laittaisitko oman lapsesi SYK: uun?

mutta lapsi itse ei halunnutkaan. Nuorempi ei olis edes päässyt sinne :)

Tosi vaikea kysymys. Kävin itse ala- ja yläasteen Sykissä 90-luvulla. Kilpailuhenki oli kyllä kova, eräs luokkakaverini purskahti aikoinan itkuun kun sai kokeen tulokseksi 10- ja joku muu sai sen täyden kympin.

Minua kiusattiin monta vuotta, mm. nimiteltiin silloinkin kun opettaja oli luokassa, eikä tähän puututtu. En tosin kehdannut itse pyytää apua, mutta aika räikeää ja näkyvää se kiusaaminen oli. En tiedä, puututaanko siellä nykyään kiusaamiseen herkemmin.

Minun aikanani ahdistusta aiheutti myös se, että luokallani lähes kaikki olivat hyvätuloisista perheistä, ja kun itse en ollut, sain kuulla kuittailua siitä, kuinka epämuodikas olin kun en saanut niitä kalliita merkkivaatteita. Pieni juttu nyt, mutta yläasteikäiselle tärkeää...

Näiden negatiivisten muistojen jälkeen täytyy kuitenkin sanoa, että opetus oli tasokasta. Olisin jäänyt lukioon Sykkiin, jos opetuksen laatu olisi ratkaissut eikä minulla olisi ollut niin kova tarve päästä pois kiusaajien ulottuvilta.

Haki itse asiassa Ressuun, mutta päätyi Norssiin. Käy nyt toista vuotta siellä ja pärjää ihan mukavasti. Koulun henki on kuulemma ihan loistava, opettajat hienoja ja kaikki kavereita luokkaeroista piittaamatta.



Poika 17v ja muutti yksin lukion perässä Helsinkiin (16-vuotiaana)

Ei tarvitse olla edes SYKn käynyt että tietää että lyhenne taivutetaan kantasanan mukaan, Suomalaiseen YhteiskoulUUN.

Vielä lisää kokemuksia! Onko tuoreempaa tietoa vaikka vanhemmilta joiden lapset ovat SYKissä alaluokilla?

SYK:uun???

En laittanut omaa lastani pääsykokeisiin. Luokkakavereista sinne lähti nyt muutama 3. luokalle.

Nyt lapseni ovat vaativassa koulussa, jossa se kilpailuhenkisyys ei ole ihan samaa tasoa, mutta kuitenkin voi erikoistua kieliin ja matikkaan jne.

Omista lapsistani esikoinen olisi takuulla sinne päässyt, mutta kuopus ei.

Eikö ole aika vanha rakennus?

"Maan paras koulu" riippuu ihan siitä, miten ja mitä arvioidaan.

Syk on ihan huippu! Olen iloinen, että kaksi lastani on saanut mahdollisuuden opiskella siellä. Yhdyn täysin tuohon "Sykkiläiseen identiteettiin". Se voima millä nuoret puhaltavat yhteen hiileen on ihanaa katsottavaa.

Itse olen tällä hetkellä SYK:ssa lukion toisella ja suosittelen kyllä lämpimästi! Olen ollut SYKissä nyt reilu 8 vuotta, eli jo heti sieltä kolmosluokasta asti ja ehkä sekin jo kertoo jotain että niin pitkän sykkitaustan jälkeen päätin kuitenkin vielä lukiossakin jatkaa.

