Lemmikit ja koiravapaa anoppila, miten olette ratkaisseet?

Ihan oikeasti.

jopa kuin lapset. Koirat olivat minulla ennen lapsia. Olisin voinut elääkin ilman lapsia, mutta mies halusi niitä. Inhoan muiden kakaroita ja minulle on tosi vaikeaa sietää kun niitä tulee omien lasten kanssa leikkimään. Pelkään nyt jo sitä, että koirat kuolevat kun ovat jo melko iäkkäitä. En tiedä, jaksanko itse enää sen jälkeen. Koirat kulkevat minullakin aina matkassa. En luota niitä kenellekään muulle. Lapset on taas eri asia, heidät voin antaa surutta hoitoon. Tätä ei ymmärrä koiravihaajat. Jos tulisi tulipalo, olisi hankala miettiä, kummat pelastaisin, koirat vai lapset.

on aina lämmin, tervehenkinen ja hänellä on elämänarvot kunnossa. Eläimiin neutraalisti suhtautuvat todellisuudessa vihaavat eläimiä. Eläimiä vihaavat taas vihaavat kaikkea elollista, todellisuudessa myös lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Siisti koti on sairautta ja kaunis koti on tunnekylmyyttä. Puhutaan siis elämän sisällöstä. Koti ei ole vain koti, se kuvastaa elämänsisältöä ja arvomaailmaa. Tämä on hyvin yksinkertainen asia; likainen koti on hyvä koti, halvalla sisutettu ja likainen koti on hyvä ja kodikas koti. Koira kintuissa pyörimässä on tasapainoisen ja hienon ihmisen poltinmerkki. Kaunis ja arvokkaasti sisutettu koti on ekologisuudestaan (tavarat kulkevat sukupolvesta toiseen) huolimatta aina tunnekylmien kulissinkiillottajien perusnegatiivinen helvetti.

Koira on tabu, joko hyväksyt lapsenlapseksi ja perheenjäseneksi tai saat saatana kuolla yksinäisyydessä.

niin saatat huomata, että paskainen ja pahanhajuinen koiraperhekoti oli TOINEN ÄÄRIMMÄISYYS ja toinen oli se steriili. Tähän VÄLIIN sijoittuu se suuri alue, johon aika moni koiraperhekotikin sijoittuu, got it?

Mitä taas tulee outoon irralliseen heittoosi vanhuksista, niin sehän kuvastaa vain omia ennakkoluulojasi.

paskainen ja pahanhajuinen. Kyllä se asia on tullut kaikille aika selväksi.

niin saatat huomata, että paskainen ja pahanhajuinen koiraperhekoti oli TOINEN ÄÄRIMMÄISYYS ja toinen oli se steriili. Tähän VÄLIIN sijoittuu se suuri alue, johon aika moni koiraperhekotikin sijoittuu, got it?

Mitä taas tulee outoon irralliseen heittoosi vanhuksista, niin sehän kuvastaa vain omia ennakkoluulojasi.

paskainen ja pahanhajuinen. Kyllä se asia on tullut kaikille aika selväksi.

Eikä kirjoittaja mielestäni suinkaan tarkoittanut, että koirakodit on järestään paskaisia ja pahanhajuisia. Sisälukutaitoa on ihan hyvä opetella, ei mene herne niin helposti nokkaan :)

En tiedä käytkö enää lukemassa ketjua, mutta oletko siis ehdottomasti päättänyt että koirat eivät saa teille tulla? Varmasti on totta että koirista lähtee jonkin verran karvaa ja hajuakin, mutta yhden vuorokauden ja viikonlopun aikana sotkua tuskin ehtii tulla niin paljon että koko talo pitäisi kuurata lattiasta kattoon. Ja jos koirat ovat hyvin koulutettuja niin silloin ne eivät huonekaluja/mattoja järsi tai tee muitakaan tuhoja. Olisiko mahdollista vierailun ajaksi esim. ottaa paremmat matot kokonaan pois niin ei tarvitsisi stressata niistä sitten. Jos kuitenkin olet sitä mieltä että et silti halua koiria taloosi, on poikasi ja miniäkokelaasi päätöstäsi kunnioitettava. Voisitko kysellä pojaltasi eikö tyttö tosiaan halua/pysty viemään koiria kenellekään hoitoon? Ehkä kuitenkin päätyisitte keskustelemalla jonkinlaiseen ratkaisuun joka sopii molemmille.

