Te joilla lukion keskiarvo yli 9: mitä teistä tuli?

ja ura kotona senkun jatkuu. Se on tärkeämpi töitä



3 lasta, onnellisesti naimisissa.

Valmistuin maisteriksi humanistiselta alalta neljässä vuodessa. Sen jälkeen työelämässä julkisella sektorilla muutama vuosi. Naimisissa, kaksi pientä lasta. Nyt olen ollut tutkijana yliopistolla kolmisen vuotta, väittelen pian.

Tosin tilapäisesti. VTM, 6 "vanhaa" ällää kirjoitin, ka 9.4.

että av:lla on yli 50 yli 9,0 keskiarvon lukiosta saanutta ihmistä. Mikä taso!!!



Enää ihmetyttää av:n viestien alhainen taso, kun näinkin suuri joukko on näin fiksuja.

kun oma lukion tokari on huonompi :) Eli miehestäni tuli ensin yo-merkonomi, sitten juristi.

Minusta tuli humanisti/ FM (kielet) ja akateeminen pätkätyöläinen. Kahden lapsen äiti myös.

Koulussa vaatimattomammin menestynyt mieheni saa tuplaten palkkaa minuun verrattuna.

joukossa edes muutama sata "fiksua" tyyppiä prosentuaalisesti suuri osuus ole.. Laskepa itse ;)

että av:lla on yli 50 yli 9,0 keskiarvon lukiosta saanutta ihmistä. Mikä taso!!!

Enää ihmetyttää av:n viestien alhainen taso, kun näinkin suuri joukko on näin fiksuja.

Kolme L, kaks M ja C ;) (ei ollut vielä eksimiaa)



Aineenopettajana lukiossa, kuusi lasta. Oikein kivasti menee, en ole kunnianhimoinen.

FM, asiantuntijatehtävissä kansainvälisessä organisaatiossa ulkomailla, naimisissa, kaksi lasta, tyytyväinen elämääni.

Tein aikanani laudaturin väitöskirjan ja nyt mulla on aika hyvä kansainvälinen yliopistoura. Pidän työstäni, musta on aina ollut hauskaa tietää ja tutkia ja selvittää itselleni asioita. Tässä saa käyttää luovuuttakin mukavasti.





mulla oli akateemisten aineiden keskiarvo muistaakseni 9,4 ja kaikkien aineiden 9,2 (en ollut mikään liikunnallinen lahjakkuus, vaikka liikunkin paljon). Mut mulla on myös yksi työkaveri, joka on siis päässyt melkein samaan kuin minäkin. Se joutui käymään kymppiluokan, että ylipäänsä pääsi lukioon ja lukion se selvitti enintään keskinkertaisella todistuksella, vain meidän pääaineen arvosana oli jo silloin hyvä. Sit se luki pääsykokeeseen, pääsi sisään ja sen jälkeen innostus ja kova työ on tuottanut tuloksia. Ei ole pakko olla hyvä kaikessa, mut se helpottaa jos on hyvä edes jossain

Ka oli 9,1, yo-todistuksessa 3 L:ää ja 3 M:ää (E:tä ei tuolloin vielä ollut), FK (= ylempi kk-tutkinto) ja pph.

lääkäri ja viiden lapsen äiti

juristi, kolmen lapsen äiti

ei jatkokoulutusta lukion jälkeen.

Eli ka.8.8 LLL(lukio lukematta läpi)-metodilla, lintsasin niin paljon kun vain pystyi jne., tyypillistä alisuorittajameininkiä. Kirjoituksista kolme Eetä, Magna ja järkytys C, joka tuli vahvimapana pitämästäni äidinkielestä.



Yliopistoon hain kun eräs ystävänikin haki, en keksinyt muutakaan. Vuoden sisällä toivon valmistuvani kasvatustieteen maisteriksi. Yliopisto-opinnot ovat sujuneet todella hyvin, mutta mikään tutkijan ura ei kiinnosta tällaista laiskuria. Mielummin jatkan vaikka puotipuksun hommiani.



Olen myös naimisissa ja yhden taaperon äiti. Elämä hymyilee, lukuunottamatta tuota hiivatin gradua, jota pitäisi tälläkin hetkellä tehdä tämän aivottoman aaveilun sijasta :/

tuli yhteiskuntatieteiden maisteri ja viestintäkonsultti. Päällikön tittelikin oli jonkun aikaa, mutta downshiftasin.

KA 10,0, 6 L DI, KTM ja 4 lasta. Huonopalkkaisena asiantuntijana kansainvälisessä organisaatiossa. Mies samalta luokalta ka 7,4, 4 M, juristi koulutukseltaan. Iso palkkainen pomo keskisuuressa yrityksessä...

kotiäitinä toimin

Vastaan viestiin, vaikken ihan kohderyhmään kuulukaan. Ajatuksia vaan herätti se, että näyttäisi olevan ihan se ja sama, mitkä paperit lukiosta saa tai mitä kirjoittaa. Itsellä päästötodistus taisi olla 7,5 ja kirjoitin A:n paperit. Nyt terveydenhoitaja AMK, maisteri, yrittäjä ja kohta kahden lapsen naimisissa oleva äiti :)

Onnellinen vaimo ja äiti.



Olen havainnut moneen kertaan, että tulevaisuus työelämässä ei välttämättä korreloi loistavan koulumenestyksen kanssa mitenkään. Olennaista on se, mitä haluaa. Jos ihmiselle kehittyy tarpeeksi nuorena visio vaikka itsestä silmälääkärinä, siihen pääsee vaikka miten keskinkertaisilla papereilla ja ilman luonnontieteellisten aineiden suorittamista lukiossa. Polku voi olla monivaiheinen, mutta ratkaisevaa on se oma halu.