Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä inhoon olla raskaana!
17.09.2010 |
Kestän tän vaan siksi että lopputulos on aina niin mahtava.
Miten tästä nyt voi nauttia? Kuvottaa kokoajan, väsyttää ihan simona. Mahan kasvun takia ei oo vaatteita mitä laittaa päälle, eikä huvita uusiakaan pahemmin ostella kun ne jää sitten isoksi jossain vaiheessa.
Tiedän että luvassa on vielä närästystä, liitoskipuja ja kaikenmaailman kolotuksia ja loppuajan odotuksen vitutus kun itse olis jo kypsä synnyttämään.
ps. päätä särkee
Kommentit (9)
Mutta mulla ei olekaan ollut juuri mitään mainittavia vaivoja, mistään pahoinvoinneista puhumattakaan. Synnytyksessä kyllä tulee mieleen että kuka tätä vapaaehtoisesti haluaa tehdä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jokaisessa kolmessa raskaudessa vaikkei mitään erityisiä vaivoja ole ollutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hävetkää raskausmahaluuskat!
Sä itse tuskin osaat edes hävetä?
koko ekan raskauden ajan. Nokka tukossa koko ajan, närästystä, levottomat jalat, ummetusta, suonenvetoa ja kaiken kruunasi se jatkuva yöllinen kusihätä..ääh..synnytyskin ihan kamala, mikään ei menny niinkuin piti!! Mut silti en vaihtaisi mitään pois, kun kattelee tota meidän suloista tyttövaavia!
Et tiedoks sulle nr.5, just tään takia niitä hikisiä raskausmahoja hankitaan. Joten syö vaan ite sitä persettä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuntui kuin koko universumi pyörisi minun napani ympärillä. Olihan sitä kaikenlaista vaivaa, mutta ei onneksi hirveän pahoja. Synnytykset oli aika kamalia, mutta lopputuloksista ei ole valittamista. Ihania lapsia tuli.
Alue: Aihe vapaa
inhosin ekan lapsen raskausaikaa. Olin lievästi sanottuna järkyttynyt, ettei kukaan ollut kertonut raskausajan olevan täynnä eritteitä, valkovuotoa, oksennusta, finnejä, ummetusta, ripulia, tukkoista oloa jne. Kamalaa. Tämä toinen raskaus taas on ollut tosi helppo; ei väsymystä, pahoinvointia, ei mitään muuta paitsi rintojen arkuutta ja varsin siedettäviä alavatsakipuja. Ekaa kertaa elämässäni minusta alkaa tuntua, ettei raskausaika olekaan mikään rangaistus vaan voi olla jopa ihan mukavaa.