**Miten nämä teillä jaettaisiin ja mihin menisi/kuka maksaisi?

Mutta entäs niiden laskujen jälkeen? Eli jos yhteiselle tilille menee 3500€, ja siitä pois laskut, niin miten se lopun käyttäminen, kun toisella on kuitenkin joka kuukausi joitain menoja enemmän kuin toisella? Mies haluaisi lyhentää enemmän asuntolainaa ym kun olisi kerta mahdollista, mutta nainen haluaisi käyttää rahaa itseensä?

Onko toiset oikeasti noin kateellisia rahoista, että kuka nyt kuluttaa ja minkä verran? Lasketaanko kauppalaskujen kaljat ja siiderit omaan rahaerään vai ruokakuluihin? Entä koiranruoka? Maksaako sen omistaja vai yhdessä? Rouvan permis nyt on ihan selvä juttu, mutta entä yhteisen auton erikoisvanteet? Turhake vai yhteinen kulu?



Ja varmaan jo arvasitte että meillä on ollut aina yhteinen tili, ja ennenkuin sitä oli perustettu menot maksettiin sen tililtä jolla rahaa oli. Niitä ei mietitty eikä niistä neuvoteltu, ei ole ollut koskaan tarvis. Mä olen kai avioitunut järkevästi

Varmaan niin että vähemmän tienaava maksaa vähemmän. Mies maksaisi enemmän juoksevia kuluja, esim. autojuttuja (mulla ei esim. ole ajokorttia ja mies käyttää autoa päivittäin työnsä takia) ja vakuutuksia.

menevät yhteiselle tilille ja sieltä lähtevät.

Meillä kaikki menot ja tulot on kirjattu exceliin (minun vaatimuksesta/pienemmät tulot) Menot jaetaan suhteessa tuloihin, niin että molemmille jää saman verran käyttöön.

jonne laitetaan tarpeen mukaan rahaa tulojen suhteessa.

mutta tuloerot minun ja miehen välillä on suurin piirtein tuollainen (mies tienaa noin triplasti enemmän kuin minä).



Meillä on periaatteessa yhteiset rahat, mutta omat tilit kuitenkin ja yleensä maksamme suurin piirtein samat asiat per kuukausi. Meillä menee pääsääntöisesti niin, että mies maksaa lainat ja asumiseen liittyvät kulut sekä isommat huonekaluhankinnat, matkat tms. ja minä taas ruokaostokset, lasten harrastukset, vaatteet, vakuutukset, omaan autooni liittyvät kulut (miehellä leasing-auto), päivähoitomaksut ja muut pikkumenot.



Molemmille jää myös ns. omaa rahaa.

Homma toimii, koska meillä on samanlaiset kulutustottumukset, eli kumpikaan ei tuhlaile. Ja kun joku kysyi mitä sitten tehtäisi, jos toinen haluaisi maksaa enemmän lainaa ja toinen käyttää enemmän itseensä, niin kysymys on meidän perheessä aivan naurettava. Eli ei ole tuollaista tilannetta tullut ikinä eteen. Mutta jos nyt jostain syystä tulisi, niin sitten siitä keskusteltaisi niin kauan, että yhteinen linja löytyisi.



Mutta tosiaan, koska kummallakin on samanlaiset rahankäyttötottumukset, eikä kumpikaan harrasta heräteostoja tai muutenkaan tuhlailua, niin yhteinen tili toimii meillä parhaiten. Ei tarvi laskeskella mitään prosenttilaskuja eikä siirrellä rahoja tililtä toiselle. Ja perheen rahatilanteen näkee yhdellä katsomisella.



Ymmärrän toki, että kaikilla tuo ei toimi yhtä helposti. Jos toisella raha polttelee hyppysissä, niin ymmärrettävästi puoliso ei halua antaa palkkaansa tuhlailijan käytettäväksi.

mutta tuloerot minun ja miehen välillä on suurin piirtein tuollainen (mies tienaa noin triplasti enemmän kuin minä).

