Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Minä säälin nuoria äitejä
19.09.2010 |
siis sellaisia korkeintaan 20-vuotiaita. Koko elämä edessä, aikaa olisi vaikka miten joten miksi pitää alkaa leikkimään kotia ja äitiä nippanappa täysi-ikäistyttyään? Koulut kesken, todennäköisesti ei avioliittoakaan eikä parisuhde varmasti mitenkään vakavalla pohjalla tuossa iässä! Kyllä minä ainakin olen omille lapsille terottanut, että ensin koulu ja kunnollinen vakituinen työpaikka ja avioliitto, sitten vasta lapset.
Sitäpaitsi seksi (ja etenkin lasten teko!!!) kuuluu avioliittoon! Onko muita samoilla linjoilla?
Kommentit (122)
Itse sain ihanan tyttöni 28vuotiana. Ei nuori eikä vanha. Suurin osa ystävistä on saanut lapsia jo 20 vuotiaina, jotkut tutut jopa 40v. Mutta kukaan heistä ole valittanut onko liian aikaisin tai myöhään. Kaikki he ovat upeita äitejä, muutamalla on muuten hyvä koulutus, jonka on saanut lapsen jälkeen.
Kaikki on vaan niin erilaisia, ja sääli on sairaus!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
He eivät niin todennäköisesti näe, kun omat lapsemlapset varttuvat.
Työskentelen vanhusten parissa, ja kyllä heillä usein hyvin suuri osa elämän onnea ovat omat lapsenlapset ja heidän kasvamisensa seuraaminen.
Jos oma lapsi on tehty vaikka 35-vuotiaana ja seuraava sukupolvi tulee vaikkapa 25 vuoden päästä, on kuusikymppinen. Ehtiikö nähdä lapsenlapsen konfirmaation tms.? Ylioppilasjuhlat tai valmistujaiset? Ekan seurustelukumppanin? Lapsen?
Muuten ihan sama, mutta tällaisiakin voi miettiä.
Sain ensimmäisen lapseni 19v. (Viikkaa muuten tuossa vieressä pyykkiä, saanut koulussa useamman stipendin, omaa runsaasti kavereita yms.)Sen jälkeen olen kouluttautunut kasvatustieteen maisteriksi ja luokanopettajaksi. Pääsykokeisiin luin alle 1-vuotiaan nukkuessa (oli kyllä helppo lapsi)ja opiskelu sujui kun tiesi, että aikaa oli vain 8 tuntia, eikä hölmöilyyn tms jäänyt aikaa.(valmistuin myös tavoiteajassa sekä hyvin arvosanoin) Itse olin kyllä mielestäni kypsä tuolloin huolehtimaan lapsesta, enkä ole ulkopuolisilta koskaan kritiikkiä kuullut.Lapsen isä ei tosin kypsä ollut ja nopeasti päädyin ratkaisuun, jossa hoidin asiat mieluummin yksinhuoltajana.
Nyt lähinnä säälin itseäni 32-vuotiaana, toista lasta odotellessa.. (tämä nyt puoliksi vitsinä) Fyysiset ja henkiset 'vaivat' ovat kyllä tässä iässä pahempia.. jännityksellä odotan vähäunisia öitä. Toisaalta nyt apuna on maailman ihanin mies ja oma ihana, auttavainen ja toimelias tyttöni. Enää en opiskelisi lapsen kanssa - en jaksaisi. Ja yksinhuoltajuuskin pelottaisi. Nuorena jaksoin eikä pelottanut. Saa nähdä olenko nyt parempi tai huonompi äiti - ehkä vähän hermostuneempi ja väsyneempi :)
Tsemppiä ja jaksamista äipille - sekä vanhoille että nuorille!
Tules nyt kommentoimaan ja perustelemaan lisää!
ja siellä on aines sellaista, että eivät paljon lapsenlapsista välitä. Sen verran on karsittu vanhainkotipaikkoja, että ei sinne pääse kuin todella huonokuntoiset ja dementit.
Palvelutalo on eri asia. Mutta asiasta toiseen. Minun äitini ei ole teiniäiti ja silti hänellä on jo lapsenlapsia kolmanteen polveen ja tämän viimeisen isäkin oli jo 33 v kun vauva syntyi.
