Lue keskustelun säännöt.
Mien sujuisi kahden narsistin parisuhde?
11.10.2010 |
Olen itse oppikirjaesimerkki narsistista ja mieheni on nössö. Nyt olen eroamassa miehestäni ja mietin, pitäisikö mun hakeutua tästä lähtien suhteisiin toisen narskun kanssa, kun ei tuollaiset kiltit ihmiset mulle oikein pärjää. Olisiko siinä riittävästi vastusta? Onko kokemusta, kuinka kahden narsistin suhde sujuu?
Kommentit (60)
Joo olen kuullut saman kolmelta eksältäni :) Mut haluaisinkin tällä kertaa suhteen jossa ollaan ns. samalla viivalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sillä oikea narsisti ei ikinä tunnistaisi itseään narsistiksi.
Ja toiseksi: Kaksi narsistia ei ikimaailmassa päätyisi yhteen, joten sun kysymyksesi on täysin absurdi.
sillä oikea narsisti ei ikinä tunnistaisi itseään narsistiksi. Ja toiseksi: Kaksi narsistia ei ikimaailmassa päätyisi yhteen, joten sun kysymyksesi on täysin absurdi.
Molemmat vanhempani ovat narsisteja, mummoni on narsisti, samoin hänen aviomiehensä, kuollut ukkini. Veljeni on narsisti. Äitipuoleni on narsisti. Vaimoni molemmat vanhemmat ovat narsisteja ja hänen mummonsa on narsisti. Vaimoni kaikki viisi sisarusta ovat narsisteja. Vaimon äitipuoli on narsisti ja hänen ex-aviomiehensä lääkärin diagnosoima psykopaatti.
in ja hip. khyyyllä. kaikki on niiiiin narsisteja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siksi hän usein ottaa rinnalleen ihmisen, jota alistamalla voisi pönkittää olematonta oman arvon tuntoaan?
Jotenkin ärsyttävästi kirjoitit, ikäänkuin olisist ylpeä narsismistasi eli kyvyttömyydestä asettua toisen asemaan tai rakastaa ketään muuta kuin itseäsi!
Säälittävää! Tajuatko, että se on paha minävaurio, eikä suinkaan jotain hienoa, niinkuin tavallaan annat ymmärtää sanomalla miestäsi nössöksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäli haluat luoda kaikkein tuhoisimman parisuhteen niin
paras ois narsistinen skitsofreniaa sairastava ilman lääkitystä ja läheisriippuvainen.Mieluusti jälkimmäisellä myös jonkin asteinen päihde-tai peliriippuvuus.
Molemmat vanhempani ovat narsisteja, mummoni on narsisti, samoin hänen aviomiehensä, kuollut ukkini. Veljeni on narsisti. Äitipuoleni on narsisti. Vaimoni molemmat vanhemmat ovat narsisteja ja hänen mummonsa on narsisti. Vaimoni kaikki viisi sisarusta ovat narsisteja. Vaimon äitipuoli on narsisti ja hänen ex-aviomiehensä lääkärin diagnosoima psykopaatti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En koe olevani varsinaisesti sairas, vaan mut on aluksi läheisten ja myöhemmin lääkärin toimesta diagnosoitu persoonallisuushäiriöiseksi. Mulla ei ole oman narsismini kanssa ongelmaa. Lueskelin vasta "sata tapaa tappaa sielu" -opusta hyvin huvittuneena; tollaisiahan me ollaan mutta miksi idiootit läheiset nyt antaa kohdella itseään niin. Voi sitä vastuuta hieman itsestäänkin ottaa. Ja ihmisen manipulointi on uskomattoman helppoa, oikeista naruista veteleminen ja se kuinka helposti ne saa valtaansa...valtapeliähän kaikki on.
En halua lapsia. En halua pilata kroppaani ja estää seksuaalisuuttani (tässä on ongelma nro 1 mun suhteissa: sivusuhteet joista exäni ovat alkaneet vinkua).
Haluaisin siis miehen josta ois hivenen vastusta mulle. Joka näkisi mun manipulointiyritysten ja valheiden läpi ja pitäisi naistaan hieman kurissa, eikä takertuisi muhun niillä tunnekoukuillaan ja -imukupeillaan ja lonkeroillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin siis miehen josta ois hivenen vastusta mulle. Joka näkisi mun manipulointiyritysten ja valheiden läpi ja pitäisi naistaan hieman kurissa, eikä takertuisi muhun niillä tunnekoukuillaan ja -imukupeillaan ja lonkeroillaan.
manipulointiyrityksiin, valheisiin ja pettämiseen? Siitä kai se lopulta on kiinni.
reagoi suhteettomalla voimalla ja kostonhimolla kun kokevat tulevansa petetyiksi erilaisissa asioissa. Kun parisuhteen toinen narsku väistämättä toimisi näin luonteensa mukaisesti, eikö siitä väistämättä seuraisi jonkinlainen parisuhteen self destruct -prosessi? Jos molemmat menee ääripäihin, henki lähtee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
me oltaisiin narskumieheni kanssa tasa-arvoisia eikä kumpikaan pääsisi niskan päälle hallintayrityksissään, kun toinen potkisi sen alas...toivoisin, että siitä tulisi jollain kieroutuneella tavalla tasa-arvoinen suhde, jossa ulkopuoliset suhteet kävisivät tarpeettomaksi, kun vastapelurilla olisi kerrankin riittävästi munaa, intohimoa ja ...rakkautta? Onko ihan absurdia? Onko täällä muita narskuja?
Meillä molemmilla, siis mulla miehellä, on huomattavan paljon narsistisia piirteitä ja homma toimii hyvin :) En sitten tiedä miten oikeilla narsisteilla toimisi, mutta minä olen onnellisempi kuin edellisten kanssa, kun joku panee mulle vastaan ja pitää mut kurissa.
Ja tässä suhteessa en ole edes ajatellut pettämistä, vaikka suhde kestänyt "jo" kolme vuotta. Edellisessä suhteessa nössön kanssa en muuta tehnytkään. Ja tosiaan pettämisestä on tämä nykyinen suhde saanut alkunsa :D Miehen tekemisistä en tietenkään voi satavarma olla, mutta mitään pettämisen merkkejä ei ole ollut ilmassa. Ja minä tosiaan koen, että olemme tasa-arvoisia. Välillä käydään valtataisteluita, mutta aina päästään sopuun :)
t. 21
Nössöjä ei voi kunnioittaa ja jos kunnioitus menee, menee seksikin. Olen pettänyt tätä viimeisintä varmaan 50 kertaa :)
olipa typerä kommentti