Yleinen harhaluulo on, että leski perii vainajan ja velat ei periydy.

voi ei

Eikö heillä ole muuta omistusasuntoa esim?

Asuvat vuokralla ja autokin taitaa olla yksin isäni nimissä. Muuta omaisuutta ei ole.

Tämä nainen on sairaalloisen pihi ja yrittää aina hyötyä rahallisesti kaikesta mahdollisesta. Euron kuvat kiiluen silmissä, kuin Roope Ankalla konsanaan.

Ja yksinkertaisesti isäni on ostanut muut osakkaat ulos ja maksaa YKSIN lainaa tästä. En vaan haluaisi, että tila menee vaimon lapsille edellisestä liitostaan, koska paikka on tosiaan mm. ukkini synnyinkoti ja on ollut toista sataa vuotta sukumme hallinnassa.

Ja voivathan he muuttaa sinne vaikka pysyvästi asumaan, silloin leskellä on elinikäinen hallintaoikeus

Asuvat vuokralla ja autokin taitaa olla yksin isäni nimissä. Muuta omaisuutta ei ole.

Tämä nainen on sairaalloisen pihi

Jos nainen on pihi eikä omaisuutta ole, niin kai hänelle on sitten kertynyt rahaa pankkitilille? Nämä rahat lasketaan myös yhteiseen omaisuuteen silloin, kun toinen puolisoista kuolee. Jos naisella on tarpeeksi rahaa pankkitilillään, ei teidän välttämättä tarvitse maksaa tilasta mitään hänelle.

mun mielestäni vanhasta kesäpaikkakuntoisesta maatilasta velkaa maksava mies ei ole se, johon pihi ja rahanahne nainen tarttuu. Päinvastoin. Todennäköisesti se nainen pihistää siksi, että pariskunnalta riittäisi rahaa isäsi velkojen maksuun.

eli leski ei silloin ole välttis omaistanut puolia.

tai eron vuoksi, ei itse asiassa ole mitään väliä kenen nimissä omaisuus on. Puoliksi se lasketaan joka tapauksessa, ellei ole avioehtoa.

Omistus osuus on 50 %. Eli jos mieheni kuolisi, niin tuo 50 prossaa olisi joka tapauksessa minun ja lapset sitten kaiketi perivät tuon miehen omistaman 50 %.

Mutta jos minä kuolen, niin sitten perimässä ovat jo edellisen liiton lapseni ja nämä nykyisen liiton lapset.

Nykyään kun lapsia voi olla monesta liitosta, niin onhan varmaan perinnönjaotkin melko sotkusia ja vaikeita.

Lapset perivät vanhempansa. Aina. Jos lapsia on, muilla ei ole perintöön mitään asiaa.

Ja taas tulee sellaista tuubaa, että huh.

Ja OIKEASTIHAN perimysjärjestys menee näin:

Sukulaisten perintöoikeudesta

1 §

Lähinnä saavat perinnön rintaperilliset.

Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Milloin lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.

2 §

Jollei perittävältä ole jäänyt rintaperillistä, saavat hänen isänsä ja äitinsä kumpainenkin puolet perinnöstä.

Milloin isä tai äiti on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen tai sisaren sijaan tulevat hänen jälkeläisensä, ja joka haara saa yhtä suuren osan. Jollei veljiä tai sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole, mutta jompikumpi perittävän vanhemmista elää, saa tämä koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täysiveljien ja -sisarien kanssa osansa siitä, mikä olisi ollut heidän isälleen tai äidilleen tuleva. Jollei täysiveljiä tai -sisaria tahi heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, saavat veli- ja sisarpuolet koko perinnön. Kuolleen veli- tai sisarpuolen sijaan tulevat hänen jälkeläisensä.

3 §

Jollei 1 ja 2 §:ssä mainittuja perillisiä ole, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat koko perinnön.

