Lemmikit ja koiravapaa anoppila, miten olette ratkaisseet?

poika kuten tytärkin ovat tavanneet olla yökylässä, kesällä pitempiäkin aikoja. Meillä on vanha puutalo, jossa ei ole kodinhoitohuonetta ja lattiat on vanhaa lankkua, jossa kyllä isojen koirien kynnenjäljet näkyy ihan heti. Tämä on vähän sellianen puuhuvilta ja mitään nykyajan käytännöllisiä tiloja kodinhoitohuoneineen ja kuraeteisineen ei ole, vaan heti ollaan lasikuistilla tai aulassa, sisäänkäynnistä riippumatta. Kahden kun ollaan, ei ole tarvinnut panostaa käytännöllisyyteen ja lapsenlapsetkin ovat tottuneet siihen, että mummolassa ei ole nahkasohvaa. Olemme hyvin perhekeskeisiä ja tämä asia mietityttää kovasti.



ap

Näin syksyllä on melkein mahdoton viettää viikonloppua ilman että koirat rapaantuisivat ulkona ja kotimme sisustus on talon hengen mukainen, isoja vanhoja mattoja jne.

Miksi koirien pitäisi päästä sisälle ? perustele ?Miksi ihmisillä ei ole oikeutta pitää omaa kotia eläinvapaana alueena ???

Sitä vaan, että luultavasti tyttö (koirineen) on kuitenkin tärkeämpi pojalle kuin se mamma, joten pitäköön anoppi kotinsa koiravapaana, jos tyttö päättää ettei halua mennä paikkaan, jossa hänen koiransa eivät ole tervetulleita, on anoppila pian myös poikavapaa alue. :)

pillua saa muiltakin kuin hurttafanaatikoilta.

niin silloin ymmärrän, että koirat on pieni pakko joskus ottaa mukaan. Voisiko ajatella, että rakentaisitte ulkotarhan? Tai sopisitte jonkin naapurin kanssa koirien majoituksesta?

joten hän selittänee asian tyttöystävälleen

Jos käyvät teillä päiväseltään käymässä, niin on helppo ratkaista jättämällä koirat kotiin. Mutta jos kyseessä on yön yli reissuja, niin voi olla että pojan ja tyttöystävän vierailut vähenevät. Koirille ei ole välttämättä aina saatavilla hoitajaa ja voi olla että tyttö haluaa olla koiriensa kanssa.



Jos et siis halua koiria kotiisi sinun olisi hyvä kertoa se suoraan. Toisaalta tämä voi aiheuttaa kismaa välillenne.



Ei teidän tilanteeseen mitään poppaskonstiratkaisua löydy johon kaikki voisivat olla tyytyväisiä. Vaihtoehtoja näen vain nuo kolme:

- Ei koiria teille (tyttö voi loukkaantua ja vierailut vähentyä tai sitten ei)

- Koirat saavat tulla teille rajoitettuihin huonetiloihin (jonkinlainen kompromissi, mutta voi olla että tyttö ei ole kuitenkaan iloinen ja asia voi rassata teitä)

- Koirat saavat tulla teille (tyttö varmaankin tyytyväinen, mutta stressaa sinua)



Ainoa mikä mietityttää kun kirjoittelet täällä vauva-palstalla, että miten jos poika joskus tulisi lastenlastenne kanssa: Kestävätkö kodin materiaalinne lapsia? Lapsetkin kun osaavat sotkea ja kuluttaa pintoja varsin paljon...

niin silloin ymmärrän, että koirat on pieni pakko joskus ottaa mukaan. Voisiko ajatella, että rakentaisitte ulkotarhan? Tai sopisitte jonkin naapurin kanssa koirien majoituksesta?

ai että joku rakentais koiratarhan jokunkun parin kk:n sussun koirien takia =)

Koiranomistaja tietää, että koiria ei nyt vaan voi joka paikkaan ottaa ja jos ei hoitopaikkaa löydy, niin sitten ei voi lähteä

Miksi koirien pitäisi päästä sisälle ? perustele ?Miksi ihmisillä ei ole oikeutta pitää omaa kotia eläinvapaana alueena ???