kannattaisi. Tuntuu niin oudolta kun laitetaan sanoja suuhun ja saa lähes kuin vihaviestejä vaikka on vain kysynyt neuvoa. Missään kohtaa en ole sanonut päättäneeni mitään ehdottomasti, eihän silloin mitään ongelmaa olisikaan. En ylipäätään ole sellaista tan-tan-taa-tyyppiä, joka ei yhtään yritä päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Jotkin viestit ovat olleet asiallisia ja ne ovat tässä joukossa tuntuneet aivan valtavan ystävällisiltä. Moni taas on niin aggressiivinen ja jyrkkä että ihmetyttää mistä moinen räyhä oikein kumpuaa.

Keskustelemalla tässä on luonnollisesti yritetty edetä, mutta toisen käden kautta, koska emme ole vielä koskaan tavanneet. Ongelmalliseksi tilanteen tekee sekin, että samaan aikaan on tulossa tytär perheineen. Sisarukset ovat pitäneet aina tärkeänä päästä aika ajoin yhdessä tänne lapsuudenkotiin, mutta kun talo on täynnä väkeä, on koirien erityisjärjestelyt haasteellisempaa toteuttaa. Voin kyllä aivan rehellisesti sanoa, että ilman muuta lapsenlapset ovat tärkeämpiä kuin koirat, minusta se on aivan luonnollista.

Poikani on tarjoutunut maksamaan koirien hoidon, mutta en tiedä mistä on kysymys. Eikö minäehdokas halua olla niistä erossa vai haluaako tehdä tämän asian selväksi meille, mene ja tiedä.

Toivon mukaan voimme järjestää koirille heidän emäntäänsä tyydyttävän paikan ja joustoa löytyy myös siltä puolelta. Tänne palstalle en enää kommentoi, mutta kiitän kaikkia asiallisia vastaajia ja myös niitä, joilla on ollut huumoria mukana.

ap

niin saatat huomata, että paskainen ja pahanhajuinen koiraperhekoti oli TOINEN ÄÄRIMMÄISYYS ja toinen oli se steriili. Tähän VÄLIIN sijoittuu se suuri alue, johon aika moni koiraperhekotikin sijoittuu, got it? Mitä taas tulee outoon irralliseen heittoosi vanhuksista, niin sehän kuvastaa vain omia ennakkoluulojasi.

paskainen ja pahanhajuinen. Kyllä se asia on tullut kaikille aika selväksi.

Toiset vaan vielä toisiakin paskaisempia.

kannattaisi. Tuntuu niin oudolta kun laitetaan sanoja suuhun ja saa lähes kuin vihaviestejä vaikka on vain kysynyt neuvoa. Missään kohtaa en ole sanonut päättäneeni mitään ehdottomasti, eihän silloin mitään ongelmaa olisikaan. En ylipäätään ole sellaista tan-tan-taa-tyyppiä, joka ei yhtään yritä päästä kaikkia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun. Jotkin viestit ovat olleet asiallisia ja ne ovat tässä joukossa tuntuneet aivan valtavan ystävällisiltä. Moni taas on niin aggressiivinen ja jyrkkä että ihmetyttää mistä moinen räyhä oikein kumpuaa.

Keskustelemalla tässä on luonnollisesti yritetty edetä, mutta toisen käden kautta, koska emme ole vielä koskaan tavanneet. Ongelmalliseksi tilanteen tekee sekin, että samaan aikaan on tulossa tytär perheineen. Sisarukset ovat pitäneet aina tärkeänä päästä aika ajoin yhdessä tänne lapsuudenkotiin, mutta kun talo on täynnä väkeä, on koirien erityisjärjestelyt haasteellisempaa toteuttaa. Voin kyllä aivan rehellisesti sanoa, että ilman muuta lapsenlapset ovat tärkeämpiä kuin koirat, minusta se on aivan luonnollista.