Milloin isänisä, isänäiti, äidinisä tai äidinäiti on kuollut, menee hänen lapsilleen se osa perinnöstä, mikä hänelle olisi tullut.

Jollei siltä isän tai äidin vanhemmista, jolle perintö hänen eläessään olisi tullut, ole jäänyt lapsia, saa toinen isän tai äidin vanhemmista taikka, jos tämäkin on kuollut, mutta häneltä on jäänyt lapsia muusta avioliitosta, nämä vainajan osan. Jollei toisesta kannasta ole perillisiä, saavat toisen kannan perilliset koko perinnön.

4 § (5.9.1975/710)

4 § on kumottu L:lla 5.9.1975/710.

5 §

Muut kuin edellä tässä luvussa mainitut sukulaiset eivät saa periä.

Lähde: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040

Opetelkaa nyt hyvät ihmiset käyttämään nettiä ja Finlexiä, niin ei tarvitse mennä ihan mutulla.

Isäni osti omalta isältään tämän kotitalon kesäpaikaksi. Miten perinnönjako tulee aikanaan menemään, kun isälläni on lapsia kahden eri naisen kanssa ja tämän nykyisen kanssa ei ole avioehtoa, mutta minun tietääkseni paikan omistaa isäni yksistään.

EN tosiaan ole perinnön perään, mutta tämä nainen on rahanahne haaska ja toivoisin tilan pysyvän isäni suvussa, koska on sukutila.

jokin aika sitten. Jos emme olisi niin tehneet, erotilanteessa kaikki puoleksi. Meilläkin on talo, mieheni osti sen ennen meidän yhteistä aikaamme, joten se "suojasimme" avioehdolla.

EN tosiaan ole perinnön perään, mutta tämä nainen on rahanahne haaska ja toivoisin tilan pysyvän isäni suvussa, koska on sukutila.

Isoisoisäni (rikas menestynyt yrittäjä) meni vanhoilla päivillään naimisiin juuri tälläisen rahanahneen (ja vielä lapsettoman) haaskan kanssa, ja kuoli tästä muutaman vuoden päästä ilman testamenttia.

Isäni ja tätini (ko. papan lapsenlapsina) perivät perinnöstä lakiosan ja kaikki muu omaisuus meni leskelle. Leski (tämä rahanahne haaska) kuoli tästä n. vuoden kuluttua itsekin, ja koko MEIDÄN suvun suuri omaisuus meni hänen kauttaan täysin vieraalle suvulle - siellä joku onnellinen / jotkut onnelliset perivät rikkaan tätinsä vailla sen suurempaa surua läheisen menetyksestä.

Kaiken huippu vielä oli se, että tämä leski haudattiin samaan sukuhautaan isoisoisäni, isoisäni ja isoisoäitini kanssa - eikä tämän rikkaan haaskan suku ole tähän päiväänkään mennessä (tapahtumasta on siis yli 20 vuotta jo aikaa) osallistunut hautapaikan ylläpitokustannuksiin.

Eli meidän suku maksaa koko lystin - edelleen. Tosi reilua. >=/

[

Isoisoisäni ... kuoli tästä muutaman vuoden päästä ilman testamenttia.

Isäni ja tätini (ko. papan lapsenlapsina) perivät perinnöstä lakiosan ja kaikki muu omaisuus meni leskelle.

Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen saisi siinä tapauksessa, että testamenttia ei olisi. Ei voi mitenkään olla niin, että isäsi ja tätisi olisivat saaneet vain lakiosan, jos testamenttia ei ole ollut. Isäsi ja tätisi ja mahdolliset muut isoisoisäsi jälkeläiset ovat saaneet yhteensä vähintään puolet isoisoisäsi omaisuudesta.

Toki ymmärrän tilanteen epäreiluuden, mutta joko sinulla on väärä käsitys siitä, mitä lakiosa tarkoittaa tai sitten väärä tieto siitä, miten asia on mennyt.

