saako lapselle antaa aiheesta tukkapöllyä tai luunapin?

tulee ennen lelun pois ottoa? Mielestäni luunappi on täysin tarpeeton keino tuossa kieltämisen ketjussa.

1. ”Olen saanut lapsena selkääni, eikä siitä jäänyt traumoja. Minusta tuli hyvä ihminen.”



Monet ovat selviytyneet kurituksesta huolimatta kunniallisiksi kansalaisiksi. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vankeusrangaistukseen tuomituilla on usein taustallaan väkivaltainen lapsuus. Sekä käyttäjät että uhrit ovat aikanaan kokeneet kotona käytetyn väkivallan kuritukseksi.

2. ”Lapsi ei tottele, jos häntä ei kuriteta.”



Lapset haluavat yleensä miellyttää vanhempiaan. Pienen lapsen rajoittaminen on mahdollista aikuisen ylivoimalla, jos hän ei muuten tottele. Väkivallan välttämisessä on usein kyse vanhemman itsehillinnästä ja viitseliäisyydestä kärsivällisesti opastaa lasta.



Lasten impulsiivisuus taas edellyttää vanhemmilta valvontaa. Väkivallan käyttö on kielletty.

3. ”Lasta ei saa tietenkään pahoinpidellä, mutta kohtuullinen kuritus on välttämätöntä.”



Rikoslain pahoinpitelyä koskevat pykälät (rl 21. luku 5 §, 6 § ja 7 §) eivät jätä vanhemmille oikeutta käyttää minkäänlaista väkivaltaa lapsiaan kohtaan. Rangaistavaa on tahallinen kivun tai vamman aiheuttaminen. Väkivallan käyttö ei muutu hyväksyttäväksi sillä, että sen käyttäjä nimittää sitä kuritukseksi. Laki lasten huollosta ja tapaamisoikeudesta kieltää ruumiillisen kurituksen.

4. ”Pakkohan lasta on kurittaa jos se muuten juoksee vaikka autotielle.”



Väitteeseen kytkeytyy ruumiilliseen kuritukseen ilmeisesti usein johtava väärinkäsitys. Luullaan, että kypsymättömyydestä johtuva impulsiivinen käyttäytyminen tulisi poistaa lapsesta väkivallalla ja sillä pelottelulla. Se on kuitenkin epäoikeudenmukaista ja raakaa.



Pikkulapsi ei voi mitään sille, että ei hahmota ympäristön vaaroja ja on impulsiivinen. Tätä varten lasta on ohjattava, opastettava ja ennen kaikkea valvottava. Kypsyminen ja harkintakyky kehittyvät nopeammin, jos sitä opastetaan ystävällisesti. Pelon ilmapiirissä kasvaminen hidastaa oppimista.

5. ”Lapsi ei opi erottamaan hyvää ja pahaa, jos sitä ei hänelle kurittamalla opeteta.”



Argumentti on täysin virheellinen, sillä valtaosa tavallisista, moraalisesti vastuuntuntoisista ja lainkuuliaisista kansalaisista on onnekseen välttynyt ruumiilliselta kuritukselta.



Sen sijaan vankilatutkimukset ovat osoittaneet, että monien erilaisista rikoksista tuomittujen kasvuympäristö on ollut väkivaltainen. Kuritus on ollut usein olennainen osa lapsuuden väkivaltaa.

6. ”Vapaa kasvatus” johtaa siihen, että lapsista tulee ”mummojen potkijoita.”



Tämä usein toistuva väite sekoittaa toisiinsa monenlaisia asioita. ”Vapaa kasvatus” -termi viittaa piittaamattomaan kasvatuksen irvikuvaan, jossa aikuiset ovat luovuttaneet kaiken vallan lapsille.



Termi tuli käyttöön 1960-luvun keskustelussa englantilaisesta Summerhill-koulusta. Tuolloisessa kontekstissa kyse oli pyrkimyksestä irti autoritaarisesta sanelusta kohti keskustelevampaa kasvatusotetta ja pyrkimystä saada lapset omaksumaan vastuuta itse. Nykyään termillä viitataan tässä yhteydessä harhaanjohtavasti yksinkertaisesti piittaamattomuuteen.