Poikani on tarjoutunut maksamaan koirien hoidon, mutta en tiedä mistä on kysymys. Eikö minäehdokas halua olla niistä erossa vai haluaako tehdä tämän asian selväksi meille, mene ja tiedä.

Toivon mukaan voimme järjestää koirille heidän emäntäänsä tyydyttävän paikan ja joustoa löytyy myös siltä puolelta. Tänne palstalle en enää kommentoi, mutta kiitän kaikkia asiallisia vastaajia ja myös niitä, joilla on ollut huumoria mukana.

ap

Mun mielestä olet alunalkaenkin kuulostanut ihan loistavalta tyypiltä, jolle ei todellakaan se materia ole tärkein niinkuin täällä vaahdotaan! Toivottavasti saatte tosiaan asiaan kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun :)

niin saatat huomata, että paskainen ja pahanhajuinen koiraperhekoti oli TOINEN ÄÄRIMMÄISYYS ja toinen oli se steriili. Tähän VÄLIIN sijoittuu se suuri alue, johon aika moni koiraperhekotikin sijoittuu, got it? Mitä taas tulee outoon irralliseen heittoosi vanhuksista, niin sehän kuvastaa vain omia ennakkoluulojasi.

paskainen ja pahanhajuinen. Kyllä se asia on tullut kaikille aika selväksi.

(millähän mandaatilla), mutta älä sinä huoli, sehän on vaan ainoan oikeanlaisen elämäntarkoituksen ja elämänarvojen

sulotuoksua!

En myöskään ymmärrä miksi tämän pitäisi olla mustavalkoinen joko/tai-tilanne. Miksi pitää joko olla koiravapaa arvokoti tai p*skainen koirakoti, joka on sisustettu halvasti? Meillä ainakin sisustetaan laadukkaasti rahaa säästämättä ja silti meillä on koiria. Eivät nämä asiat kumoa toisiaan tai tee toistaan toteuttamiskelvottomaksi millään tavalla. Koti on elämistä ja elämää varten rakennettu: kyllä siellä pitää olla tilaa jokaiselle perheenjäsenelle, oli rotu tai laji sitten mikä tahansa.



Ehkäpä miniä ei vain ymmärrä ap:n ajatuksia: anopilla kun kuitenkin on iso omakotitalo isolla pihalla varustettuna. On luonnollista olettaa, että hyvinhän koirat siellä mahtuisivat temmeltämään, ovat todnäk. tottuneet paljon pienempään reviiriin kotonaan. Aikamoiselta niuhottamiseltahan tuo näin ulkopuolisen silminkin tuntuu. Ehkäpä miniä vain tahtoo tutustuttaa koiransa potentiaalisen miesehdokkaansa vanhempiin? Hieno ele minusta. Erityisesti jos koirat ovat olennainen osa miniän elämää ja tulevat ns. paketissa mukana.

Mun mielestä olet alunalkaenkin kuulostanut ihan loistavalta tyypiltä, jolle ei todellakaan se materia ole tärkein niinkuin täällä vaahdotaan! Toivottavasti saatte tosiaan asiaan kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun :)

t. 300

Ap:n tapauksessa vahinko lienee tapahtunut, eli hän on pistänyt poikansa selittämään tytölle, ettei heille voi tuoda koiria, ja saattaa olla, että tyttö on tästä jonkin verran näreissään. Me ei tiedetä, miten sanoen poika on asian tyttöystävälle välittänyt, mutta voi olla, että hän ei ehkä ole esittänyt asiaa niin kuin äitinsä oli tarkoittanut, ja...

Eli - kommunikointiongelma.

Onneksi ei tarvitse olla samassa tilanteessa!

En myöskään ymmärrä miksi tämän pitäisi olla mustavalkoinen joko/tai-tilanne. Miksi pitää joko olla koiravapaa arvokoti tai p*skainen koirakoti, joka on sisustettu halvasti? Meillä ainakin sisustetaan laadukkaasti rahaa säästämättä ja silti meillä on koiria. Eivät nämä asiat kumoa toisiaan tai tee toistaan toteuttamiskelvottomaksi millään tavalla. Koti on elämistä ja elämää varten rakennettu: kyllä siellä pitää olla tilaa jokaiselle perheenjäsenelle, oli rotu tai laji sitten mikä tahansa.

