämättä ole :(. Monesti, kun elämä kohtelee kaltoin, kuulee sanottavan hokemaa "ehkä niin oli tarkoituskin", ajatellaan että asialla saattaa olla joku suurempi merkitys, joka ei vain avaudu juuri nyt. Lapsettomuuden kyseessä ollessa olen tullut käsitykseen, että tällainen lause on viiltävä, epäkunnioittava ja julma. Voisitko AP kertoa miksi? Miksi ajatus, että juuri nyt et voi saada sitä mitä kiihkeästi elämältä vaadit ja haluat, voisi olla tarkoituksenmukaista? Miksi on niin julmaa sanoa ääneen, että elämä pistää sinut nyt lujille, opettaa kärsivällisyyttä omaan katkeamispisteeseesi asti? T se helposti raskautunut, joka ei koskaan saa sanoa mitään lapsettomuuteen liittyvää, koska ei tajua mistään mitään. PS Voimia kovasti!

Kiitos asiallisen uteliaasta viestistä. :)

Olen sen verran menetyksiä ja kurjuutta elämässäni kohdannut (long story short: menettänyt 2 perheenjäsentäni, 2 läheistä ystävääni, kohdannut vakavan onnettomuuden joka jätti fyysiset seurauksensa koko loppuelämääni, kokenut lapsena koulukiusausta sekä seksuaalista ahdistelua jne.), että olen tosiaankin kasvanut ajatukseen, että kaikella on joku suurempi merkitys. Näen, että nimenomaan näiden vastoinkäymisten myötä minusta on kasvanut empaattinen, lempeä ja auttavainen ihminen. Pienet vastoinkäymiset osaan asettaa jo oikeanlaisiin raameihin, näkisin että olen hyvä ystävä ja ehkä ihminen yleensäkin (tai ainakaan paremmaksi en osaa tulla), osaan tukea ja uskallan olla läsnä, koska tiedän miten kurjaa elämä voi toisinaan olla. Ymmärrän ja välitän aidosti muista ihmisistä.

Sekundäärinen lapsettomuus on siis vain yksi elämäni kriiseistä. Enkä ajattele, että "kai sitten olen ansainnut tämän, nämä on ennalta määrättyjä juttuja, olen kohtalon kaatopaikka" - näitä nyt vaan on sattunut ja pahempaakin on sattunut, muille.

Lauseesi ei siis ole minusta epäkunnioittava tai julma, aika vahvasti uskon siihen itsekin.

Aina ei vaan jaksa olla positiivinen, ajaltella asioita siltä kannalta kuinka se minua tällä kertaa kasvattavaa tai kuinka paljon parempi ihminen minusta tämän vastoinkäymisen myötä tulee. Minä olen jo tarpeeksi nöyrä, tarpeeksi nähnyt, minä haluan sen vauvan ja sillä hyvä!! ;) Itsekästä toki, mutta ihminen vaan on sellainen. Ja minulla kyllä on jo se yksi lapsi, minä olen siitä tyytyväinen - mutta lapseni ei kai koskaan saa sisarusta. No eihän lapsia tehdäkään pääasiallisesti sitä varten, mutta tuntuu se surulliselta, kun itselläni on ollut kaksi sisarusta (joista toinen menehtyi onnettomuudessa) ja toisen vanhemmista kuoltua (vanhemmat eronneet, joten meidän tehtävämme oli setviä menehtyneen asiat), tajusin sen konkreettisella tavalla, kuinka paljon helpompaa kaikki oli, kun oli se sisko siinä. Asuntoa tyhjentäessä tuli käytyä koko lapsuus läpi toinen toistamme tukien, ja ajatus siitä, että lapseni on yksin tämmöisenkin asian sitten joskus kohdatessa, on surullista.

En ole myöskään ollenkaan katkera teille, jotka raskaudutte helposti, päinvastoin. Aina se on yhtä mahtava asia, ja vilpittömästi olen näihin "olen raskaana 2. kierrosta" -ketjuihinkin onnitteluni käynyt kirjoittamassa. Ei se ole minulta pois, en minä muiden vauvoja halua, minä haluan omani. :)

Kauhea avautuminen, sori... :D

Miten saitte esikoisen ilman raskautta? Kannattaisiko yrittää samaa keinoa nytkin? Adoptio?