Sitä vaan, että luultavasti tyttö (koirineen) on kuitenkin tärkeämpi pojalle kuin se mamma, joten pitäköön anoppi kotinsa koiravapaana, jos tyttö päättää ettei halua mennä paikkaan, jossa hänen koiransa eivät ole tervetulleita, on anoppila pian myös poikavapaa alue. :)

Jos ei kelpaisi kompromissiesitys tyyliin koirat voivat olla muuten pihalla ja yöksi tulla kuistille/kodinhoitohuoneeseen niin toteaisin että sitten olkoon näin. Kutsuisin käymään tai käytäisiin sitten pojalla kylässä(jos asuisi pois kotoa). Mutta todella pettynyt olisin kasvatukseni tulokseen ja uuteen miniäehdokkaaseen jos on näin "vaativaa" mallia. Siis eläimet menisi ohi lähimmistä sukulaisuussuhteista...

Koirissa ei ole mitään pahaa mutta ei niitä tartte jokapaikkaan raahata eikä pitää kuin lasta. Kohtuus se on lastenkin paapomisessa. Jos eivät halua käydä vanhemmilla niin minkäs sille sitten voi.

Joo, jäisi kyllä tuollaiseen anoppilaan meno täysin väliin, enkä usko, että pojan selittelyt siinä yhtään kiinnostaisi. Asenneongelma, jos ei eläimiä kestä, ja kun ei mitään muuta syytä ole, kuin "kodin materiaalit", niin hohhoi. Onneksi pojat asettuvat vaimojensa ja tyttöystäviensä puolelle, joten eipä tuo poikakaan varmaan pitkään kovin usein käy moisessa niuholassa. Kertoo kyllä eläinystäville sellaista kieltä tuo anoppilan meininki, että voi jäädä yhteydet vähiin loppuiäksi, jos siis pysyvät pojan kanssa yksissä.

Ainoa mikä mietityttää kun kirjoittelet täällä vauva-palstalla, että miten jos poika joskus tulisi lastenlastenne kanssa: Kestävätkö kodin materiaalinne lapsia? Lapsetkin kun osaavat sotkea ja kuluttaa pintoja varsin paljon...

Niin huomaat ap:n maininneen jo lapsenlapset. Eli varmasti he ovat täysin tervetulleita kotiin - et kai oikeasti ala vertaamaan eläimiä ja lapsia?

Eiköhän poikakin ole ihan järkevä ihminen. pillua saa muiltakin kuin hurttafanaatikoilta.

Hyvin tuntuu silti kelpaavan nimenoman tuon tytön pil...ailut ja seura muutenkin. Kamalan törkeesti sä muuten puhut pojasta ja tämän haluista hänen äitinsä ketjussa. :p

Niin siinä nyt vaan usein käy, että jos anoppi alkaa kovin tiukkoja rajoja ladella, niin poika on pakotettu valitsemaan "puoli", ja kyllä se taitaa se vaimoke olla se voittaja. :)

Joo, jäisi kyllä tuollaiseen anoppilaan meno täysin väliin, enkä usko, että pojan selittelyt siinä yhtään kiinnostaisi. Asenneongelma, jos ei eläimiä kestä, ja kun ei mitään muuta syytä ole, kuin "kodin materiaalit", niin hohhoi. Onneksi pojat asettuvat vaimojensa ja tyttöystäviensä puolelle, joten eipä tuo poikakaan varmaan pitkään kovin usein käy moisessa niuholassa. Kertoo kyllä eläinystäville sellaista kieltä tuo anoppilan meininki, että voi jäädä yhteydet vähiin loppuiäksi, jos siis pysyvät pojan kanssa yksissä.

Oikein unelmaminiältä!

että en missään vaiheessa sanonut että minun näkökanta on "ainut oikea"! Sanoin mielipiteeni asiasta niinkuin täällä jokainen muukin. Ja tuo on todellakin nipottamista pienestä asiasta. Mutta kyllä minun mielestäni myös tyttö tekee ehdottomasti väärin jos vain olettaa, että saa tuoda koiransa mukanaan, varsinkin jos kyse pidemmästä ajasta.