Ehkäpä miniä ei vain ymmärrä ap:n ajatuksia: anopilla kun kuitenkin on iso omakotitalo isolla pihalla varustettuna. On luonnollista olettaa, että hyvinhän koirat siellä mahtuisivat temmeltämään, ovat todnäk. tottuneet paljon pienempään reviiriin kotonaan. Aikamoiselta niuhottamiseltahan tuo näin ulkopuolisen silminkin tuntuu. Ehkäpä miniä vain tahtoo tutustuttaa koiransa potentiaalisen miesehdokkaansa vanhempiin? Hieno ele minusta. Erityisesti jos koirat ovat olennainen osa miniän elämää ja tulevat ns. paketissa mukana.

Jos olisin tuo miniä, en taatusti anoppilaan menisi. Saisi poikakin pistää välinsä poikki äitiinsä jos lähtisi tämän puolelle.



Siinä sitten itkisi yksin vanhainkodissa kun kukaan ei kävisi katsomassa.

Jos olisin tuo miniä, en taatusti anoppilaan menisi. Saisi poikakin pistää välinsä poikki äitiinsä jos lähtisi tämän puolelle. Siinä sitten itkisi yksin vanhainkodissa kun kukaan ei kävisi katsomassa.

ihmeellistä. Elämä on niin simppeliä kuin on sitä elävä ihminenkin ja sulla se on sitten näin kertakaikkisen yksinkertaista.

t. 300 Ap:n tapauksessa vahinko lienee tapahtunut, eli hän on pistänyt poikansa selittämään tytölle, ettei heille voi tuoda koiria, ja saattaa olla, että tyttö on tästä jonkin verran näreissään. Me ei tiedetä, miten sanoen poika on asian tyttöystävälle välittänyt, mutta voi olla, että hän ei ehkä ole esittänyt asiaa niin kuin äitinsä oli tarkoittanut, ja... Eli - kommunikointiongelma. Onneksi ei tarvitse olla samassa tilanteessa!

En myöskään ymmärrä miksi tämän pitäisi olla mustavalkoinen joko/tai-tilanne. Miksi pitää joko olla koiravapaa arvokoti tai p*skainen koirakoti, joka on sisustettu halvasti? Meillä ainakin sisustetaan laadukkaasti rahaa säästämättä ja silti meillä on koiria. Eivät nämä asiat kumoa toisiaan tai tee toistaan toteuttamiskelvottomaksi millään tavalla. Koti on elämistä ja elämää varten rakennettu: kyllä siellä pitää olla tilaa jokaiselle perheenjäsenelle, oli rotu tai laji sitten mikä tahansa. Ehkäpä miniä ei vain ymmärrä ap:n ajatuksia: anopilla kun kuitenkin on iso omakotitalo isolla pihalla varustettuna. On luonnollista olettaa, että hyvinhän koirat siellä mahtuisivat temmeltämään, ovat todnäk. tottuneet paljon pienempään reviiriin kotonaan. Aikamoiselta niuhottamiseltahan tuo näin ulkopuolisen silminkin tuntuu. Ehkäpä miniä vain tahtoo tutustuttaa koiransa potentiaalisen miesehdokkaansa vanhempiin? Hieno ele minusta. Erityisesti jos koirat ovat olennainen osa miniän elämää ja tulevat ns. paketissa mukana.

sanankäänteitä ei olekaan jotka ei närää aiheuttaisi. Paitsi, tervetuloa!

Onhan aivan itsestään selvää, että toisen kotia pitää kunnioittaa. Ettehän tekään ottaisi anoppia kylään, jos hän vaatisi että "kun tulen, ei kotonasi saa olla koiraa".