Tärppäsi 3. kierrosta, että sinänsä olen ollut myös näitä helposti raskautuvia... :)

Kokeile vielä tutkimuksia yksityisellä klinikalla sillä siellä saattaa olla parempaa tietämystä ja menetelmiä kuin julkisella tai vaihda yksityistä klinikkaa. Joskus jostain kumman syystä sekundäärinen lapsettomuus ilmenee, kuten teillä, vaikka yleensä se on niin että kun ekaa saa odotella ja oikein tehdä niin seuraavat alka paljon helpommin. Oletko kokeillut kaikkia kikkoja? Vyöhyketerapia aiheeseen erikoistuneella terapeutilla auttaa vaikka ei uskoisi ensi kuulemalla. Terveelliset elintavat, kahvin ja tupakan välttäminen, laihduttaminen ylipainoisella, greippimehu, soijamaito, vitamiinit, foolihappo, sinkki auttavat myös osaltaan. Onko miehen spermaa tutkittu sillä sen laatu saattaa huonontua jostain syystä. Onko sinulla sterssiä? Sekin vaikuttaa. Miksi mies ei lähtisi hoitoihin? Ei niissä ole mitään pelättävää, niiden avulla ongelma saattais ratketa. Yritä kauniisti saada miestä ylipuhuttua vai eikö halua oikeasti toista lasta. Joillakin tapahtuu jokin kumma juttu eli ensin tulee lapsi sen jälkeen on vuosia, vuosia lapettomuutta ja sitten kun alkaa 40-vuotispäivä lähestyä niin tulee jokin hormonihuippu ja raskautuu. Olisko noista sinulle apua?

Lähes kaikkia kikkoja on kokeiltu noistakin. Vyöhyketerapiaa melko pitkänäkin sarjana, greippimehua ja etikkaa useamman kierron ajan (ei niin herkkua että joka kierrossa enää viitsisi! :D ), foolihappoa, sinkkiä ja vitamiinia menee koko ajan, samoin miehellä, tupakoinut en ole koskaan, kahvia juon kupin päivässä, ylipainoa ei ole... Stressiä ei myöskään, olen hyvin "go with the flow"-tyyppinen ihminen.

Kolme inseminaatiota on tehty, sen vahvemmat eivät ainakaan nyt ole ajankohtaisia.

Ehkä sitten odottelen sitä 40-vuotispäivääni, vajaa 10 enää... :) Niin, toki tuo 30 ylittynyt ikänikin on varmaan yksi mahdollisuuksia heikentävä tekijä.

Kiitos ehdotuksista kuitenkin! :)

*ap (joka ei aina muista kuitata vastauksiaan omaksi...)

Lapsen saamisen halu ei ole kuin joku "haluan uuden asunnon/lomamatkan", siihen liittyy todennäköisesti vuosien toiveet oman elämän kulusta ja halu juuri antaa esikoiselle sisarus ja olla äitinä. Se on myös vahvasti biologista. Koen nykyään, että en olisi tällainen äiti jos en olisi joutunut vähän odottamaan esikoistani ja pelkäämään lapsettomuutta. Sinänsä siis se ehkä oli tarkoituksenmukaista. Satuttaa silti, jos joku lapsia saanut tai helposti saava sanoo ettei ehkä sinun kuulukaan nyt saada lasta. Helppohan se on sitten tokaista toiselle, että SINUN ei kuulu, minulle nämä kyllä suotiin. En tiedä jos ymmärrät. Toki kaikilla on ristinsä kannettavana. Silti lapsettomuuteen liittyy monenlaisia huonommuuden tunteita, rikkonaisuuden, epävalmiin perheen ja vaillinaisuuden tunteita. Surua ja epätoivoa. Tyhjän sylin tuntua. Rakkautta olisi antaa, mutta puuttuu se jolle sitä antaa. Näin on, vaikka olisikin on yksi lapsi. Koita ap jaksaa. Minä kyllä uskon että teidän kakkonen tulee, kunhan katsoo hetken sopivaksi. Eikä ole mitenkään huono kohtalo olla ainutkaan lapsi, mieheni on ja minä taas suuresta perheestä. Miehelläni on monta sellaista etua elämässään jotka minulta puuttuvat, ehkä esikoisesi saa sitten ne jos ei pikkusisarta saakaan. 6

Etpä usko, miten hyvältä tuntuu tuokin, kun kirjoitat, että uskot että kakkonen tulee sitten joskus... Sitä takertuu jokaiseen oljenkorteen kuin hukkuva! "Hmm, jos hän uskoo ja toivoo mulle, vieraalle ihmiselle niin hyvää, niin ehkä se on mahdollista..." Pöljää mut totta! :)

*ap

minusta on kasvanut empaattinen, lempeä ja auttavainen ihminen... olen hyvä ystävä ja ehkä ihminen yleensäkin (tai ainakaan paremmaksi en osaa tulla), osaan tukea... Ymmärrän ja välitän aidosti muista ihmisistä... Minä olen jo tarpeeksi nöyrä, tarpeeksi nähnyt... , minä haluan sen vauvan...

