Mitä ajattelet ihmisestä joka on AINA ystävällinen ja hymyileväinen kaikille?

tai liiankin kiltti, alistettu ja kykenemätön pitämään puoliaanpitämätön ja vaarassa sairastua sen takia ennen pitkää johonkin



tai vähän feikki ja tekoystävällinen



tai sitten vähän hidas ja tajuaa tulleensa loukatuksi vasta seuraavana päivänä.



vähän riippuu että millainen tilanne ja millaista käytös on.

Harvassa tuollaisia.

Harvassa tuollaisia.

ei saa loukkaantua, jos joku loukkaa? Miksi ei saa olla negatiivisia tunteita silloin kun niiden paikka on? En ymmärrä.

jota ei liikuta yhtään mikään. Vahva ihminen, jota muut ei heilauta.

jota ei liikuta yhtään mikään. Vahva ihminen, jota muut ei heilauta.

lähinnä psykopaatilta tai kovalla psyykelääkitykselllä olevalta.

mutta kuten sanoin, heitä on todella VÄHÄN. Ihmekös tuo jos et ole kohdannut.

jota ei liikuta yhtään mikään. Vahva ihminen, jota muut ei heilauta.

lähinnä psykopaatilta tai kovalla psyykelääkitykselllä olevalta.

mahda. Parasta vain itse nauttia elämästä ja antaa toisten kiehua liemessään.

Ei pikkuasiat kutittele...

mahda. Parasta vain itse nauttia elämästä ja antaa toisten kiehua liemessään.

Mutta on sitten maailman pahin paskanjauhaja selän takana, ja vatvoo kauheasti sitä mitä muut ihmiset hänestä ajattelee.

Eli huono itsetunto.

mahda. Parasta vain itse nauttia elämästä ja antaa toisten kiehua liemessään.

se ilkeilijä olisi oma aviomies?

Harvassa tuollaisia.

ei saa loukkaantua, jos joku loukkaa? Miksi ei saa olla negatiivisia tunteita silloin kun niiden paikka on? En ymmärrä.

kun sellaiset negatiivisiä tunteita tuntevat ihmiset, vaikka olisi paikkakin, pilaavat muiden positiivisuuden.

Ovat sellaisia murjottavia, naama rutussa kulkevia, eivätkä ota muita huomioon.

Näin elämäntapakouluttaja, mikä lienee sekin, asian valoitti. Että vaikka, hieman kärjistetysti, olisi ollut keskenmeno, tai lähi sukulainen kuollut, ei saa murjottaa ja ajatella vaan itseään, kun muilla on niin hyvä ja positiivinen olo, ettei vaan tää yks nyt pilais sitä...

ja hän on ihan oikeasti aina ystävällinen ja hymyilee muille. En ole koskaan tavannut ketään samanlaista, uskomaton tyyppi. Ja vielä voin varmuudella sanoa, ettei ole mikään teko- tai feikki, olen tuntenut hänet lapsuudesta saakka ja on ollut aina samanlainen kaikille...

ihana ihminen..

alkaisin epäilemään hänen aitouttaan, vaikka olisinkin pitänyt häntä aivan ihanana ihmisenä sitä ennen. Sellaisessa tilanteessa mieleeni nousisi epäily siitä, onko hänen aurinkoisuutensa niin aitoa kuin hän antaa ymmärtää.



Mielestäni aikuisen ihmisen tulisi kyetä jollain tavalla puolustautumaan tahallisia loukkauksia vastaan, eikä vain niellä kaikkea kuin mitään ei koskaan olisi tapahtunut.

Samalla miettisin, pelkääkö hän näyttää negatiivisia tunteitaan ja jos, niin miksi. Tuollaisessa tilanteessa se olisi ihan sallittua...

hymyily voi tehota esim. koulukiusaajaan paremmin kuin provosoituminen ainakin oman kokemukseni mukaan, hymyilin aina kuin naantalin aurinko jos mulle vittuiltiin ja eihän siihen osattu reagoida, mutta jos esim. aviomies vittuilisi päivittäin, niin ei sellaisen sietäminen olisi lainkaan tervettä.

on melkoinen selkäänpuukottaja. Ulospäin siis näyttelee niin hyvää, puhtoista ja aina hyväntuulista. Mutta autapa kun selkäsi käännät, jo alkaa puukko viuhua ja todellinen mielipide tulee esille. Tämän tyypin tunnen siis työelämän kautta. On onnistunut kapuamaan hyvin urallaan perseennuolennan kautta.



Toinen tyyppi, hyvä ystäväni, taas kärsii todella pahasta kiltin tytön syndroomasta. On lapsesta asti oppinut, että mitään huonoja tunteita ei saa näyttää. Viimeiseen asti on esitettävä reipasta ja hyväntuulista. Ihmiset, jotka eivät tätä tyyppiä tunne, pitävät häntä juuri tuollaisena aina reippaana ja pirteänä ja varsinkin hyvän itsetunnon omaavana ihmisenä. Me, jotka pääsemme lähelle, näemme ko. henkilössä taas huonon itsetunnon, pelon olla sellainen kun on. Tämä ihminen myös haukkuu kamalasti ihmisiä ja tilanteita selän takana pienelle piirille, koska ei koskaan uskalla avata suutaan kun hänen oikeuksiaan poljetaan tai joku kohtelee häntä väärin.

On lapsesta asti oppinut, että mitään huonoja tunteita ei saa näyttää. Viimeiseen asti on esitettävä reipasta ja hyväntuulista. Ihmiset, jotka eivät tätä tyyppiä tunne, pitävät häntä juuri tuollaisena aina reippaana ja pirteänä ja varsinkin hyvän itsetunnon omaavana ihmisenä. Me, jotka pääsemme lähelle, näemme ko. henkilössä taas huonon itsetunnon, pelon olla sellainen kun on. Tämä ihminen myös haukkuu kamalasti ihmisiä ja tilanteita selän takana pienelle piirille, koska ei koskaan uskalla avata suutaan kun hänen oikeuksiaan poljetaan tai joku kohtelee häntä väärin.

Jopas oli elävä kuvaus eräästä tuntemastani ihmisestä. Aluksi minäkin menin halpaan, kunnes totuus paljastui rumalla tavalla.

tulee mieleen, että riski masentua voi olla suuri..

aina ystävällinen, hymyileväinen. Iloinen, tyytyväinen itseeni ja muihin.



Karu arkinen minä on tuosta idyllistä aivan h*n kaukana.... Huokaus.