Väkivallaton kasvatus ei tietenkään mitenkään ole ristiriidassa vastuuntuntoisen ja muut huomioon ottavan kasvatuksen ja käytöksen kanssa. Kurituksesta vapaa kasvatus on rajojen asettamista ja välittämistä – ilman väkivaltaa.

7. ”Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan, joka rakastaa, kurittaa häntä jo varhain.”



Uskonto on muokannut voimakkaasti suomalaisten moraalikäsityksiä. Vaikka uskonnon osuus suomalaisten elämässä on vähentynyt, ei sen vaikutus ole vähäinen nykyäänkään. Jotkut uskonnon opit elävät voimakkaina yleisissä uskomuksissa ja sanonnoissa.



Maailma on kuitenkin muuttunut paljon Raamatun ajoista. Nykyisin harva on enää valmis hyväksymään väkivaltaa keinona ratkaista kiistoja ja rangaista rikoksia.



Eikö olisi jo aika unohtaa tämäkin väkivaltaa ihannoiva sanonta ja keskittyä Raamatun syvimpään viestiin: lähimmäisenrakkauteen? ” Tehkää toisille niin kuin haluaisitte itsellenne tehtävän” sopii paljon paremmin kasvatukseen.

8. ”On parempi että vanhemmat rakastavat ja kurittavat lasta kuin että he jättäisivät hänet heitteille.”



Tässä rinnastuksessa on tarkoitushakuisesti mainittu vain kaksi huonoa vaihtoehtoa. Mahdollisia kasvatustapoja on muitakin: esimerkiksi se että vanhemmat rakastavat ja huolehtivat lapsestaan ilman väkivaltaa.

Eikä se ole mikään kamala satuttamiskeino, mutta yleensä se viimeistään saa lapsen tajuamaan. Ja jos ei, en anna lisää luunappeja tai ala hakkaamaan sairaanloisesti lastani, kuten nyt kuvittelet, vaan sitten otetaan lelu pois tai viedään muualle, niin ettei kiellettyä toimintaa enää jatketa.

No meillä varoitetaan ja seuraavaksi viedään lapsi pois tilanteesta. Luunappeja ei tarvita. Yksinkertaista! Ja lisäksi kun tämän aloittaa heti pienenä, lapsi oppii hyvin ettei vanhempi katso turhaa temppuilua ja lähtö tilanteesta tulee heti, joten mukula tottelee hyvin.

No, ei. Meillä kielletään, kielletään toisen kerran, ja varoitetaan lasta, että "nyt äiti laskee kolmeen, ja jos ei uskota, saa luunapin. Eikä se ole mikään kamala satuttamiskeino, mutta yleensä se viimeistään saa lapsen tajuamaan. Ja jos ei, en anna lisää luunappeja tai ala hakkaamaan sairaanloisesti lastani, kuten nyt kuvittelet, vaan sitten otetaan lelu pois tai viedään muualle, niin ettei kiellettyä toimintaa enää jatketa.

Anteeksi kaikki kirjoitusvirheet, erehtyväinen olet sinäkin.

-ap

Kielletään ja kielletään. Lapsi kyllä uskoo kerrasta, jos kielto on ymmärretty. Eli et ole saanut lastasi ymmärtämään miksi ei.

Anna vihjeitä äläkä kuumota lastasi, kuin yleinen syyttäjä kuulustelulampulla osoitettaessa. Kyllä siinä aviomieskin hätääntyy, jos on tuollainen vaimo.

Luultavasti toistuvasti kieltäessäsi lastasi kovaan ääneen naputtaen lapsesi stressihormonitasot nousevat hyvin korkeisiin lukumääriin. Ja se ei edistä kuullunymmärtämistä.

Rauhallisesti selittäen lapsellesi miksi ei. Tämä on vähän haasteellisempaa kuin oikean osoitteen opastaminen ulkomaalaiselle, mutta palkitsevampaa.

Minusta sinä olet hieman yksinkertainen ihminen, sellainen luonnosta juuri tullut vähäpuheinen kaheli, joka odottaa lapsiltaan ajatustelukijain taitoja.

miten te kasvatatte lastanne?

Jos hän esimerkiksi on juoksemassa rekan alle tai vaikka vetää sitä silitysrautaa päälleen, niin jos ei saa koskea, niin miten, MITEN sen teette?