Ei ollut tarkoitus kuulosta ihan näin omahyväiseltä... :D

*ap

Siis miehen sperma on ilmeisesti tutkittu eikä siinä ongelmaa ja esikoinen on teidän yhteinen, näin ymmärsin.



Munasoluja siis kehittyy normaalisti ja limakalvokin hyvä kun kerran inseminaatioita tehty. Olisiko jotain endometrioosin alkua, vaikka kai sekin näkyisi, vaikuttaa munasoluihinkin.



Onko alkion kiinnittymisessä jotain ongelmaa? Olen kuullut että ulkomailla käytetään ainakin siihen kortisonihoitoa eli jokin yksityinen klinikka voisi tietää enemmän, jos tuo ongelmana.



Minä kyllä yrittäisin kääntää miestä hoitoihin niin olisitte lähempänä ratkaisua ja keinot paremmat eikä jäisi epävarmaan tulevaisuuteen, jos lapsen haluatte.



Osa noista lapsettomista on selvittämättömiä tapauksia eli nykytietämyksillä ei vain löydy selitystä. Onneksi teillä on kuitenkin jo yksi lapsi, vaikka eihän se poista sitä toisen lapsen kaipuuta, mutta on edes se yksi...



Tsemppiä sinulle, kertomasi pohjalta minä toivon ihan oikeasti, että saatte lähivuosina toisen lapsen.

Siis miehen sperma on ilmeisesti tutkittu eikä siinä ongelmaa ja esikoinen on teidän yhteinen, näin ymmärsin. Munasoluja siis kehittyy normaalisti ja limakalvokin hyvä kun kerran inseminaatioita tehty. Olisiko jotain endometrioosin alkua, vaikka kai sekin näkyisi, vaikuttaa munasoluihinkin. Onko alkion kiinnittymisessä jotain ongelmaa? Olen kuullut että ulkomailla käytetään ainakin siihen kortisonihoitoa eli jokin yksityinen klinikka voisi tietää enemmän, jos tuo ongelmana. Minä kyllä yrittäisin kääntää miestä hoitoihin niin olisitte lähempänä ratkaisua ja keinot paremmat eikä jäisi epävarmaan tulevaisuuteen, jos lapsen haluatte. Osa noista lapsettomista on selvittämättömiä tapauksia eli nykytietämyksillä ei vain löydy selitystä. Onneksi teillä on kuitenkin jo yksi lapsi, vaikka eihän se poista sitä toisen lapsen kaipuuta, mutta on edes se yksi... Tsemppiä sinulle, kertomasi pohjalta minä toivon ihan oikeasti, että saatte lähivuosina toisen lapsen.

Mitään vikaa ei ole löytynyt kummastakaan. Toki tutkimukset on tehty jo muutamia vuosia sitten, ehkä uudet olisivat ajankohtaiset, mutta mies ei ole halukas. Tiedän että toivoo, mutta ehkä tämä asia on niin kipeä, että ei "halua tehdä siitä ongelmaa". Enkä halua painostaa, tietää mielipiteeni mutta kai me olemme tavallaan sopeutuneet tilanteeseen. Ehkä hän paremmin, ehkä itse koen suurempaa tyhjyyttä, ehkä siksi kirjoitin...

Sinullekin kiitos empatiasta ja toivotuksestasi, lämmittää kovasti saada näin asiallisia vastauksia ja kommentteja.

kilpirauhasen vajaatoiminta tutkittu?

et stressaisi vauva-asiaa niin kovin, niin voisit ehkä raskautua. Unohdat (helppo sanoa!) asian hetkeksi ja rentoudut tehden asioita, esim. matkustellen.

kilpirauhasen vajaatoiminta tutkittu?

alun tutkimuksissa ja muista syistä kontrolloitiin uudelleen hiljattain. Noup.