Pointti oli se, että molemmista päistä pitäisi joustaa. Jos tyttö käy ihan pikavisiitillä ja koirat ovat siistejä ja hyvin koulutettuja, miksi kieltää tulemasta sisään? Toisaalta jos kyseessä pidempi vierailu, kyllä tytön kuuluisi oma-aloitteisesti ensin kysyä sopiiko ja jos ei sovi, järjestää hoitopaikka koirille. Ja jos tyttö ei sitä älyä itse, kannattaa ap:n kertoa tämä joko suoraan tytölle asialliseen sävyyn tai sitten pojan kautta ottaa asia esille.



Ja sitten tuohon, että koira voi yhtäkkiä alkaa ripuloida tai oksentaa sisällä. Yhtä hyvin niin voi käydä sinulle! Ja jos niin käy, menet vessaan. Jos koiralle käy niin, se viedään pihalle. That's it! Elämässä sattuu ja tapahtuu, mutta lähes kaikesta selviää oikealla asenteella.

Meillä (lapsi- ja koiraperheessä) ei huolta kanneta pienistä naarmuista tai kuratassuista. Ei sen puoleen, etteikö isoa koiraamme putsattaisi kunnolla, kun se tulee ulkoa sisälle, olimme sitten kotona tai vieraissa. Koiranomistajalla on aina vastuu siitä, ettei oma lemmikki aiheuta tarpeetonta haittaa muille.



Ymmärrän kuitenkin, jos haluat pitää oman kotisi koiravapaana alueena. Onhan se kuitenkin sinun kotisi, ei poikasi saatikka hänen tyttöystävänsä. Ainoa, mikä minua jäi mietityttämään on asettelu, että oma koti ja sen siisteys/kulutuksen kesto menee ihmissuhteiden ohi. Minulle kun on tärkeintä perhe ja ystävät. Se, että kämpässä on kolo siellä tai täällä, on toisarvoista.

poika kuten tytärkin ovat tavanneet olla yökylässä, kesällä pitempiäkin aikoja. Meillä on vanha puutalo, jossa ei ole kodinhoitohuonetta ja lattiat on vanhaa lankkua, jossa kyllä isojen koirien kynnenjäljet näkyy ihan heti. Tämä on vähän sellianen puuhuvilta ja mitään nykyajan käytännöllisiä tiloja kodinhoitohuoneineen ja kuraeteisineen ei ole, vaan heti ollaan lasikuistilla tai aulassa, sisäänkäynnistä riippumatta. Kahden kun ollaan, ei ole tarvinnut panostaa käytännöllisyyteen ja lapsenlapsetkin ovat tottuneet siihen, että mummolassa ei ole nahkasohvaa. Olemme hyvin perhekeskeisiä ja tämä asia mietityttää kovasti. ap Näin syksyllä on melkein mahdoton viettää viikonloppua ilman että koirat rapaantuisivat ulkona ja kotimme sisustus on talon hengen mukainen, isoja vanhoja mattoja jne.

Voi olla että pojan ja tyttöystävän vierailut vähenevät, jos koiria ei saa ottaa mukaan. Se on asia joka on poikanne ja hänen tyttöystävänsä päätettävissä. Tämä kannattaa punnita vaakakupissa kun kerrotte asiasta.

Se minua vain ihmetyttää miten lastenlapsenne eivät rapaannu ulkona leikkiessä tai naarmuta leluilla lattiaa tai sotke mattoja? Vai ovatko kyseiset lapsenlapset jo sen verran isoja ettei näitä ongelmia ole?

Niin siinä nyt vaan usein käy, että jos anoppi alkaa kovin tiukkoja rajoja ladella, niin poika on pakotettu valitsemaan "puoli", ja kyllä se taitaa se vaimoke olla se voittaja. :)

Ettei halua eläimiä kotiinsa sisälle sellainen raja, että sinä katkaisisit välit anoppilaan? Mä en vaan voi käsittää tuota ajatusmaailmaa. Että eläimet menevät ihmisten edelle. Mun mielestä ap vaikuttaa aivan ihanalta ihmiseltä/anopilta, vaikka ei niitä eläimiä haluakaan kotiinsa. Jotain kertoo sekin, että hän kysyy neuvoja täältä ongelman ratkaisemiseksi eikä vain tylysti ilmoita - ei koiria, that´s it!

