Lue keskustelun säännöt.
Ystäväni otti sijaislapsen (alle 3 vuotias), mutta jatkoi koko-
15.10.2010 |
päiväistä työtään kuten ennenkin. Lapsi on selvästi häiriintynyt ja takertuu kovasti hoitajiin. Hakiessani omaa lastani tämä "sijaislapsi" istuu aina hoitajan sylissä ja joko itkee ja kirkuu korvia raastavasti.
Onkohan minulla mennyt jotain ohi, kun en vaan kykene ymmärtämään, miksi kyseisen ihmisen oli otettava vielä sijaislapsi omien lasten lisäksi kun kerran hoidattaa lapsen kuitenkin päiväkodin henkilökunnalla...
Minusta sijaislapsesta saatava korvaus kuuluisi tässä tilanteessa myös päiväkodin henkilökunnalle, joka päivästä toiseen, aamusta iltaan jaksaa kärsivällisesti huomioida tätä erityislasta. Toisaalta myös harmittaa, että muut tavislapset jäävät selvästi vähemmälle huomiolle.
Kommentit (41)
että tarjoaa sijoituslapselle kodinomaiset olosuhteet kasvaa ja kehittyä.
Eli ihan normaalia arkea, mitä elettäisiin muutenkin ko.perheessä.
Vanhemmat käyt töissä, lapsilla on harratsuksia, koulua, päiväkotia, sukujuhlia jne.
Sijaisvanhemmuus ei pysäytä normaalia arkea mitenkään.
Sijoituslapsethan ovat valitettavan usein huonoista lähtökohdista, ja näin sijaisvanhemmat koittavat "paikata" sen mikä lapsen päässä on mennyt siellä huonossa lähtökohdassa paikaltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
onnistuisi huomattavasti helpommin, jos vanhemmilla olisi kunnolla aikaa tutustua lapseen ja lapsella vanhempiin ja rauhoittua hetkeksi huomaamaan olevansa turvallisessa ympäristössä. Lasta on heitelty jo ties miten paljon ja jätetty kenties heittelle. Lapsen laittaminen heti ehkä vieraaseen päiväkotiin ei todellakaan ole lapselle hyväksi.
että tarjoaa sijoituslapselle kodinomaiset olosuhteet kasvaa ja kehittyä.
Eli ihan normaalia arkea, mitä elettäisiin muutenkin ko.perheessä.
Vanhemmat käyt töissä, lapsilla on harratsuksia, koulua, päiväkotia, sukujuhlia jne.
Sijaisvanhemmuus ei pysäytä normaalia arkea mitenkään.
Sijoituslapsethan ovat valitettavan usein huonoista lähtökohdista, ja näin sijaisvanhemmat koittavat "paikata" sen mikä lapsen päässä on mennyt siellä huonossa lähtökohdassa paikaltaan.
Onhan se täällä helppo arvostella.. Ottakaa sit kaikki itsellenne sijaislapset ja pysäyttäkää koko elämänne. Niitä on kuulkaa laitokset täynnä, et kaikille riittäis. Eikös ole hyvä, että tämä kys lapsi asuu kuitenkin sijaiskodissa eikä lastenkodissa. Lapsella saattaa olla myös muita ongelmia joihin katsotaan olevan esim ryhmätoiminnasta apua.
aivan järkyttävää. Kyllä ko lapsi tarvitsisi hoitajan nimenomaan kotiin, ainakin eka vuodeksi!
hoidosta, tehdä iltapala ja laittaa nukkumaan?
On nimittäis varmasti oikeesti rankkaa.
Onhan aina viikonloput ja lomat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tässä tietoa maksettavista korvauksista: "Mitä sijaisvanhemmalle maksetaan?
Sijaisvanhemmalle maksetaan kuukausittain palkkio sekä kulukorvaus. Vuonna 2006 palkkion alaraja on 242 euroa ja yläraja 725 euroa hoidettavaa kohti. Erityisestä hoidettavuudesta johtuen palkkio voidaan korottaa kaksinkertaiseksi. Joissain kunnissa on mahdollistettu erittäin vaikeahoitoisen lapsen kotihoito korkeammallakin palkkiotasolla. Kulukorvaus on vähintään 305 euroa ja enintään 611 euroa hoidettavaa kohti. Kulukorvaus on tarkoitettu lapsen ruokailuun, vaatetukseen ym. päivittäisiin kuluihin, ja se on verotonta."
Ystäväsi saa siis min. 547 euroa, enimillään yli tonnin - mutta koska kunnat säästävät ja ko. lapsi ei ole täysin autettava, tuskin saa yli tonnia. Lisäksi korvaukseen varmasti vaikuttaa se, että lapsi on hoidossa osan hereilläolostaan.
Itse erityislapsen äitinä voin kertoa, että lapsen hoito on sen verran rankkaa duunia, että vaikka siitä välillä "pääsisikin" 8 tunniksi töihin, siinä riittää niitä aamun, illan ja viikonlopun tunteja. Usko pois!
On myös ihan varmaa, että ystäväsi hoitotapa on sijoituslapsen sijoituskohteen valinnan yhteydessä harkittu, turha sitä siis sinun on sivullisena murehtia.