Koen itseni äärimmäisen etuoikeutetuksi kun sain käydä suurimman osan peruskoulusta SYK:ssa. Kilpailuhenkeä kyllä on jonkin verran, erityisesti peruskoulussa kun omalla luokalla toistenkin tulokset huomaa ja kuulee niin selkeästi, mutta mielestäni se on itseasiassa ollut ihan positiivinen asia. Nyt lukiossa kilpailuhenkeä ei juurikaan enää ole. Muutamat oppilaat saattavat toki olla äärimmäisen perfektionistisia ja kilpailunhaluisia, mutta mikä on yllättänyt minut on se, että nämä oppilaat nimenomaan EIVÄT käyneet peruskoulua SYK:ssa. Kilpailuhenkisiä ovat nykyään erityisesti ne, jotka ovat tulleet muualta. Luulisin että se johtuu siitä, että nämä oppilaat ovat SYK:n lukioon päässeet huippuhyvillä keskiarvoilla ja ovat yleensä olleet niitä luokkansa priimuksia. Kun heidät pistetään ympäristöön, jossa yhtäkkiä kaikki ovat hyviä, saattaa se olla melkoinen shokki. SYK on opettanut minulle sen, että kaikessa ei aina voi olla paras, mutta se ei tarkoita sitä etteikö voisi yrittää silti parhaansa.

Se mistä kiitän SYK:ta tuhannesti, on myös se miten koulu antaa luvan menestyä. Koulunkäyntini aikana ei tosiaan ole koskaan tullut mieleenkään, että jotain täällä kiusattaisiin koulumenestyksen takia. Toki tiedän, että monissa muissa kouluissa sitä tapahtuu, sen takia juuri koenkin olevani erityisen hyvässä asemassa sen suhteen. Oppiympäristö on kannustava ja opettajat päteviä, vaativat tosin välillä melkeinpä liikaakin. 

SYK:ssä parhaaksi asiaksi sanoisin kuitenkin perinteet. Olen ne nähnyt jo monen monituista kertaa ja joka vuotuisia tapahtumia odottaa aina yhtä innolla. Itselläni juuri ohi menneet Wanhat tanssit oli ihana tanssia tutussa kouluympäristössä, jossa jo silloin pikkutyttönä katsoi kun isot tanssivat! Olipa hassua olla heidän tilallaan nyt. 

Kaikista negatiivisista kommenteista - joita täältäkin näköjään löytyy - huolimatta olen itse sitä mieltä, etten olisi voinut kouluani paremmassa paikassa käydä! Olen perheeni vanhin lapsi ja myös nuoremmat sisarukseni ovat nyt myös SYK:ssa. Olen iloinen että vanhempani kohdallani tekivät päätöksen laittaa minut SYK:hon, selvästi hekään eivät ole sitä katuneet!

En "laittanut" aikanaan lapsiani mihinkään muualle kuin samaa reittiä naapuruston muiden kakaroiden kanssa, kotona yritin kannustaa ajattelemaan asioita monelta eri kantilta.  SYK on laitos johon harva lapsi haluaa mennä, syyt ovat yleensä kotona.  Toinen harkitsemisen arvoinen asia on SYK`n oppilaiden kiusaaminen/hyljeksiminen koulun ulkopuolisessa maailmassa, suurin osa ei tunnusta käyvänsä siellä koska teinibileissä alkaa fyysinen ja/tai psyykkinen kiusaus heti.  Mutta ehkä teidän oma alle teini-ikäinen on jo määrätietoinen uraohjus jota ei monipuolinen sosiaalinen elämä kiinnosta, silloin SYK on oikea paikka

Saattaisin yrittaa saada lapseni sinne jossain hankalassa tilanteessa (jossa se olisi veruke esim. koulunvaihdokselle) tai jos se olisi oikeasti se lahin koulu. Muuten asia aika lailla samantekeva.

Paljon kokeita ja läksyjä. Kahdeksan tunnin päiviä. En laittaisi.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 14:07"]

Paljon kokeita ja läksyjä. Kahdeksan tunnin päiviä. En laittaisi.

[/quote]Olet oikeassa. Minäkään en laittaisi.

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 14:07"]

[quote author="Vierailija" time="11.02.2015 klo 14:07"]

Paljon kokeita ja läksyjä. Kahdeksan tunnin päiviä. En laittaisi.

[/quote]Olet oikeassa. Minäkään en laittaisi.

[/quote]En minäkään. Nimimerkillä Kokemusta on.

[quote author="Vierailija" time="15.10.2010 klo 16:40"]SYKissä myös. Kilpailuhenki on se mistä ne hyvät tulokset tulee.
[/quote]
Itse olen Ressussa abi ja ei kyllä ole.