Meillä on periaatteessa yhteiset rahat, mutta omat tilit kuitenkin ja yleensä maksamme suurin piirtein samat asiat per kuukausi. Meillä menee pääsääntöisesti niin, että mies maksaa lainat ja asumiseen liittyvät kulut sekä isommat huonekaluhankinnat, matkat tms. ja minä taas ruokaostokset, lasten harrastukset, vaatteet, vakuutukset, omaan autooni liittyvät kulut (miehellä leasing-auto), päivähoitomaksut ja muut pikkumenot.

Molemmille jää myös ns. omaa rahaa.

Isommat ylimääräiset menevät sitten yhteiselle säästötilille josta toteutetaan isompia hankintoja.

Ja siis luonnollisesti talo on molempien nimissä - täällä kun usein kuvitellaan että jos perheessä vaikka eräpäivän sanelemana homma menee niin, että mies maksaa lainan ja nainen juoksevat menot, on asuntokin miehen nimissä ja nainen jää erossa ilman kotia.

Mä maksan kaiken meidän perheessä: kulut ja käyttörahat kaikille.



Mitä teen omilla käyttörahoillani? ÖÖ, pitää oikein miettiä.

- käyn kampaajalla ja manikyyrissä kerran kuussa

siinäpä se!

eli käyttötili ja säästötili, jotka molemmat ovat kummankin nimissä. Käyttötilille tulee perheen kaikki tulot ja sieltä maksellaan myös kaikki menot.



Nuo Excelit ja prosenttiosuudet tuloista kuulostavat minun korvaani huvittavilta ja turhan vaivalloisilta. Mutta kukin tavallaan.



Toki yhteinen tili vaatii sen, että puolisot ovat samanlaisia rahankäyttötottumuksiltaan. Meillä perheen nettotulot ovat tällä hetkellä n.3000€/kk ja siitä jää aina vähintään 500€ säästöön. Olemme siis molemmat luonteeltamme säästäväisiä.

minä maksan kaikki laskut omalta tililtäni ja mies maksaa sitten mulle suunnilleen puolet kaikista laskuista. Nyt kun olen vapaalla ja tienaan vähemmän, mies siirtää könttäsumman omasta tilistään suoraan mun tilille ja sieltä sitten maksan kaiken ja jos ei riitä, niin mies sitten siirtää vielä lisää päivittäisiin menoihin. Eli kaikki tulot (ja menot) lasketaan yhteen ja jaetaan sitten.

Mutta entäs niiden laskujen jälkeen? Eli jos yhteiselle tilille menee 3500€, ja siitä pois laskut, niin miten se lopun käyttäminen, kun toisella on kuitenkin joka kuukausi joitain menoja enemmän kuin toisella? Mies haluaisi lyhentää enemmän asuntolainaa ym kun olisi kerta mahdollista, mutta nainen haluaisi käyttää rahaa itseensä?

Meillä ei lasketa menojakaan tasan. Kumpikaan ei ole tuhluri ja jos minä tarvitsen tässä kuussa vaikka uuden takin menen ja ostan sen. En tietenkään silloin jos on samassa kuussa tullut maksettavaksi vaikkapa kiinteistöverot ja vakuutukset, mene tuhlaamaan viimeisiä rahoja itseeni eikä mieskään itseensä. Kumpikin meistä on järkevä rahan käyttäjä, joten yhteinen tili ja yhteiset menot toimivat meillä todella hyvin. Tilannetta ei muuta esim. hoitovapaat tai muut tilapäiset kuviot jolloin toisen talouteen tuoma rahamäärä vähenee. Meillä raha ei ole ikinä ollut kynnyskysymys eikä siitä riidellä.

muita laskuja sitten maksettaisiin siltä tililtä missä rahaa kulloinkin (enemmän) on.

johon molemmilla pankkikortti.

Samanlaiset kulutustottumukset ja molemmat osaa katsoa milloin varaa hankkia jotain isompaa ja tietysti isommista hankinnoista sovitaan yhdessä.

MEillä ei lasketa käyttääkö toinen enemmän vaan kummatkin tyytyväisiä kun rahat riittää myös omiin juttuihin.

Miehellä kallis harrastus, mulla kampaamokäynnit manikyyrit ym.

Ikinä ei ole ollut riitaa rahasta, eletään sen mukaan paljonko sitä on. Äitiyslomat ja hoitovapaat eivät ole muuttaneet tilannetta mihinkään.