Joten höpötä sinä ihan rauhassa, mitä höpötät.
He eivät niin todennäköisesti näe, kun omat lapsemlapset varttuvat.
Työskentelen vanhusten parissa, ja kyllä heillä usein hyvin suuri osa elämän onnea ovat omat lapsenlapset ja heidän kasvamisensa seuraaminen.
Jos oma lapsi on tehty vaikka 35-vuotiaana ja seuraava sukupolvi tulee vaikkapa 25 vuoden päästä, on kuusikymppinen. Ehtiikö nähdä lapsenlapsen konfirmaation tms.? Ylioppilasjuhlat tai valmistujaiset? Ekan seurustelukumppanin? Lapsen?
Muuten ihan sama, mutta tällaisiakin voi miettiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nauttimaan elämättömästä nuoruudesta. Näin se vain menee, että nuorena lapsen tehneet villiintyy päälle kolmikymppisinä kapakkaelämään.
Täytin juuri tällä viikolla 20 ja viikon päästä olisi laskettu aika. Koulut on käyty ja työpaikkakin on. Lapsen isä on 22-vuotias, koulunsa käynyt ja vakkarityöpaikassa hänkin, johtotehtävissä.
Itse olen joutunut itsestäni huolehtimaan 12-vuotiaasta ja täysin omillani olen ollut 16-vuotiaasta. Yhdessä ollaan oltu 5 vuotta ja kihloihinkin olemme vuosi sitten menneet.
Omaa taloa etsimme, mutta sopivaa ei ole tullut. Kun sen asian saamme hoidettua, menemme naimisiin.Mikä sinua minun tilanteessani säälittää?
ensin lapset ja sitten vasta opiskelu ja työt.
Itse en olisi ollut kypsä opiskelemaan murrosikäisenä tai parikymppisenä. Kun piti bilettää ja paritella.
Nyt, kun olen rauhoittunut ja kypsempi, kykenen myös opiskelemaan. Hoidin opintoni 2 vuodessa ja nyt olen jo kirjoittamassa gradua.
Minulla on 3 lasta. Ensimmäisen sain 17 vuotiaana.
Olen 33 vuotias.
Eräät kypsyvät hitaammin, näytän myös edelleen murrosikäiseltä kasvoiltani ja vartaloltani.
Lapsien kasvatus kypsentää luonnetta ja kovettaa henkistä kanttia. Voin sanoa olevani nyt varsin kova nainen ja elämää kokenut. Kykenen käsittelemään ihmisiä hyvin nopeasti ja tehokkaasti. Minut on jo palkattu hyväpalkkaiseen työhön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuka sen määrää kelle on parhaaksi hankkia lapset vasta kun on lähemmäs 35 vanha kääkkä???????????? Mites sit ennenvanhaa pärjättiin kun ne lapset just tehtiin 19-25 ikä haarukalla??? Painukaa kuusee tollasten mielipiteinne kanssa, jos ette nii pitkää omana tietonanne!
..syntyvät...Sorry!
teevee veronmaksaja
vaikka nuorena lapsia sainkin. Samalla tavalla olen baareissa ym. käynyt koko 16v äitiyden ajan vaikka siinä lapsia tullut lisääkin. Välillä mennyt enemmän, välillä vähemmän, tuskin nyt muutenkaan jaksaisi joka viikonloppu mennä vaikkei lapsia olisikaan. Ei ne lapset estä tekemästä asioita. Ei se nuoruus ole "elämätöntä" jos on lapsia:D
Ja sitä "elämääkö" se baarielämä sitten ainoastaan on? En ole ikinä ymmärtänyt miksi se on joku ihanne että nuorena kiinnostaa enemmän juhliminen ja ryyppääminen kuin perhe-elämä?
nauttimaan elämättömästä nuoruudesta. Näin se vain menee, että nuorena lapsen tehneet villiintyy päälle kolmikymppisinä kapakkaelämään.
Täytin juuri tällä viikolla 20 ja viikon päästä olisi laskettu aika. Koulut on käyty ja työpaikkakin on. Lapsen isä on 22-vuotias, koulunsa käynyt ja vakkarityöpaikassa hänkin, johtotehtävissä.
