Minä säälin nuoria äitejä

minä itse olen nuori äiti.lapseni sain 18 vuotta täytettyäni.minä ja mieheni elämme avioliitossa (ja jotta siitä ei päästä sanomaan niin selvyyden vuoksi: asiaan ei liity lapsi eikä mikään uskonto.) menimme siis naimisiinjo ennen kuin tiesimme pienokaisesta.Minä en polta enkä myöskään juo,tätä en harrastanut myöskään raskausaikana.Olen hoitanut mielestäni lapseni hyvin.Tällä hetkellä olen kotiäitinä,töitä mietin vasta kun lapseni lähenee 2 vuoden ikää.lapsella on turvallinen koti,rakastavat vanhemmat,ruokaa,vaatteita ja vaippoja eiköhän siinä ole se tärkein? Meidän lapsi on saanut alusta asti sen mitä on tarvinut ja ehkä vähän enemmänkin.ja hyvin kasvaa ja kehittyy ja on muuten tavallista iloisempikin.



en koe menettäneeni elämästäni mitään. Olen kerennyt tekemään aivan kylliksi,typeryyksiä ennen lasten hankintaa.osaan myös hoitaa kaikki kodin askareet.(siivoan,pyykkään,leivon leivät teen soseet jne.)Päivä mennään lapsen ehdoin. leikitään ja ulkoillaan,ruokaillaan ja nukutaan päiväunia. Päiväuni aikaan minulla on aikaa hoitaa omaa jaksamistani tai tehdä rästiin jääneitä koti hommia.ja joka alkaa tuota parisuhde puolta tutkimaan, niin joo kyllä.Olemme onnellisia.vaikka mies käy töissä,ehdimme viettää joka ilta yhteistä aikaa (sitä kun jaksaa vähän vähemmällä unella vielä)Mies osallistuu lapsen hoitoon illalla,sen minkä kerkeää ja jaksaa. En ole joutunut käymään mitään vaihetta yksin raskaus aikana,vaan rakas mieheni on ollut tukemassa. Olemme olleet yhdessä jo useamman vuoden (neljäs menossa) eikä ole kummankaan tarvinut eikä kumpikaan ole halunnut olla uskoton.



en kyllä vaihtaisi meidän perhe elämästä hetkeäkään!On ihanaa olla äiti ja vaimo!



Te,jotka sorsitte nuoria äitejä,miettikää: me näemme kun lapsemme saavat lapsia ja hyvällä tuurilla vielä niidenkin lapsia,meillä on aikaa senkin jälkeen kun lapset ovat aikuisia. ja uskon,että jaksan nyt paremmin kuin sitten 30 vuotiaana. Mielestäni kuitenkaan äitiys ei katso sitä fyysistä vaan henkistä ikää.Selvyydeksi myös se,että eihän tämä koske kaikkia nuoria äitejä.jotkut ovat todellakin hankkineet lapsen aivan liian aikaisin! Viestini teille 25+ äidit: älkää yleistäkö! äitejä ne on nuoretkin äidit. Ja myös teidän ikäryhmäänne mahtuu samalla lailla "huonoja äitejä" kuin meidän ikäryhmäämme! nuorille äideille jotka tätä lukevat haluaisin vielä sen verran kirjoittaa,että älkää välittäkö ihmisten rumista puheista.lapsen hyvinvoitihan se on tärkein.



t: äiti 19 poika 1 ja isä 20

<a href="http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1239434/miten_kertoa…" alt="http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1239434/miten_kertoa…">http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1239434/miten_kertoa…;

Ihan hyvin voinut olla vaikka 30v suhteen alkaessa.

<a href="http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1239434/miten_kertoa…" alt="http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1239434/miten_kertoa…">http://www.vauva.fi/keskustelut/alue/2/viestiketju/1239434/miten_kertoa…;

itsellesi. Taidat olla tämän ketjun ap ja sait hieman nenillesi!

nauttimaan elämättömästä nuoruudesta. Näin se vain menee, että nuorena lapsen tehneet villiintyy päälle kolmikymppisinä kapakkaelämään.

