Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko nimiäiset joku muoti juttu?

Vierailija
23.09.2010 |

Onko nykyään muotia pitää nimiäiset? eikö ristiäisiä enää arvosteta?

Kommentit (89)

Vierailija
41/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voisitko vähän täsmentää?

Ja muutenkin koko toimitus on tehty oikein irvikuvaksi kirkkohäistä.

Vierailija
42/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ristiäisten järjestäminen tuntuisi vähän oudolta. :D Nimiäiset järjestettiin sen takia, että haluttiin juhlistaa uutta perheenjäsentä. Ei muodin takia tai provokaationa kirkkoa kohtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

lait Suomessa säätää eduskunta, ei ateistit. Eduskunnassa enemmistö taitaa olla kirkkoon kuuluvia. Joten syytä eduskuntaa, jos mielestäsi siviilivihkiminen muistuttaa kirkkovihkimistä. Se asia ei näet ole ateistin päätettävissä vaan vihkikaava lukee laissa.



Mitä tulee vihkikaapuun, en muista että maistraattivihkimisessä olisi mitään papin kaapua. Taisi olla ihan puku päällä, mutta en nyt mene vannomaan kun ei tullut otettua valokuvia vihkijästä.

Vierailija
44/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Monissa kulttuureissa lapsilla on ollut suojelijoita, alunperin ihan käytännönsyistä. Nimenä toki 'kummi' on kristillinen, latinaksi se tosin on sponsor ;) Kuvaavaa, eikö? Ja niin pyhää...



Samaten esim. valkoinen juhla-asu lapsella on vanhaa perua sekin.



Mitäköhän kristinusko on kehittänyt ihan itse?



Meillä nimiäisissä oli kummit, minun kastepukuni (juurikin perinnesyistä), puhe (onko tämäkin joku kristittyjen yksinoikeus?) ja nimen julkistaminen taustakertomuksineen.

Ei pappia, ei virsiä, ei kirkkoa, ei kynttilöitä... Kukkia kyllä oli pöydällä - ai kauhee!

Kahvit ja kakutkin tarjottiin. Kristillistä sekin vai?

Vierailija
45/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Espoon maistraatissa tuomarilla oli tumma puku päällä. Vai onko se niin papillinen, kun se oli musta ja alla oli valkoinen kauluspaita?

Vierailija
46/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten suomalaiset kristityt uskovat, että jos ei olisi kristinuskoa, ei olisi myöskään siirtymäriittejä (kaste, nimiäiset) tai vuodenkiertoon liittyviä juhlia (joulu, kekri). Ilman kristinuskoa kukaan ei ikinä juhlisi mitään?



Kristinusko on ollut olemassa vasta 2000 vuotta. Uskokaa pois, että esim. vauvojen syntymää, häitä ja kuolemaa on jollakin tavalla noteerattu niin kauan kuin ihmisiä on ollut.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
47/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

No esim. miksi virkamiehellä joka vihkii täytyy olla papin kaapua muistuttava kaapu?

Ja muutenkin koko toimitus on tehty oikein irvikuvaksi kirkkohäistä.

Ei sillä mitään kaapua ollut :)

Vierailija
48/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että onko kristityillä oikeus viettää kasteen lisäksi nimiäisiä? Tarkoitan siis, että sen lisäksi, että lapsen kastaa, saako siinä samalla viettää nimiäiset ilman että joku alkaa vauhkoamaan, että kaste ei ole nimenantojuhla? Entä jos pitää nimiäiset ja kastejuhlan molemmat, ja siis yhdistää ne käytännön syistä yhdeksi juhlaksi? Saako silloin sanoa, että kastejuhla on nimenantojuhla? Miksi vain niillä joilla ei ole kastejuhlaa, olis yksinoikeus nimiäisiin? Ymmärtiköhän kukaan mitä ajan takaa?

Kun nykyään lapsen nimi paljastetaan vasta ristiäisissä, kun eihän se ole nimenantojuhla vaan siinä liitetään lapsi seurakunnan jäseneksi.


miksei kastejuhla saa olla nimenantojuhla, mutta nimiäiset saa? Miksi on ok salata nimi nimiäisiin asti, muttei ristiäisiin?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
49/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voiko täsätä päätellä ettette kuulu myöskään kirkkoon?

Vierailija
50/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että onko kristityillä oikeus viettää kasteen lisäksi nimiäisiä? Tarkoitan siis, että sen lisäksi, että lapsen kastaa, saako siinä samalla viettää nimiäiset ilman että joku alkaa vauhkoamaan, että kaste ei ole nimenantojuhla? Entä jos pitää nimiäiset ja kastejuhlan molemmat, ja siis yhdistää ne käytännön syistä yhdeksi juhlaksi? Saako silloin sanoa, että kastejuhla on nimenantojuhla? Miksi vain niillä joilla ei ole kastejuhlaa, olis yksinoikeus nimiäisiin? Ymmärtiköhän kukaan mitä ajan takaa?

