Lue keskustelun säännöt.
Synnyttäneet naiset mitä tekisitte tässä tilanteessa
15.10.2010 |
OLETETAAN että olisitte olleet synnärillä ja saaneet kauniin tyttö/poikavauvan.
Jotain 3-5 vuotta tästä saisitte kuulla että lapsenne olisi vaihtunut vahingossa synnytyksen jälkeen jollain konstilla.
Mitä tekisitte?
Haluaisitteko biologisen lapsenne takaisin tuntematta häntä yhtään vai pitäisittekö nykyisen lapsenne jota pidätte omananne?
Näin tällaisen unen viimeyönä ja hieman säikähdin herättyäni :D
Kommentit (27)
haluaisin tavata jatkossa sitä lasta, jota olen kasvattanut tähän asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vastaus. Pitäisin tietenkin omani, siis sen joka minulle on vahingossa tullut. :) Olisi kyllä kiinnostavaa nähdä tätä toistakin.
mietin tätä muuten jo synnärillä ja olisin pitänyt sen vaihdokkaani jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Niin syvää oli se rakastuminen.
Olis kyllä aika ihme, jos joku muu olis saanut niin meidän näköisen lapsen.
mutta en vois kuvitellakaan että luopuisin nyt neljävuotiaastani ja ottaisin tilalle jonkun toisen lapsen. Vaikka oliskin omani,pitäisin kyllä vaihdokkaani. Olis kamala tilanne ja ihan lapsenkin kannalta. Hylätyksihän lapsi itsensä tuntisi,miten enää luottaisi kehenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta tahtoisin myös sen biologisen lapsen itselleni.
ja pitäisin "väärän" lapsen, koska olen hänet kasvattanut, mutta ehkä, ehkä haluaisin tutustua biologiseen... en vaan tiedä uskaltaisinko...
mutta mitäs sitten sen toisen vanhemmat?
mitä jos ne haluaisi oman takaisin, mutta mä en antaisi... mitäs sitten?
moniavioliittoon?? =DD
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tai nyt ainakin tuntuu siltä. Se oma biologinen olisi kuitenkin vieras.
Mutta jos saisin päättää, ottaisin molemmat. Jos täytyisi valita, pitäisin luultavasti vaihdokkaan. Mutta tottakai haluaisin tutustua myös biologiseen lapseen.
Pitäisin vaihdokkaan mutta ottaisin myös omaa verta olevan lapsen. Jos siis ihan itse saisin päättää eikä tarvitsisi muiden mielipiteitä kysellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
enkä tiedä, mitä tekisin. En varmastikaan pystyisi luopumaan vaihdokkaastani, mutta hirveältä tuntuisi myös ajatus, että oma biologinen lapseni kasvaa jossain muualla...
vaikka saisinkin tietää, että hän on vaihdokas. Haluaisin toki tutustua biologiseen lapseenikin, mutta en mitenkään voisi luopua siitä lapsesta, jota olisin synnäriltä asti hoitanut, rakastanut ja kasvattanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaihdokkaan olisin kasvattanut rakkaudella. Mutta biologinen lapsi odottaisi oikeita vanhempiaan!? Tai no ei osaisi odottaa. Mutta oma oikea lapsi.
Jos olisivat jotian sekekäyttäjiä, niin miten sitä biologista lastaan niillekään voisi jättää... Vaikka ei sitä toistakaan tietysti haluaisi luovuottaa.
oli, jossain venäjän suunnalla muistaakseni. Ja kyllä siinä lapset menivät oikeiden vanhempiensa luokse, aika raakaa niille lapsillekin.
oli, jossain venäjän suunnalla muistaakseni. Ja kyllä siinä lapset menivät oikeiden vanhempiensa luokse, aika raakaa niille lapsillekin.
siksi pitää TAAS olla iloinen, että asuu Suomessa!
niin kyllä hänet silti pitäisin vaikka mitä oikeudenkäyntejä pitäisi käydä. Hänhän on minun ihana lapseni jonka olen hoitanut vauvasta asti. Haluaisin toki tavata biologista lastani joskus.
vaikka selviäisi, ettei hän biologinen olekaan! Tosin en usko, että vaihdos olisi ollut mahdollinen, tuskin kukaan toinen vauva niin samannäköinen olisi, että olisin omakseni luullut.
Mutta haluaisin kyllä tutustua ja olla yhteyksissä biologisen lapsenikin kanssa. Sitten olisikin hankalaa, jos tämä lapsi itse haluaisi luokseni tutustumisen jälkeen. Eiköhän meinaan rakkaus kasvaisi siihen biologiseenkin. En kuitenkaan voisi luopua omanani kasvattamastani ja rakastamastani lapsesta, yhtä rakas olisi, vaikka jostain kumman syystä selviäisi, että olisikin vaihtunut.
En kyllä kestäisi tilannetta, että se toinen perhe sitten vaatisi tyttäreni itselleen. Jos hän itse olisi tarpeeksi vanha ja haluaisi muuttaa biologisille vanhemmilleen, niin sitten olisi kai pakko päästää. Muuten olisi ikänsä katkera ja ties vaikka katkaisisi välit täysi-ikäiseksi tultuaan. Tuossa kohtaa vain pitäisi yrittää oma suuri surunsa ja tehdä, niin kuin elämänsä tärkein ihminen haluaa. Mutta olisi se aivan kauhea tilanne, että lapsi haluaisi tuollaista.
biologisen lapsen ja että vaihdokkaanikin tuntisi biologiset vanhempansa