Minä olen ryypännyt 13-vuotiaasta ja baari elämääkin tuli nähtyä se yli vuosi. Eipä ollut ihmeellistä. Kyllä minä ainakin koen, että olen nuoruuteni elänyt ja olen tilanteeseeni enemmän kuin tyytyväinen. Juomisenkin lopetin jo ennen kuin tulin raskaaksi. Mitä se viina minulle antaa? Krapulan ja morkkiksen siitä, kun ei osaa ottaa tai käyttäytyä. Enpä kaipaa sitä ollenkaan. En aio kyllä juoda senkään jälkeen kun synnyttämään pääsen, minulla on alkoholisti-isä ja valitettavasti huomasin itsessäni samoja piirteitä.

Ette te oikeasti sääli lapseni resuisia vaatteita, tai kenkiäni josta pohjat puhki. Ette te saatana sääli. Ette osaa sääliä nakertajat!



TEIDÄN SÄÄLI ON ILKEYTTÄ JA VITTUILUA. AP ON TYYPILLINEN PYSTYYNKUOLLUT TUNTEETON KYRPÄ.



Sääliä. Haistakaa nyt jo vittu saatanan pallokorvat!

jotkut heistä saavat mut ärsyyntymään. Yksikin teki sen enempiä ajattelematta esikoisensa 19v, seuraava sitten 3v päästä niin ei tarvinnut mennä välissä töihin, vielä kaksi lasta, tietenkin taas 3v ikäerolla. Isommat on aina olleet virikehoidossa täysiä päiviä ja mamma nuorimman kanssa kotona. No nyt on nuorin neljästä lapsesta 3,5v ja mamma lokoilee kotona, kaikki lapset päivähoidossa "oon mä joo työkkärin kirjoilla mut en mä kyl meinaa töihin mennä, olis se hirveetä perhe-elämän kannalta ja muutenkin, ei oo mun juttu". Kyselin että mitäs jos menisin opiskelemaan "Juu ei, en mee.". Lapset on minusta kaikki tosi häiriintyneen oloisia, heille ei kotona jakseta pitää mitään kuria, vanhemmat vaan nauraa käkättää lastensa "tempauksille".



Toisaalta tiedän kyllä todella fiksuja ja äitiytensä erinomaisesti hoitavia nouria äitejä, jotka ovat opiskelleet, luoneet uraa äitiyden ohella ja erittäin omistautuneita äitiydelle ja lapsilleen. Usein se ammatinvalintakin on liponut äitiyttä: kätilö, sosionomi tms.



Onhan vanemmissa äideissäkin ihan totaalisia lusmuja, mutta heidän on ainakin jossain vaiheessa elämäänsä pitänyt tehdä jotain epäitsekästäkin, elleivät sitten ole kotona työttömänä koko nuoruuttaan maanneet.

Kuka sen määrää kelle on parhaaksi hankkia lapset vasta kun on lähemmäs 35 vanha kääkkä????????????

Mites sit ennenvanhaa pärjättiin kun ne lapset just tehtiin 19-25 ikä haarukalla???



Painukaa kuusee tollasten mielipiteinne kanssa, jos ette nii pitkää omana tietonanne!

jos asia vain on niin..

Kuka sen määrää kelle on parhaaksi hankkia lapset vasta kun on lähemmäs 35 vanha kääkkä????????????

Mites sit ennenvanhaa pärjättiin kun ne lapset just tehtiin 19-25 ikä haarukalla???

Painukaa kuusee tollasten mielipiteinne kanssa, jos ette nii pitkää omana tietonanne!

Ja mull on täs tää vauveli ja me ollaa niinku ihguii!

Siis oikeesti. Kuka oikeesti on kypsä äidiksi kaksikymppisenä?