Mitä tulee päiväkodin muihin lapsiin, heitäkään sinun ei kannattane murehtia. Vaikeahoitoisuus on peruste saada lapsi 2-3 lapsen paikalle eli käytännössä se vaikeahoitoisuus otetaan ryhmäkoossa huomioon. Tarvittaessa päiväkoti hakee ryhmäkohtaisen avustajan tai jopa henkilökohtaisen.
minkäänikäisen lapsen kyseessä ollessa. Vauvan kanssa käytännössä täytynee kuitenkin olla kotona jonkin aikaa. Yrittäkää nyt ymmärtää, että ei ole sijaislapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Mutta se paikkaus
onnistuisi huomattavasti helpommin, jos vanhemmilla olisi kunnolla aikaa tutustua lapseen ja lapsella vanhempiin ja rauhoittua hetkeksi huomaamaan olevansa turvallisessa ympäristössä. Lasta on heitelty jo ties miten paljon ja jätetty kenties heittelle. Lapsen laittaminen heti ehkä vieraaseen päiväkotiin ei todellakaan ole lapselle hyväksi."
Nimenomaan.
Yleensä vaatimuksena on että sijaisvanhempi jää kotiin sopeutumisajaksi ja se aika, joka lapsella menee sopeutumiseen, on yleensä vuosi.
Aika moni täällä väittää, että tavallista arkea vaan ja arki ei pysähdy sijoituslapsen vuoksi ja samaa syssyyn päiväkotiin kuten muutkin lapset.
Ei pidä paikkaansa.
Ette taida yksikään olla sijaisvanhempi.
Pride-koulutuksessa jo käydään tuo läpi, että lapselle pitää antaa aikaa kiinnittyä sijaisvanhempiinsa. Miten se onnistuu, jos he käy töissä?
Sijoituslapsen tulee tulla perheeseen "henkisesti nuorimmaksi" eli silloin jompikumpi vanhemmista jää kotiin, ikäänkuin vauvankin kanssa.
Näin lapsi saadaan tuntemaan itsensä tervetulleeksi, arvokkaaksi, hänelle aikuinen antaa omaa aikaansa. Hänelle annetaan aikaa sopeutua.
Tälle lapselle pitäisi antaa huomiota ihan ekstrapaljon, jotta hän pääsee yli yhdestä isosta elämänmuutoksestaan.
Kodin vaihtuminen on ihan hiton iso asia pienen lapsen elämässä. Hän ei ollenkaan tajua, mitä tapahtuu ja miksi. Uusi perhe ja vielä päiväksi eri hoitajat. Todellako ajattelette, että se on lapsen paras, että "arki ei pysähdy"?
Tuo teidän mantranne "arki ei pysähdy lapsen vuoksi" tarkoittanee enemmän tukiperhetoimintaa. Silloin lapsi tulee perheeseen ja perheen arkeen eikä arkea tarvitse lapsen takia muuttaa.
Jos sijoituslapsen tulo ei muuta perheen arkea_millään_tavalla, niin kyllä pistää mietittymään mikä on arvomaailma siinä perheessä.
Valitettavasti lapsia on ilman minkäänlaista sijoituskotia. Oletteko sitä mieltä, että sijoitusperheeksi pääsee liian köykäisesti tai että sijoituksesta päättäneet ihmiset eivät ole tienneet tai huomioineet tätä päivähoitojärjestelyä tässä tapauksessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole mitään yleistä vaatimusta vanhemman kotiin jäämisestä. Pyritään siihen, että lapsen normaali arki jatkuu. On aina tilannekohtaista, tarvitaanko toisen vanhemman kotiinjäämistä. Ja olen kyllä käynyt Pride kurssin ja sijaisvanhempi.
kun lapsi tuli perheeseen? Yleensä pienten lasten kohdalla vaaditaan jomman kumman vanhemman sitoutuminen kotiin vuodeksi. Ja siis ihan aina.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että hän on valittu sijaisvanhemmaksi kuitenkin. Jospa halutaan että lapsi jatkaa tutussa pk:ssa tai vaikkapa kuntoutuksellisista syistä.
Nimittäin se, että sijaislapsi on ihan samalla tavalla oikeutettu päivähoitoon kuin muutkin. Eikä kukaan edes voi elättää itseään ja lapsiaan yhdestä sijaislapsesta saatavilla tuloilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ilman eri korvausta.
Erityislapsi voi viedä useamman lapsen paikan, jos hoito on vaativampaa.
Sijoitusperheen vanhemmat ovat ammattiensa puolesta kaikin puolin "sopivat", mutta käytännössä minulle on tullut tunne, että lapsi on otettu perheeseen vain pönkittämään äidin pätemisentarvetta.
kun lapsi tuli perheeseen? Yleensä pienten lasten kohdalla vaaditaan jomman kumman vanhemman sitoutuminen kotiin vuodeksi. Ja siis ihan aina.
On nimittäis varmasti oikeesti rankkaa.
Sellaista lakia tai sääntöä ei ole olemassa. Riippuu tapauksesta miten toimitaan.
hoidosta, tehdä iltapala ja laittaa nukkumaan?
On nimittäis varmasti oikeesti rankkaa.
ovat. Ja ystäväsi maksaa lapsen hoidosta päiväkodissa siinä, mitä maksaisi omasta lapsestaankin, oletan.
toisen vanhemman on oltava 1v. kotona. Olen kotiäiti ja nuorin on jo vajaa 7v. ja haluaisin sijoituslapsen, mutta mies ei suostu.
Mulla olisi aikaa ja vain aikaa olla lapsen kanssa. Haluaisin pojan, joka olisi n. 6-8v.
Myös pienempi lapsi tarvitsee erityisen tuen, mutta sitä ei vaadita.