[ Isoisoisäni ... kuoli tästä muutaman vuoden päästä ilman testamenttia. Isäni ja tätini (ko. papan lapsenlapsina) perivät perinnöstä lakiosan ja kaikki muu omaisuus meni leskelle.

Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen saisi siinä tapauksessa, että testamenttia ei olisi. Ei voi mitenkään olla niin, että isäsi ja tätisi olisivat saaneet vain lakiosan, jos testamenttia ei ole ollut. Isäsi ja tätisi ja mahdolliset muut isoisoisäsi jälkeläiset ovat saaneet yhteensä vähintään puolet isoisoisäsi omaisuudesta. Toki ymmärrän tilanteen epäreiluuden, mutta joko sinulla on väärä käsitys siitä, mitä lakiosa tarkoittaa tai sitten väärä tieto siitä, miten asia on mennyt.

Isoisoisäni kuoltua heidän yhteiseen kotiinsa (suuri omakotitalo täynnä arvokasta irtainta tavaraa, jotka lähes kaikki olivat kuuluneet isoisoisälleni ja hänen edesmenneelle vaimolleen; isoisoäidilleni) jäi asumaan tämä leskirouva.

Itse muistan tässä vaiheessa (olin silloin 4½ v.), kun kyseinen leskirouva esitteli minulle isoisoisäni kuoltua talon irtainta, että "saat ottaa täältä mitä haluat itsellesi muistoksi" - muistan vieläkin mm. valtavat kristallikruunut katossa ym. Mutta enhän minä voinut (pieni lapsi) silloin ymmärtää niiden arvoa (tunne saati rahallinen arvo), enkä ottanut talosta mitään. Ei myöskään isäni ymmärtänyt ottaa mukaansa sieltä mitään muuta kuin muutamia tauluja.

Olisiko se sitten voinut olla niin, että isoisoisäni oli tehnyt testamentin tämän leskensä hyväksi, jos kerran isäni ja tätini saivat vain lakiosan?! Isoisäni (eli isäni isä) oli siis jo tuossa vaiheessa kuollut, joten siksi isäni ja tätini perivät hänen osuutensa.

kun puolet papan omaisuudesta on mennyt uudelle vaimolle, mutta ongelma ei tässä ole testamentittomuus vaan avioehdon puuttuminen. Silloin tehdään tuo ositus eli molempien puolisoiden omaisuudet lasketaan yhteen ja puolet kuuluu leskelle. Jos isoisä oli tolkuissaan mennessään naimisiin, niin eipä siinä voi kuin hyväksyä hänen päätöksensä. Liikemiehenä hän varmaan tiesi miten tulee käymään. Jos hän oli seniili, niin lakiteitse olisi voinut vaatia kohtuullistmaista ositukseen.

[

Isoisoisäni ... kuoli tästä muutaman vuoden päästä ilman testamenttia.

Isäni ja tätini (ko. papan lapsenlapsina) perivät perinnöstä lakiosan ja kaikki muu omaisuus meni leskelle.

Lakiosa on puolet siitä, mitä perillinen saisi siinä tapauksessa, että testamenttia ei olisi. Ei voi mitenkään olla niin, että isäsi ja tätisi olisivat saaneet vain lakiosan, jos testamenttia ei ole ollut. Isäsi ja tätisi ja mahdolliset muut isoisoisäsi jälkeläiset ovat saaneet yhteensä vähintään puolet isoisoisäsi omaisuudesta.

Toki ymmärrän tilanteen epäreiluuden, mutta joko sinulla on väärä käsitys siitä, mitä lakiosa tarkoittaa tai sitten väärä tieto siitä, miten asia on mennyt.

Olisiko se sitten voinut olla niin, että isoisoisäni oli tehnyt testamentin tämän leskensä hyväksi, jos kerran isäni ja tätini saivat vain lakiosan?! Isoisäni (eli isäni isä) oli siis jo tuossa vaiheessa kuollut, joten siksi isäni ja tätini perivät hänen osuutensa.