Kun nykyään lapsen nimi paljastetaan vasta ristiäisissä, kun eihän se ole nimenantojuhla vaan siinä liitetään lapsi seurakunnan jäseneksi.


miksei kastejuhla saa olla nimenantojuhla, mutta nimiäiset saa? Miksi on ok salata nimi nimiäisiin asti, muttei ristiäisiin?

Salailkaa mun puolesta lastenne nimiä vaikka rippijuhliin asti!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
51/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten suomalaiset kristityt uskovat, että jos ei olisi kristinuskoa, ei olisi myöskään siirtymäriittejä (kaste, nimiäiset) tai vuodenkiertoon liittyviä juhlia (joulu, kekri). Ilman kristinuskoa kukaan ei ikinä juhlisi mitään?

Kristinusko on ollut olemassa vasta 2000 vuotta. Uskokaa pois, että esim. vauvojen syntymää, häitä ja kuolemaa on jollakin tavalla noteerattu niin kauan kuin ihmisiä on ollut.

eikö niille itsekeksimilleen riiteille tosiaan voi keksiä ihan omia tapoja, omaa kaavaa? Eikö niitä voi muuten viettää kuin toimimalla liki täysin samoin kuin ristiäisissä? Se on jotenkin hämmentävää, että vastustetaan kirkkoa ja ristiäisiä ja sitten kumminkin vietetään niitä oman ideologian mukaisia nimiäisiä kirkon kaavan mukaan. Missä se oma ideologia oikein näkyy?

Vierailija
52/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millainen se on? Mikä taho sen on määritellyt? Monistako nimiäisistä sinulla on kokemusta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
53/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

En ole kuullutkaan. Nimiäisissä ei ole mitään kaavaa vaan ne voi pitää juuri kuten itse haluaa. Juhliin yleensä kuuluu puheita, lauluja, runoja ym. En tiedä mikä siinä on sitten liian samanlaista kuin kristillisissä juhlissa.



Kirkollista kaavaa en ole huomannut nimiäisissä. Jos luulet että kristityt ovat keksineet puheiden pitämisen tai laulamisen, olet väärässä.

Vierailija
54/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millainen se on? Mikä taho sen on määritellyt? Monistako nimiäisistä sinulla on kokemusta?

Aika monissa on tullut käytyä ja eipä niissä ole muuta eroa kuin se että toisissa käytetään sanaa Jumala ja toisessa ei. Huonokuuloinen mummo tuskin edes tajuais ettei kyseessä ole ristiäiset jollei sitä erikseen kerrottais.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
55/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joissa on kasteen kaava. Oletko ihan varma että nimiäisissä on ollut nämä kasteen kaavan osat;



1. Johdanto

kummit asettuvat maljan ympärille. Lasta sylissä pitävälle (tavallisimmin kummi tai toinen lapsen vanhemmista) voidaan varata tuoli. Kastemaljan ääressä voivat olla myös kastettavan sisarukset tai kummien omat lapset. Ennen toimituksen alkua pappi voi tervehtiä seurakuntaa ja antaa lyhyesti tarvittavat ohjeet. Oman harkintansa pohjalta hän voi myös ilmaista, että kastettavan mahdollinen itku ei pilaa toimitusta, vaan pikemminkin kuuluu asiaan.



Alkuvirren jälkeen seuraa alkusiunaus (ja vuorotervehdys) jumalanpalveluksen tapaan. Lyhyet johdantosanat voidaan lausua vapaasti tai käsikirjan sanamuotoja käyttäen. Kastepsalmi on rukousta ja kiitosta. Esimerkiksi kummi voi lukea psalmin. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja on esitelty tämän oppaan johdantoluvussa (luku 1.5.). Psalmi voidaan myös jättää pois.



Johdannon osaan Kysymykset tai kehotus (kohta 5) kuuluu kolme kysymysvaihtoehtoa. Ensimmäisessä vaihtoehdossa pappi kysyy kolme kysymystä.



* Vanhemmat, minkä nimen olette antaneet lapsellenne?

* Vastaus: NN.

* Vanhemmat, tahdotteko, että hänet kastetaan kristilliseen uskoon?

* Vastaus: Tahdon.

* Vanhemmat ja kummit, tahdotteko yhdessä seurakunnan kanssa huolehtia siitä, että NN saa kristillisen kasvatuksen?

* Vastaus: Tahdon.