Hankkikaa muovimattoa (vaikka vanhaa jostain poistettua mattoa saa ilmatteeksi) ja rullatkaa se lasikuistille tai aulaan tai johonkin vastaavaan huoneeseen kun koirat tulee. Koirat pidetään tuossa yhdessä huoneessa tai ulkona (naru pihalle ei maksa paljoa) kun ovat teillä. Ja tietysti herkät/arvokkaat huonekalut pois tuolta silloin kun koirat tulevat kylään.



Vaatii vaivaa mutta jos tuo sopii nuorelle parille niin silloin voisitte ratkaista tilanteen molempia tyydyttävällä tavalla ?





Vaatii vähän vaivaa

meillä on 40-luvulla rakennettu omakotitalo, jossa myös lankkulattiat. Täällä on koira tepastellut jo kaksi vuotta ja ei kyllä lattiassa yhtään kynnen jälkeä ole. Koira painaa noin 30 kiloa eli ei valtava, mutta ei mikään pikkukoira.

Jätetäänkö nekin sitten mieluummin kotiin jonkun hoitoon, kun anoppilan materiaalit ovat ah niin kovin herkkiä? Oisko ehkä joku muu tuossa taustalla, kuten halu puuttua pojan naisvalintoihin? Joo, tyttö on tervetullut, mutta vain ilman koiria, jotka kuitenkin ovat tytölle tärkeitä ja elävät jokapäiväistä elämäänsä tytön kanssa. Hoitoon ei ole helppoa saada kahta koiraa kerrallaan, eli pojan vierailut vähenee, ja ihan syystä. Ette sitten voi yhtään joustaa, vaan odotatte, että "miniäehdokas" luopuu vierailunsa ajaksi koiristaan?? Onnea vaan jatkossa, tulee varmaan lämpimät välit. Pystyttekö muuten käymään pariskunnan luona, jos poika ja tyttö muuttavat yksiin? Vai ovatko vaatteennekin niin herkkää materiaalia, ettei pysty? Miten luulet poikasi selittävän asian tyttöystävälleen? Varmaan todella kunnioittavin sanakääntein...

Ei edes allergiaa, vaan eläininhoa? Joo, jäisi kyllä tuollaiseen anoppilaan meno täysin väliin, enkä usko, että pojan selittelyt siinä yhtään kiinnostaisi. Asenneongelma, jos ei eläimiä kestä, ja kun ei mitään muuta syytä ole, kuin "kodin materiaalit", niin hohhoi. Onneksi pojat asettuvat vaimojensa ja tyttöystäviensä puolelle, joten eipä tuo poikakaan varmaan pitkään kovin usein käy moisessa niuholassa. Kertoo kyllä eläinystäville sellaista kieltä tuo anoppilan meininki, että voi jäädä yhteydet vähiin loppuiäksi, jos siis pysyvät pojan kanssa yksissä.

en ole ap

Ainoa mikä mietityttää kun kirjoittelet täällä vauva-palstalla, että miten jos poika joskus tulisi lastenlastenne kanssa: Kestävätkö kodin materiaalinne lapsia? Lapsetkin kun osaavat sotkea ja kuluttaa pintoja varsin paljon...

Niin huomaat ap:n maininneen jo lapsenlapset. Eli varmasti he ovat täysin tervetulleita kotiin - et kai oikeasti ala vertaamaan eläimiä ja lapsia?

Meillä löytyy kolme lasta ja koira. Kämppää kuluttavat ehdottomasti enemmän ne lapset. Mustat jäljet (tahmatassut) valkoisissa seinissä eivät ole koiran, vaan lasten jäljiltä. Lelut ovat jättäneet paljon enemmän jälkiä lattiaan kuin koiran kynnet. Lapset ovat oksentaneet enemmän petivaatteita kuin koira ja jäljet matossakin saattavat olla lasten syömisten jälkiä eikä koiran.

Kun ap mainitsi koirattomuuden syyksi kodin materiaalit niin äitinä mietin miten nämä materiaalit kestävät sitten lapsia? Erityisesti koska tiedän omalta osaltani että meillä lapset kuluttavat kämppää paljon enemmän kuin meidän koira.