Tottakai saa kieltää koiran tuomisen. Ensinnäkään ei kävisi mielessäkään tukkia kenenkään luo kylään koirien kera. Toki voisin kysyä, että voiko koirat tulla, mutta tietenkin se kielteinen vastaus tulee sitten hyväksyä. Siihen anopilla on täysi oikeus ilman, että hänet leimataan joksikin mitä hän ei välttämättä ole. Jotain on nyt kasvatuksessa mennyt pahasti pieleen. Todella itsekästä vaatia, että joka puolella pitää hyväksyä kaikki mitä itse haluaa.



t. koiranomistaja itsekin

Koti on elämistä ja perheenjäseniä varten, mutta kaikille koirat ei ole perheenjäseniä ja vieraat koirat nyt ainakaan. Minusta ei ole luonnollista olettaa, että minun koirani ovat tervetulleita kaikkiin tilaviin koteihin. Hieno ele olisi tiedustella voiko koirat tulla, ei ottaa niitä kysymättä mukaan ja ekalla kerralla nyt varsinkaan. Mä en ainakaan voisi rentoutua jos tietäisin, että olen vasten emännän tahtoa tuonut paikalle lapseni tai koirani tai vaikka mieheni. Eihän ne mitään kasvaimia ole joita ei voisi hetkeksikään irti leikata!

jos kysymys olisi ollut niin päin, että anoppi olisi tulossa kahden koiran kanssa miniän ja poikansa luo.



Kyllä olisi koiranomistaja-anoppia haukuttu itsekkääksi ja miniää kehuttu, että jokaisella on oikeus päättää, kuka tulee kotiin.



Tämä, että ap oli anoppi, sai muutamissa hysteerisen kuohunnan aikaiseksi.

Ja koirista kun on kyse, niin sellaisia

t. 300 Ap:n tapauksessa vahinko lienee tapahtunut, eli hän on pistänyt poikansa selittämään tytölle, ettei heille voi tuoda koiria, ja saattaa olla, että tyttö on tästä jonkin verran näreissään. Me ei tiedetä, miten sanoen poika on asian tyttöystävälle välittänyt, mutta voi olla, että hän ei ehkä ole esittänyt asiaa niin kuin äitinsä oli tarkoittanut, ja... Eli - kommunikointiongelma. Onneksi ei tarvitse olla samassa tilanteessa!

sanankäänteitä ei olekaan jotka ei närää aiheuttaisi. Paitsi, tervetuloa!

Mekin pidetään meidän koirat ulkona tai autossa, jos mennään käymään paikassa, jonne koiria ei voi viedä. Tarkoitin, että ilman välikättä olisi aina helpompi toimia, koska viesti ei välttämättä kulje niin kuin pitäis.

t. 300

jos kysymys olisi ollut niin päin, että anoppi olisi tulossa kahden koiran kanssa miniän ja poikansa luo. Kyllä olisi koiranomistaja-anoppia haukuttu itsekkääksi ja miniää kehuttu, että jokaisella on oikeus päättää, kuka tulee kotiin. Tämä, että ap oli anoppi, sai muutamissa hysteerisen kuohunnan aikaiseksi.

uhkakuvia lasten saamista taudeista ja koiran aiheuttamista tuhoista ja lopputulemana olisi päätetty laittaa välit poikki ja anopilla olisi ollut yksinäinen vanhuus.

oikein ääriesimerkki erittäin pahasti vinksahtaneesta koirafanaatikosta:(

Jos lapsesi tulisivat koirille allergisiksi, antaisitko heidät huostaan mielummin kuin luopuisit koirista?

jopa kuin lapset. Koirat olivat minulla ennen lapsia. Olisin voinut elääkin ilman lapsia, mutta mies halusi niitä.

Inhoan muiden kakaroita ja minulle on tosi vaikeaa sietää kun niitä tulee omien lasten kanssa leikkimään. Pelkään nyt jo sitä, että koirat kuolevat kun ovat jo melko iäkkäitä. En tiedä, jaksanko itse enää sen jälkeen.

Koirat kulkevat minullakin aina matkassa. En luota niitä kenellekään muulle. Lapset on taas eri asia, heidät voin antaa surutta hoitoon.

Tätä ei ymmärrä koiravihaajat. Jos tulisi tulipalo, olisi hankala miettiä, kummat pelastaisin, koirat vai lapset.

mutta ainakin tässä näin anonyyminä voin myöntää aivan rehellisesti että kyllä minulle oma koirani on anoppia tärkeämpi otus. Sori vaan anoppi, mutta niin se on. Mieheni on varmaan asiasta toista mieltä omalta kannaltaan, mutta kun én minä ole anoppiani elämääni valinnut millään lailla eikä edes ole minulle sukua tai muutenkaan kovin tuttu ihminen. Kun taas koirani on kanssani aikalailla 24/7 ja on hyvin tärkeä minulle. Kun joku tuolla puhui siitä että no ovathan ihmiset tärkeämpiä aina...