Justki tapasin yhden muijan joka oli 5 kuulla raskaana ja poltti röökiä kaksin käsin ja valitteli et

Oonhan mä juonu vaik tiesin et tää vauva on mun mahassa.

ja tuu sitten sanomaan ootko jo kääkkä.

eikä taida sinunkaan elämässä olla kaikki kunnossa, jos pitää "sääliä" ihmisiä, jotka tekee elämässään erilaisia valintoja kuin sinä. Katsos kun ei ole vaan yhtä ainoaa ja oikeaa tapaa elää.

mitenkään huonompi äiti vaikka olenkin nuori. Samalla tavalla hoidan ja kasvatan lastani kuin kuka tahansa äiti. Enkä tosiaan vie lastani joka vklp hoitoon enkä polttanut saati juonut raskaus aikana enkä nytkään. Mielestäni 35v ei ole kääkkä, mutta toki hänellä on enemmän elämän kokemusta tullut vuosien varrella ja ehkäpä erilainen suhtautuminen joihinkin asioihin. Mutta en ymmärrä sitä, että jonkun mielestä on kovinkin kypsää arvostella toisten äitiyttä vaikkei ihmistä tunne...

voi olla yhtä vastuuntuntoinen 20v:nä kuin 30V:nä. Itse en ole koskaan harrastanut nuorena juomista muutakuin silloin tällöin, enkä koe että tarvitsisin alkoholia joka kk. Vaikka olen nuori, se ei katso sitä kuinka hoidan lastani.

En kadu päivääkään että lapsen sain, enkä myöskään kaipaile baareihin örveltämään..

En juonut raskaus aikana alkoholia taikka polttanut tupakkaa enkä myöskään käyttänyt huumeita...



Koulua voin jatkaa lapsen kasvettua hieman, en koe että koulu olisi juuri se maailman tärkein asia minulle...

kaveri sai 20v lapsen. Olivat yrittäneet jo muutaman vuoden siinä vaiheessa. Nyt on 36v ja vieläkin saman miehen kanssa onnellisesti. Kumpikin ihan hyvässä työssä. Mitä ihmettä siinä on nyt väärin?



Itse sain myöskin nuorena ja vaikka ero tuli kyllä lapsen isästä niin eikö sitten yli 30v naimisissa ja hyvässä työssä olevat esikoisen vanhemmat eroa?

säälin sua joka tollasia asioita viitsii edes ajatella.



Eikös sellaisia nuoria pitäis enemmänkin ajatella jotka tekee lapsia mutta on huostaanotettu ja silti tekevät lisää lapsia, vievät niitä joka vklp hoitoon että mamma pääsee rinksalle ja isi juomaan....??



Tiedän tällaisiakin tapauksia...

Kuten viestistäsi käy ilmi niin tällaisiakin vanhempia on. Mutta älä silti yleistä. Katsos kun ihan yhtä lailla on niitä kolmevitosia, joista ei olisi vanhemmiksi yhtään sen enempää.



Ei se, että on nuori äiti, tarkoita aina sitä ettei osaa olla äiti. Opiskella ehtii myöhemminkin. Jne...

Siis oikeesti. Kuka oikeesti on kypsä äidiksi kaksikymppisenä?

Ja huomaahan näiden itseään puolistelevien teiniäitien koulutustason siitäkin, etteivät osaa edes yhdyssanoja kirjoittaa yhteen. Kouluja kun ei ole käyny, koska on pitänyt hommata lapsi, kun on itsekin vielä sellainen.

niin valitetaan sitten siitä kun ei osata kirjoittaa. Onko käynyt mielessä että jollain saattaa olla vaikka lukihäiriö? Jopa jollain vanhemmillakin äideillä..

tai isoäitisi äitisi?



alle 30v on hyvä lapsen teko ikä, silloin on pienemmät riskit, ja äidin jaksaminen muutenkin helpompaa.



kaikkiin ikäryhmiin kuuluu urpoja. ikä ei itsessään tee ihmisestä fiksua (kuten aloituksestasi voi huomata).



On myös hyvin yksilöllistä kuinka kypsä ihminen on 20 vuotiaana. itse olen joutunut huolehtimaan itsestäni 12 vuotiaasta lähtien. että voin sanoa olleeni kypsä myös äidiksi 21 vuotiaana.

Valitettavasti vaan naisen elämä on tällaista. Kaksikymppisenä et kelpaa äidiksi, koska henkinen kasvusi on vielä kesken ja kolmekymppisenä munasolusi alkavat vanhenemaan kovaa tahtia.



Koskaan ei ole sopiva aika.