Mammat kykenettekö tarjoamaan taloudellisesti miehellenne 2 vuoden koti-isyyden?

Sanokaa mitä sanotte. Minusta miehen pitää käydä töissä ja maksaa huvi. Minä pysyttelen nättinä ja siivoilen+sisustan kotia.

Sen sijaan hän haluaisi tehdä väikkärin ja minä maksaisin elämisen, muttei se ole mahdollista.

Eli ei kovin, mutta ehkä juuri ja juuri pärjättäisiin.

osan aikaa keskipalkkani oli n. 1600, osan aikaa olimme molemmat työttömiä. Ei mitään ongelmaa rahallisesti ikinä. Pienet tulot, pienet menot.

Vetosi siihen että menettää työpaikkansa kokonaan jos on sieltä poissa niin kauan. Yritin sanoa että se on lakisääteinen oikeus, mutta miehen mielestä se ei toteudu käytännössä.

Perskules, kyllä on nämä sukupouliroolit niin vaan tuolla takaraivossa kun en ole tätä edes tajunnut ehdottaa hänelle ! : D

Reilu 2000€ brutolla + kotihoidontuella ei elätetä meidän 5-henkistä perhettä.

Kyllä, tienaan yli 4 tonnia kuussa, joten kyllä sillä pärjätään. Esikoisesta jäikin koti-isäksi melkein vuodeksi äitiyslomani jälkeen. Kuopuksesta ei voinut, koska oli perutanut yrityksen tällä välin eikä voinut jättää sitä konkurssiin meneväksi.



Meillä kysymys on kuulunut aina, jääkö mies hoitovapaalle. Meidän perheessä minä en voi jäädä, koska olen pääelättäjä enkä edes haluaisi. Pojille on ollut tosi hieno juttu, että isä on hoitanut pienestä pitäen ja on yhtä läheinen kuin minäkin. Kumpikaan ei uhraa työelämälle liikaa, vaan niin, että perhe on ykkönen.

Ja jos yhteisiä lapsia tehdään ja mies haluaa, niin aion sallia koti-isyyden hänelle. Jos hän ei syystä tai toisesta voi, tai halua, niin laitamme lapsen 1-vuotiaana päiväkotiin. Ja nimenomaan päiväkotiin. PPH-hoidosta on huonoja kokemuksia, päiväkodista vain positiivista.

vuoden "tarjosinkin"

rahat kylläkin ovat yhteisiä

Mies oli kuitenkin kotona lapsen kanssa vain vuoden. Minusta ei ole mitään noloa siinä, että lapsella ja isällä on kotonaolon seurauksena erittäin hyvät välit. Sitä ei voi millään rahalla korvata.

Olen mielelläni itse kotona. Lisäksi olisi paljon tiukempaa jos minä olisin sen työssäkäyvä. Mieheni netto on minun brutto.

Silti yleisin aika on vuosi. Kyse oli kahdesta vuodesta. Kyllähän vuoden voi piereskellä mennen tullen.



Yli kolmevuotias on jo tarhakauraa ja viihtyy mainiosti muiden joukossa.



T: Aiheen palauttaja

missä miehenikin kykeni, kun minä olin kotona.

Mutta en malta niin pitkää aikaa kun on niin kiva olla itse lapsen kanssa kotona. Vähän vajaa vuoden koti-isyyden ilmeisesti saa. Oltaisiin tämä aika yhdessä kotona mutta laki hoitovapaasta ei sitä ilmeisestikään salli.

Oikeesti en ole edes ennen miettinyt, eikä varmana mieskään, mutta meillä on mennyt "tukeminen" jotenkin näin:



Eka ja toka vuosi: Molemmat opiskeltiin, mies onneksi liiton päivärahalla joten rahoitti enemmän



Kolmas ja neljäs: Mies työssä ja minä opiskelen



Neljäs ja viides: Mies työssä ja minä hoitovapaalla



Viides ja kuudes: Mies hoitovapaalla ja minä työssä



Seitsemäs ja kahdeksas: Me molemmat ollaan työssä



Yhdeksäs, eli tämä nykyinen yhdessäolomme vuosi on tähän asti ollut molempien työntekoa, mutta mies lomautetaan talveksi ja hän jää hoitamaan kotia ja lapsia aktiivisemmin, minä käyn työssä.

ja päin vastoin.

Mutta onneksemme kotiäitiys onnistuu ja se helpottaa miehenkin elämää, kun hänene ei tarvitse kotitöihin puuttua, kun on kotiäiti.

kiinnostaisiko häntä ottaa taukoa töistä parivuotta. Mies innostui heti, vaikkei ollut tarkoitus (tarkoitus oli kysyä, kun kuvittelin saavani ein). Ei olisi pitänyt kysyä.



Kysyin että miksei hän ole sitten asiasta sanonut mitään, niin vastasi että pelkäsi suututtavansa minut O_o???

Olenko tosiaan sellainen pirttihirmu ettei tälläisistä uskalla edes keskustella...



Mies ottaa vuoden tammikuun alusta, jos innostuu hommasta hän on 2 vuotta pois työmaailmasta. Hoidettavana 7kk vauva ja 2 vuotias taapero.



On tavallaan mukava lähteä taas töihin, mutta olin jo tottunut tähän ja onhan tässä omat hauskatkin puolensa. Tämä ketju muutti perheemme elämää.



Vastaus on siis kyllä.

eihän se kotihoidontuki ole yhtään sen isompi naiselle kuin miehellekään, eikä kaikkien miehet ole mitään huippupalkkaisia, vaan mulla ja miehellä on suurinpiirtein sama palkka.