Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Muita joiden mies ei puhu?!Valitusta avioliitosta ja tunnekylmyydestä

Vierailija
29.09.2010 |

Mies tulee töistä sanoo moi ja sitten ei puhu mitään minulle koko iltana / vkonloppuna etc..lapsille kyllä mutta minulle vain jos kysyn, ei aina heti silloinkaan. On vaativa työ, joten ei puhu siitäkään, ei halua ja tulee kiukkuiseksi jos kysyn sillä ei halua ajatella kotona töitä. Ei juttele minulle, kysele päivästä, ehkä joskus kerran viikossa saattaa kysyä miten töissä mutta ei muuten. Ei puhu ajatuksistaan/haaveistaan/normaaleista päivän toimista mitään. Jos olen ollut töissä ja hän hoitanut lapsia tms niin ei koskaan oma-aloitteisesti kerro mitään lasten kuulumisia.



¤%&/( että olen niin väsytnyt ja kyllästynyt tähän kohtaan elämääni. Ja turha varmaan mainitakkaan että seksiä ei ole, ellen minä tee painostavaa aloitetta. Nyt 3kk aikana 2 kertaa ja minun painostuksesta. Ei kosketuksia ei MITÄÄÄÄN!!!!! Aloin muutama vko sitten lopettamaan itsekin koskettamisen, puhumisen ja päätin että katotaan kuinka pitkään menee että MIES joskus aloittaisi vaikka 3¤%&/n säästä puhumisen jos ei muusta, mutta ei tässä sitä sitten on menossa jo joku viikko nro 3 tai 4...



Ollaan oltu yhdessä 8v ja 3 lasta. On molempien toinen liitto, joten motivaatiota ja rakkautta ja intohimoakin on kyllä, mutta kun se on jossain hemmetin syvällä ja niin monta kertaa joutunut sen kaivamaan itse ja en aina vain jaksa.



Tätäkö se elämä on teillä muillakin? Onko se tällaista hamaan loppuun asti?????????? JOs nainen ei valita, narise ja vaadi niin tätäkö se on?????????

Kommentit (64)

Vierailija
61/64 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

pitää myös olla valmis elättämään kolme lasta yksin. Jos mies kuolee, vammautuu, katoaa tai eroaa. Toisella on pakko olla velvollisuus pystyä huolehtimaan lapsista.



nimim. kahden yh, ja elätän lapseni

Vierailija
62/64 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

totta kai pystyy elättämään, mutta ei ostaa sitä asuntoa samalta alueelta. Ei täällä kukaan kai ole sitä arponut pystyykö lapsistaan huolehtimaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
63/64 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä masentuisin itse tuollaisessa liitossa, se söisi myös minun elämänhaluni. En voi kuin kuvitella miten raskasta tuollainen elämä on - olla kokonaan varpaillaan miehen mielialan mukaan ja kokea samaa pettymystä päivästä toiseen. Eihän tuollaisessa liitossa voi kokea itseään arvokkaaksi ja merkitykselliseksi ihmiseksi. Säälittää myös se kuva, minkä lapset saavat tuollaisesta liitosta, jos se on ns. "normaalin" perheen malli heille.



Suosittelisin teille kaikille puhumattomasta liitosta kärsiville ehdottomasti pariterapiaa. On eri asia miehenkin puhua asioista ulkopuoliselle henkilölle kun kotona. Ulkopuolinen on puolueeton ja osaa kaivaa oikeita asioita esiin, kääntää ja myllertää itse kunkin parkkiintunutta ajatusmaailmaa. Jos ei terapia auta tai jos miehenne eivät ole siihen halukkaita, alkaisin suunnittelemaan eroa, koska eihän tuollaista elämää halua kukaan elää. Meillä kaikilla on vain yksi elämä tällä maapallolla - on teidän omalla vastuullanne miten käytätte sen! Parisuhteen onni ei ole koskaan yksin teidän vastuunne, vaan se on kahden ihmisen yhteistyötä. Jos siinä liitossa vaan yksi yrittää, ei ole mitään liittoa enää.



Itse olen ollut saman miehen kanssa 15v yhdessä, joista 10v asuttu yhdessä. Ensimmäinen lapsi tulossa vasta - aloimme nuorina seurustelemaan. Edelleenkin käperryn mieheni kainaloon iltaisin katsomaan yhdessä telkkaria, annamme hyvänyön suukot ja nukumme vartalot kiinni toisissamme saman peiton alla, aamuisin vaihdetaan suukot töihin lähtiessä ja päivän mittaan soitellaan ja tekstitellään (jos ei muusta niin siitä mihin aikaan kumpikin lähtee kotiin ja mitä ohjelmassa tänään). Molemmilla on myös paljon omia harrastuksia ja kavereita, eli voi olla että näemme vasta myöhään illalla mutta edelleenkin tuo yhteinen aika on molemmille tärkeää ja ns. laadukasta. Me molemmat pidämme siitä kiinni kuin "sanattomasta sopimuksesta". Muutenhan tässä oltaisiin kuin kämppiksiä kenen tahansa tyypin kanssa saman katon alla, ei oman aviokumppanin.



Tsemppiä kaikille ja toivottavasti asiat kutviutuvat parempaan suuntaan ja voimaa näistä kommenteista tällä palstalla!



Vierailija
64/64 |
29.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

siellä aidan toisella puolellakaan...