Jep, sama täällä. Oma koirani päihittää tärkeydessään anoppini 100-0. Ja mitä enemmän tapaan huonostikäyttäytyviä ja kiukuttelevia sukulaisteni lapsia, sitä enemmän arvostan ja rakastan koiraani. Jos anoppini asettaisi perheellemme (= poikansa, minä, 2lasta ja koira) rajoituksia sen suhteen, saako koira olla mukana vierailuilla ja perustelisi kieltoaan arvotavaroidensa kulumattomuudella, loppuisivat vierailumme lähes kokonaan. Anoppi luonnollisesti olisi tervetullut tuulettamaan jäyhiä asenteitaan meille milloin vain kuten tähänkin asti. Hyvä AP, elämän sisällöksi ei voi riittää materian haaliminen ja sen fanaattinen suojeleminen kulumiselta. Elämään kuuluvat jäljet olennaisesti eikä mikään elävä olento (ihminen tai eläin) voi olla arvottomampi kuin joku matto. Ihmettelen suuresti arvomaailmaasi. Voiko joku oikeasti arvostaa materiaa noin paljon ja olla valmis vaarantamaan suhteensa lapseensa ja tämän perheeseen?

monikin meidän suvussa kulkenut esine on arvokkaampi MEILLE kuin jokin vieras eläin JOS pitäisi valita. Mä en myöskään ymmärrä, kuinka jonkun koirat voivat olla tärkeämpiä kuin omat vanhemmat, perhe ja suku? Anoppihan ei ole ollut vaatimassa että koirat pitää hävittää, joten miksi ihmeessä puhut suhteiden vaarantamisesta? Mä en tajua sellaisia ihmisiä, jotka eivät voisi tavata vanhempiaan tai haluaisi lasten luovan suhteita isovanhempiin vain koska koirat eivät ole tervetulleita SISÄLLE. Ihan uskomatonta, miniäkö tällaista valtataistelua ja valintaa vaatisi? Jo olisi itsekästä! Kuka sitä paitsi on fanaattinen, ap ei lukemani perusteella suojele materiaa esim. lapsenlapsilta ja onkohan haalinut koskaan, jospa ne on vaikka peritty. Ihmettelen suuresti miten vähäisillä tiedoilla täällä ollaan lässyttämässä toisten arvomaailmasta.

Minä olin siis se joka sanoi että koirani on tärkeämpi kun anoppini minulle. OMAT vanhempani ja sukulaiseni ovat toki minulle koiraani tärkeämpiä, mutta anoppini vaan ei ole. En tunne häntä tai muita miehen sukulaisia järin hyvin, eivätkä he siis ole läheisiä minulle. On se nyt aivan eri asia puhutaanko OMISTA vanhemmista vai PUOLISON vanhemmista!

valmis vaarantamaan suhteensa lapseensa ja tämän perheeseen? Eli silloinhan oletat, että ap:n poika, joka mitä ilmeisimmin on ap:n oma lapsi ja ap niin muodoin hän OMA vanhempansa, hylkäisi ap:n koirien vuoksi. Jos OMAT vanhemmat ovat ilman muuta lemmikkejä tärkeämpiä, niin miten kummassa ap mitään suhteita vaarantaa? Puolison vanhemmat ovat sitäpaitsi lasten isovanhempia ja tämä on tärkeä suhde täysin riippumatta miniän pitämisistä tai lemmikkieläimistä.

Siinä vaiheessa kun miniä ei käy anopillaan voivat pojankin vierailut vähentyä että näinkin toki voi olla.

Minä vastasin vain väitteeseen että aina ihmiset ovat koiria tärkeämpiä, kun mielestäni se riippuu siitä kuinka läheinen se ihminen on eikä suinkaan automaattisesti kaikki ihmiset ole tärkeämpiä.