Olen itse käynyt SYK:n kolmannelta luokalta aina lukion viimeiselle asti ja omat kokemukseni ovat pelkästään positiivisia. Oppilaiden ei tarvitse huolehtia työrauhan puutteesta ja en voi kyllä sanoa, että kilpailuhenkeä olisi ollut päinvastoin kannustava ympäristö. Parasta on kyllä ystävät, jotka ovat pysyneet rinnalla aina 8-vuotiaista asti ja, jotka tunnen kuin omat taskuni! Nyt kaikki ovat opiskelemassa omilla aloillaan ja löytäneet oman paikkansa:)

itse olen syk:ssa 7luokalla. stressaan tietysti välillä koulusta, mutta itselle arvosanat ovat tärkeitä ja ei sellaista edes kannata yrittää laittaa sykkiin joka ei ole motivoitunut koulusta. suurinosa opettajista on mukavia ja rentoja. sykkiin hain 3 luokalta ja jos vertaa vanhaan kouluun missä olin 1-2 luokalla niin kyllä sykissä on paljon fiksumpia ja aktiivisempia tyyppejä :D sykissä taso on kovat, mut oppilaatki fiksumpia kuin "tavallisissa" kouluissa

Tyttäreni on seiskalla SYKissä. Tykkää koulustaan ja elämästään. Koulu ei ole erityisen stressaava, koska tyttö ei itse ota stressiä. Ei koe myöskään kilpailua. Olemme olleet tyytyväisiä. Koulu ei ole ihan taviskoulu. Tekemistä ja touhua riittää.

Hmm, emme asu pääkaupunki seudulla, saattaisimme harkita, jos asuisin. Meillä suvussa on kahden perheen lapset käyneet SYK:n. Toinen perhe on useamman sukupolven SyK:läisiä, fiksuja ja rikaita ja lapset viihtyivät hyvin. Toinen perhe on ensimmäsen polven SYK:läisiä eikä lapset tunnu viihtyvän kovinkaan hyvin. Ei johdu kuitenkaan stressistä vaan yleisestä ilmapiiristä lasten kesken. Muitakin lapsia olen tavannut ja ihan mukavilta vaikuttaneet.

Opettajia olen tavannut ylioppilasjuhlissa ja niistä jäänyt erittäin epämielyttävä ja ylimielinen kuva. Selkeästi ajatuksena, että kaikki Suomen fiksut lapset ovat SYK:läisiä ja kehä kolmosen ulkopuolella ei ole elämää.

Vierailija kirjoitti:

Hmm, emme asu pääkaupunki seudulla, saattaisimme harkita, jos asuisin. Meillä suvussa on kahden perheen lapset käyneet SYK:n. Toinen perhe on useamman sukupolven SyK:läisiä, fiksuja ja rikaita ja lapset viihtyivät hyvin. Toinen perhe on ensimmäsen polven SYK:läisiä eikä lapset tunnu viihtyvän kovinkaan hyvin. Ei johdu kuitenkaan stressistä vaan yleisestä ilmapiiristä lasten kesken. Muitakin lapsia olen tavannut ja ihan mukavilta vaikuttaneet.

Opettajia olen tavannut ylioppilasjuhlissa ja niistä jäänyt erittäin epämielyttävä ja ylimielinen kuva. Selkeästi ajatuksena, että kaikki Suomen fiksut lapset ovat SYK:läisiä ja kehä kolmosen ulkopuolella ei ole elämää.

Ja siis kyseessä vain pari opettajaa, toivottavasti ovat poikkeuksia :)

Meidän kohdalla vanha koulu oli sikäli työläämpi, että läksyjä oli tosi paljon. Erityisesti nautin hyvin rytmitetyistä päivistä, joissa valtaosa työstä tehdään koulussa. Vapaalla voi harrastaa ja tavata ystäviä. Erinomaiset, kannustavat opettajat. Kun oppiminen ja osaaminen on myönteinen asia ei kiusata kuten koulussa, jossa vain osa oli innostuneita opiskelemaan. Hyvät kerhot ja mukavia juhlia:)