Yksinkertainen ap



Ja kyllä, anna tulla. Ihan oikeasti jos ansaitsen sen niin vedä turpaan vaan! Jos olen köyttänyt äitisi kiinni junarataan enkä suostu häntä vapauttamaan niin lyö ihmeessä. Vähemmän siitä on haittaa. Tämä nyt oli kiika karrikoitu tilanne, mutta jos ymmärsitte pointin.. Ette tietenkään.

Mutta onhan sitä nyt lukemattomia muita konsteja kuin luunapit ja tukkapölly. Vähän vaivannäköähän ne vaatii aluksi, tukkaan kiinni käyminen on helppo ratkaisu.

No jos lapsi meinaa jäädä rekan alle niin tottakai huudan ja nappaan syliin. Mutta en ymmärrä mitä järkeä siinä tilanteessa on ruveta satuttamaan? Mitä lisäarvoa se tuo? Jos lapsi on niin iso että se ymmärtää, selitän miksi on hengenvaarallista mennä rekan alle. Jos se on liian pieni, katson ettei sillä ole tilaisuutta juosta rekan alle.



Ehkä tämä ongelma on vain niillä äideillä jotka on koko ajan niin kierrokset päällä ettei lapsi pysty erottamaan milloin äiti on tosissaan, kun elämä on jatkuvaa mesoamista ja huutoa.

töissä ollessani, täytyy sanoa, että suuremmat ongelmat nuorilla aikuisilla on 80-luvun ns."vapaasta kasvatuksesta" kuin siitä, että rajoja on laitettu sitten vaikka tukkapöllyllä ennen muinoin. Korjaamme nyt satoa tuosta kasvatuskesta, jossa ei osattu/haluttu laittaa rajoja lainkaan. Ihmiset oireilevat, koska ovat turvattomia; päihteidenkäyttö, väkivalta, masennus. Ja tämä hien vapaakasvatus-aatehan tuli aikoinaan vastalauseena tuolle fyysiselle kurittamiselle. Missään nimessä en hyväksy fyysistä kurittamista mutta vielä pahempaa on, jos ei ole kuria lainkaan. Onneksi nykyään ollaan valveutuneita ja pidetään tiukkaa kuria ilman fyysistä kurittamista. Mutta yhtä kaikki, kuri ja rajat, ovat sitä rakkautta.

Tukkapöllyä ja luunappejako?



Jos lapsi on juoksemassa rekan alle niin tottakai minä parhaani mukaan nostan hänet syrjään tai kiskaisen pois alta. Jos on vetäisemässä silitysrautaa päälle niin yritän estää sen ottamalla pois raudan. Mihin näissä esimerkeissä tarvitaan väkivaltaa????



”Pakkohan lasta on kurittaa jos se muuten juoksee vaikka autotielle.”



Väitteeseen kytkeytyy ruumiilliseen kuritukseen ilmeisesti usein johtava väärinkäsitys. Luullaan, että kypsymättömyydestä johtuva impulsiivinen käyttäytyminen tulisi poistaa lapsesta väkivallalla ja sillä pelottelulla. Se on kuitenkin epäoikeudenmukaista ja raakaa.



Pikkulapsi ei voi mitään sille, että ei hahmota ympäristön vaaroja ja on impulsiivinen. Tätä varten lasta on ohjattava, opastettava ja ennen kaikkea valvottava. Kypsyminen ja harkintakyky kehittyvät nopeammin, jos sitä opastetaan ystävällisesti. Pelon ilmapiirissä kasvaminen hidastaa oppimista.

töissä ollessani, täytyy sanoa, että suuremmat ongelmat nuorilla aikuisilla on 80-luvun ns."vapaasta kasvatuksesta" kuin siitä, että rajoja on laitettu sitten vaikka tukkapöllyllä ennen muinoin. Korjaamme nyt satoa tuosta kasvatuskesta, jossa ei osattu/haluttu laittaa rajoja lainkaan. Ihmiset oireilevat, koska ovat turvattomia; päihteidenkäyttö, väkivalta, masennus. Ja tämä hien vapaakasvatus-aatehan tuli aikoinaan vastalauseena tuolle fyysiselle kurittamiselle. Missään nimessä en hyväksy fyysistä kurittamista mutta vielä pahempaa on, jos ei ole kuria lainkaan. Onneksi nykyään ollaan valveutuneita ja pidetään tiukkaa kuria ilman fyysistä kurittamista. Mutta yhtä kaikki, kuri ja rajat, ovat sitä rakkautta.