Itse olen joutunut itsestäni huolehtimaan 12-vuotiaasta ja täysin omillani olen ollut 16-vuotiaasta. Yhdessä ollaan oltu 5 vuotta ja kihloihinkin olemme vuosi sitten menneet.
Omaa taloa etsimme, mutta sopivaa ei ole tullut. Kun sen asian saamme hoidettua, menemme naimisiin.Mikä sinua minun tilanteessani säälittää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lapsi on tehnyt töitä, jakanut lehtiä 12-vuotiaasta parin vuoden ajan, sen jälkeen useampana vuonna kesätöissä palkatta ja viime kesänä samassa paikassa sitten ihan palkalla:) 19v saamani lapsi on myös jakanut veljensä kanssa lehtiä 11-vuotiaana ja ollut jo pari kesää kesätöissä:) Ovat nyt 15 ja 16v. Molemmat saaneet erinomaiset työtodistukset vieläpä.
Millä perusteella parikymppisten lapsista tulee yhteiskunnan elättejä? Voitko perustella? Näyttäisi kulkeva varhainen kypsyminen ja vastuuntuntoisuus geeneissä:) Toiset jo tekee lapsia ja töitä samassa iässä kun toiset vielä ryyppää ja rellestää vanhempien rahoilla.
Kuka sen määrää kelle on parhaaksi hankkia lapset vasta kun on lähemmäs 35 vanha kääkkä???????????? Mites sit ennenvanhaa pärjättiin kun ne lapset just tehtiin 19-25 ikä haarukalla??? Painukaa kuusee tollasten mielipiteinne kanssa, jos ette nii pitkää omana tietonanne!
..syntyvät...Sorry!teevee veronmaksaja
Jonkun matkan päässä meistä on kaupungin kerros-ja rivitaloja. Jumalauta, mitä kriminaalin alkuja siellä kasvaa. Teiniäidit työntää vaunuja sätkä suussa ja isukeista ei ole tietoa. Näiden lapset tekee sitten lisää lapsia nuorina ja kierre jatkuu. Sossun elätteinä siellä muutama talollinen tulevaisuuden toivoja, jotka ei päivääkään tee töitä elämänsä aikana.
Koulussa ongelmia aiheuttavat juuri nämä teiniäitien lapset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
nauttimaan elämättömästä nuoruudesta. Näin se vain menee, että nuorena lapsen tehneet villiintyy päälle kolmikymppisinä kapakkaelämään.
Kerropas mihin tämä perustuu? Itse en ole nuori äiti nyt kolmekymppiä lähentelemässä ja koskaan en ole tykännyt baareissa juosta. Eli 20v tai 16v niin en ole kertaakaan humalassa ollut tahi elänyt "kapakkaelämää".
Eli vastoin kaikkea mitä olen elämässäni tehnyt niin kun kolmikymppinen pärähtää niin kapakkaan siirryn?
Tyhmää yleistämistä...
En minä nuoria äitejä varsinaisesti sääli, mutta en mä siltikään käsitä, miksi ne lapset pitää tehdä niin nuorina. Kyllä sitä kotia kerkee leikkimään myöhemminkin. Nauttisivat nuoret ihmiset nyt elämästään, kävisivät matkoilla ja nauttisivat huolettomasta elämästä rakkautensa kanssa. Nukkuisivat pitkään, törsäisivät rahaa itseensä, viettäisivät railakasta opiskelijaelämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samanlaisesta elämästä kuin sinä, toiset nuoret ihmiset nauttivat elämästään juuri perheellisenä. Onko sinun yleensäkin vaikea käsittää miksi muut ihmiset eivät ole kuin sinä, pidä samoista asioista?
Onko vaikea käsittää että toisille lapset ovat jo nuorena merkittävämpi elämän sisältö kuin "pitkään nukkuminen, rahojen törsääminen itseensä ja railakas opiskelijaelämä?"