Vierailija
56/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kasteen kaavaa on Sana

Sanaosassa luetaan kasteeseen liittyviä Raamatun kohtia (kohta 8). Lasten evankeliumi (Mark. 10:13-16) luetaan aina. Sen edellä pappi tai joku seurakuntalaisista voi lukea yhden tai useampia kaavassa olevista lukukappaleista tai käyttää kirkkovuoden mukaisia tai muita lukukappaleita. Irtopapereita parempi vaihtoehto on lukea lukukappaleet Raamatusta tai käsikirjasta. Raamatun lukuun voidaan liittää vastaus, jona voidaan käyttää esimerkiksi virttä, laulua tai soitinmusiikkia.



Pappi pitää evankeliumin lukemisen jälkeen kastepuheen. Puhe on mieluiten vapaamuotoinen, mutta myös kaavan valmiita vaihtoehtoja voidaan käyttää. Käsikirjassa on annettu vapaaseen puheeseen soveltuvia aiheita. Kastepuheessa tulee erityisesti ottaa huomioon kulloinenkin kastetilanne. Puheen ohjeessa on esitetty mahdollisuus, että pappi voi yhdessä vanhempien kanssa valita lapselle Raamatun tekstin, jota käsitellään puheessa ja joka kirjoitetaan kastetodistukseen.



Puheen jälkeen voidaan laulaa virsi tai toimitusten kirjan kastelaulu tai käyttää muuta musiikkia (kohta 10). Virsi tai muu musiikki johdattaa sakramenttiosaan. Kohta 10 on mahdollista jättää pois, mutta ilman virttä tai muuta musiikkia yhtäjaksoinen puhuttu osuus saattaa tuntua pitkältä.

Vierailija
57/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millainen se on? Mikä taho sen on määritellyt? Monistako nimiäisistä sinulla on kokemusta?

Se on se ristiäisten kaava :) Aika monissa on tullut käytyä ja eipä niissä ole muuta eroa kuin se että toisissa käytetään sanaa Jumala ja toisessa ei. Huonokuuloinen mummo tuskin edes tajuais ettei kyseessä ole ristiäiset jollei sitä erikseen kerrottais.


Musta ristiäisten kaava on se, että pappi kastaa lapsen. En ole ollut yksissäkään nimiäisissä, joissa pappi kastaa lapsen.

Ja mitä täällä höpötetään jostan notaarin kaavusta? Kun me mentiin naimisiin, notaarilla oli päällä tumma puku, ei siitä kaapua kyllä saa, vaikka vähän silmiä siristäiskin.

Vierailija
58/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Niihinkin sisältyy rukoilua, siunaus, uskontunnustus jne.



Enpä ole ollut nimiäisissä, joissa näitä elementtejä olisi ollut. Olisipa aika kiinnostavat nimiäiset, joissa käytettäisiin kasteen kaavaa!

Vierailija
59/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

että onko kristityillä oikeus viettää kasteen lisäksi nimiäisiä? Tarkoitan siis, että sen lisäksi, että lapsen kastaa, saako siinä samalla viettää nimiäiset ilman että joku alkaa vauhkoamaan, että kaste ei ole nimenantojuhla? Entä jos pitää nimiäiset ja kastejuhlan molemmat, ja siis yhdistää ne käytännön syistä yhdeksi juhlaksi? Saako silloin sanoa, että kastejuhla on nimenantojuhla? Miksi vain niillä joilla ei ole kastejuhlaa, olis yksinoikeus nimiäisiin? Ymmärtiköhän kukaan mitä ajan takaa?

Kun nykyään lapsen nimi paljastetaan vasta ristiäisissä, kun eihän se ole nimenantojuhla vaan siinä liitetään lapsi seurakunnan jäseneksi.

miksei kastejuhla saa olla nimenantojuhla, mutta nimiäiset saa? Miksi on ok salata nimi nimiäisiin asti, muttei ristiäisiin?

Salailkaa mun puolesta lastenne nimiä vaikka rippijuhliin asti!


sanoithan, ettei ristiäiset ole nimenantojuhla. Miksei se voisi olla sitä myös kasteen lisäksi? Ja kyllä usein näkee täälläkin aloituksia "eihän kukaan kasteessa nimeä saa".

Vierailija
60/89 |
23.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

kaava = ristiäisten kaava?! Onkohan lapsiparallani nyt nimeä lainkaan... :-/



Meillä kun "kaava" taisi mennä näin:



1. Vauvan ihastelua ja rupattelua.

2. Nousen ja pyydän puheenvuoroa (kiitän paikalle saapuneita, esitellen kummit).

3. Äitini pitämä puhe.

4. Kerron lapsen nimen ja nimen taustaa.

5. Kuunnellaan yksi musiikkikappale (ei virsi).

6. Pyydän vieraita käymään tarjottavien kimppuun.



Joten ihan pieleen meni meidän kaava...

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: neljä kuusi kaksi