Mutta kun ei tukistamattomuus tarkoita rajattomuutta!

kyllä mä otan sen lelun pois ensin.

mutta esimerkiksi lapselle on monta kertaa sanottu että muualle ei sa piirtää kuin paperiin ja lapsi 3v tietää sen ihan varmasti.

tänään sitten annoin paperia ja kynän ja muistutin vielä asiasta. ihan kauniisti. kuitenkin lapsi meni kun silmä vältti piirtämään seinään.

otin kynän pois ja sanoin, että vain paperiin sai piirtää, nyt äiti ei tykkää.



hetken päästä poika pyysi uudelleen kynää ja lupasi piistää pöydän ääressä.

kuitenkin hän oli piirtänyt koko sohvan täyteen sillä aikaa kun kävin vessassa!! (ehkä reilu 1 min.)



sillon otin kynän pois ja annoin luunapin.

ja tilanne loppui siihen.



varmasti lapsi tiesi, miksi sai ja kun aiheesta oli jo keskusteltukin monia kertoja, uhmasi aivan tahallaan.



ja en oli sanonut että meillä viljeltäisiin luunappeja, tuolla aiemmallakin tarkoitin sitä että meillä kyllä kielletään ensin ja tehdään muukin tarpeellinen. väärin tuli se luunapin ja lelun poius ottamisen järjestys.



ja minusta se että antaa joskus äärimmäisessä tilanteessa (kuten tuo sohvaan piirtely) luunapin on vähän eri asia kuin "kasvaa väkivaltaisessa perheessä"

kerta toisensa jälkeen kieltäminen ja varoitukseksi naamioitu uhkaus vain herättää uhmakkuutta. Ehkä olen itse tosi uhmakas, mutta mun olisi kyllä pakko kokeilla, jos joku sanoisi mulle, että "jos vielä kerran teet noin, niin...".



Totta kai teoilla pitää olla seuraukset, mutta mun mielestä on eri asia sanoa esim. että "hiekkaa ei saa heittää, se voi mennä jonkun silmään" ja jos ei sana kuulu niin ihan yksinkertaisesti nostaa lapsi pois heikkalaatikolta, kuin sanoa että "hiekkaa ei saa heittää. Jos vielä kerran heität niin saat luunapin".

mikäli lapsi ei osaa lukea vähäpuheisten vanhempiensa ajatuksia hän ansaitsee saada pataansa luunapein ja tukkapöllyin.



Eiköhän tämäkin ollut Uri Gellerin salaisuus.

Koskeminen ei vain ole höystetty väkivallalla. Jos taapero juoksee kohti autotietä, niin kaappaan syliin ja sanon että sinne ei saa mennä yksin.



Pienillä lapsilla pelkkä "ei" riittää selitykseksi, mutta mitä enemmän ikää ja ymmärrystä kertyy, sitä tarkemmin voi selittää miksi joku on kiellettyä.

Tukkapöllyä ja luunappejako? Jos lapsi on juoksemassa rekan alle niin tottakai minä parhaani mukaan nostan hänet syrjään tai kiskaisen pois alta. Jos on vetäisemässä silitysrautaa päälle niin yritän estää sen ottamalla pois raudan. Mihin näissä esimerkeissä tarvitaan väkivaltaa???? ”Pakkohan lasta on kurittaa jos se muuten juoksee vaikka autotielle.” Väitteeseen kytkeytyy ruumiilliseen kuritukseen ilmeisesti usein johtava väärinkäsitys. Luullaan, että kypsymättömyydestä johtuva impulsiivinen käyttäytyminen tulisi poistaa lapsesta väkivallalla ja sillä pelottelulla. Se on kuitenkin epäoikeudenmukaista ja raakaa. Pikkulapsi ei voi mitään sille, että ei hahmota ympäristön vaaroja ja on impulsiivinen. Tätä varten lasta on ohjattava, opastettava ja ennen kaikkea valvottava. Kypsyminen ja harkintakyky kehittyvät nopeammin, jos sitä opastetaan ystävällisesti. Pelon ilmapiirissä kasvaminen hidastaa oppimista.