En minä nuoria äitejä varsinaisesti sääli, mutta en mä siltikään käsitä, miksi ne lapset pitää tehdä niin nuorina. Kyllä sitä kotia kerkee leikkimään myöhemminkin. Nauttisivat nuoret ihmiset nyt elämästään, kävisivät matkoilla ja nauttisivat huolettomasta elämästä rakkautensa kanssa. Nukkuisivat pitkään, törsäisivät rahaa itseensä, viettäisivät railakasta opiskelijaelämää.
olisin varmaan suunniltani huolesta, jos oma lapseni saisi lapsen 20-vuotiaana, puhumattakaan sitä nuorempana. Siinä on vain niin suuret ne riskit:parisuhde, talous, työelämä, koulutus...
Mutta toisaalta tunnen paljon vanhempia, jotka ovat saaneet lapsensa parikymmpisinä, pysyneet yhdessä vuosikymmenet, kasvattaneet lapsistaan ihania reippaita nuoria, hankkineet tutkinnot, saaneet hyvät työt tai perustaneet yrityksen. Ja he ovat niitä, joita kaikkein eniten kadehditaan!
Kääntäen kaikkein säälittävimpiä ovat ne, jotka viivyttävät viime hetkeen lapstentekoa, ja sitten lapsen saatuaan eivät oikein tiedä mitä sillä lapsella tekisivät. Kasvattaminen on mitä on, läsnäolo olematonta, hirveä stressi kaikesta.
Tällaisia havaintoja voi tehdä näin keskiarvoiässä äitiytynyt :)
tiukkaa ja virka on töissä ja asunto oli maksettu
t. , äidiksi 38 v ja 39 v tullut
Kuka sen määrää kelle on parhaaksi hankkia lapset vasta kun on lähemmäs 35 vanha kääkkä???????????? Mites sit ennenvanhaa pärjättiin kun ne lapset just tehtiin 19-25 ikä haarukalla??? Painukaa kuusee tollasten mielipiteinne kanssa, jos ette nii pitkää omana tietonanne!
..syntyvät...Sorry!teevee veronmaksaja
On järkevämpää ottaa eläkepäivät etukäteen. Ja hankkia lapset jo murrosiässä, kuten veljeni teki. Hän ei suunnitellut, mutta eli täysiä veronmaksajien piikkiin. Hänellä oli ihanne. Ihanne ennakkoeläkepäivistä.
Veli menehtyi 22 vuotiaana haimasyöpään. Häneltä jäi 2 lasta. Vanhin oli 6 vuotta.
Nyt ymmärrän veljeäni paremmin. Hän ei haaskannut elämäänsä vaan eli tärkeimmän heti.
Koskaan ei voi tietää kuolinpäiväänsä.
T: Veljen sisko
hyvä perustelu. Mitä jos emme eläkään nelikymppisiksi.
Ehkä ne lapset olisi parempi saada aluille heti. Varman päälle.
Entä jos en eläkään eläkeikään asti. Olisin keränyt eläkettä aivan turhaan. Ehkä olisi parempi ottaa osa jo etukäteen parikymppisenä?
Viisasta!
Alue: Aihe vapaa
Mutta eipä se mua hetkauta, lähinnä naurattaa... "Koko elämä edessä." Miksi sen elämän pitää loppua siihen, kun saa lapsia. Tokia se muuttaa muotoaan radikaalisti, mutta miksi se olisi huono asia? Eipä enää juosta baareissa, mutta eipä sitä tulisi juostua muutenkaan. Eihän se loppujen lopuksi liikaa harrastettuna enää mitään kivaa ole. Sen sijaan nousen aamulla aikaisin, eikä päivä olekaan kohta jo lopussa. Saan leikkiä lasteni kanssa ja ulkoilla kunnolla (mitä tietysti voi tehdä ilman lapsiakin). Tuleepahan syötyä säännöllisesti ja terveellisesti, kun lapsille laittaa ruokaa.
Nyt kun teimme miehen kanssa lapset nuorina, meillä on "elämää" jäljellä vielä senkin jälkeen, kun ne muuttavat kotoa pois. Ehdimme silloinkin vielä matkustella (ja tod. näk. silloin on siihen rahaakin enemmän) ja tehdä vaikka mitä!
T: 23-vuotias kahden pienen lapsen äiti