Tuli myös mieleen, että vaikuttaako tässä oikeasti älyn puute? Osa lapsista ei vaan ymmärrä ettei rekan yliajamaksi kannata tulla, vaikka toiset samanikäiset ymmärtää. Näillä pitää sitten vissiin vaan estää ja vahtia pitempään, kuin sellaisilla joilla puhe menee perille. Koska ei mun ole tarvinnut estää tarpeeksi isoa lasta juoksemasta ihan kiusallaan rekan alle. Kyllä sillä sen verran on itsesuojeluvaistoa. Aina ei ole hahmotuskykyä, mutta siksihän me vanhemmat ollaan että pidetään huolta, ettei tule vaarallisia tilanteita.

kyllä mä otan sen lelun pois ensin. mutta esimerkiksi lapselle on monta kertaa sanottu että muualle ei sa piirtää kuin paperiin ja lapsi 3v tietää sen ihan varmasti. tänään sitten annoin paperia ja kynän ja muistutin vielä asiasta. ihan kauniisti. kuitenkin lapsi meni kun silmä vältti piirtämään seinään. otin kynän pois ja sanoin, että vain paperiin sai piirtää, nyt äiti ei tykkää. hetken päästä poika pyysi uudelleen kynää ja lupasi piistää pöydän ääressä. kuitenkin hän oli piirtänyt koko sohvan täyteen sillä aikaa kun kävin vessassa!! (ehkä reilu 1 min.) sillon otin kynän pois ja annoin luunapin. ja tilanne loppui siihen. varmasti lapsi tiesi, miksi sai ja kun aiheesta oli jo keskusteltukin monia kertoja, uhmasi aivan tahallaan. ja en oli sanonut että meillä viljeltäisiin luunappeja, tuolla aiemmallakin tarkoitin sitä että meillä kyllä kielletään ensin ja tehdään muukin tarpeellinen. väärin tuli se luunapin ja lelun poius ottamisen järjestys. ja minusta se että antaa joskus äärimmäisessä tilanteessa (kuten tuo sohvaan piirtely) luunapin on vähän eri asia kuin "kasvaa väkivaltaisessa perheessä"

kun lapsesi käyttäytyy noin. Ja ihan ilmiselvästi luunapit ei nyt auta, onko perheneuvolan paikka. Vai onko niin, ettei sun lapsi yksinkertaisesti ole tarpeeksi kypsä siihen että se pystyisi harkitsemaan mihin piirtää ja mihin ei? Sitten piirretään vain äidin kanssa ja äidin valvonnassa, kunnes järki kasvaa tarpeellisiin mittoihin.

kynät heti uudestaan? Jos kerran tietää ettei saa piirtää muualle kuin paperille, meillä olis lähtenyt kynät laakista takavarikkoon. Tulee myös mieleen että lapsesi haluisi ennemmän huomiotasi. Että tekisitte jotain yhdessä eikä häntä vain laitettais yksin piirtämään.

en mä anna lapselle luunappeja tai tukkapöllyä jos juoksee autotielle, mutta kun lasta ei saisi mitenkään kurittaa niin eikö se että otat kädestä ja riuhtaiset lasta ole ihan yhtä paha kuin se pieni tukkapölly.



siis ihan vilpittömästi en vaan käsitä, että jos nyt on saanut sen supervillin uhmaikäisen omaksi lapsekseen niin, miten sen saa tottelemaan jos ei joskus saa antaa vaikka sitä luunappia?

enkä tarkoita mitään niin kovaa, että se välttämättä edes sattuisi, mutta se, että sillä saadaan loppumaan älytön toiminta, ei varmasti tuota sen enempää aivovaurioita kuin väkivaltaista tulevaisuuttakaan lapselle.

niin eikö se että otat kädestä ja riuhtaiset lasta ole ihan yhtä paha kuin se pieni tukkapölly.

Kyllähän lapsikin ymmärtää jos kädestä vedetään rekan alta pois eikä tarkoitus ole satuttaa, vs. se että vedetään tarkoituksella hiuksista.

Tervetuloa tänne katsomaan miten kasvatetaan hyväkäytöksisiä lapsia ilman väkivaltaa :)