Joko on juuri näin (isoisoisäsi on tehnyt testamentin vaimonsa hyväksi) tai sitten sinä olet saanut väärää tietoa siitä, että isäsi ja tätisi olisivat perineet vain lakiosan. Jos kysymys oli ensimmäisestä, niin isoisoisäsi on tällöin liikemiehenä varmasti ymmärtänyt, mistä on kysymys ja tilannetta voi tällöin pitää hänen tahtonsa mukaisena.

Kun juuri ylempänä selitettiin että puolison kuoltua molempien omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan lesken ja kuolinpesän kesken. Jos leski on varaton, niin käytännössä tämä tarkoittaa että hän saa puolet vainajan omaisuudesta, joka ei toki ole perintöä mutta usein siksi mielletään. Lopusta puolikkaasta puolet on perillisten lakiosa - ilman testamenttia koko puolikas menee perillisille.

Eli kysymys kuuluu, saivatko isäsi siskoineen puolet omaisuudesta vai neljäsosan, joka olisi ollut se lakiosa? Epäilen että saivat puolet, mutta kokivat senkin epäreiluksi. Kartano tietenkin jäi lesken hallintaan, jos se oli ollut hänenkin kotinsa. Se omistiko hän sen lopulta kokonaan vai puoliksi riippuu siitä, mitä perinnönjaossa sovittiin.

Olisiko se sitten voinut olla niin, että isoisoisäni oli tehnyt testamentin tämän leskensä hyväksi, jos kerran isäni ja tätini saivat vain lakiosan?! Isoisäni (eli isäni isä) oli siis jo tuossa vaiheessa kuollut, joten siksi isäni ja tätini perivät hänen osuutensa.

Joko on juuri näin (isoisoisäsi on tehnyt testamentin vaimonsa hyväksi) tai sitten sinä olet saanut väärää tietoa siitä, että isäsi ja tätisi olisivat perineet vain lakiosan. Jos kysymys oli ensimmäisestä, niin isoisoisäsi on tällöin liikemiehenä varmasti ymmärtänyt, mistä on kysymys ja tilannetta voi tällöin pitää hänen tahtonsa mukaisena.

Eli kysymys kuuluu, saivatko isäsi siskoineen puolet omaisuudesta vai neljäsosan, joka olisi ollut se lakiosa? Epäilen että saivat puolet, mutta kokivat senkin epäreiluksi. Kartano tietenkin jäi lesken hallintaan, jos se oli ollut hänenkin kotinsa. Se omistiko hän sen lopulta kokonaan vai puoliksi riippuu siitä, mitä perinnönjaossa sovittiin.

Olisiko se sitten voinut olla niin, että isoisoisäni oli tehnyt testamentin tämän leskensä hyväksi, jos kerran isäni ja tätini saivat vain lakiosan?! Isoisäni (eli isäni isä) oli siis jo tuossa vaiheessa kuollut, joten siksi isäni ja tätini perivät hänen osuutensa.

Joko on juuri näin (isoisoisäsi on tehnyt testamentin vaimonsa hyväksi) tai sitten sinä olet saanut väärää tietoa siitä, että isäsi ja tätisi olisivat perineet vain lakiosan. Jos kysymys oli ensimmäisestä, niin isoisoisäsi on tällöin liikemiehenä varmasti ymmärtänyt, mistä on kysymys ja tilannetta voi tällöin pitää hänen tahtonsa mukaisena.

Nyt en ole ihan varma, mutta kysyn isältäni, mitä hän ko. tapahtumasta muistaa - ja, että oliko kyseessä todella vain lakiosa.

Palaan tämän ketjun pariin sitten, kun saan asiaan selvyyden! =)

t. Se, jota siteerasit

[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 12:11"]

Periikö lapsi vanhemman velat?? Sanotaan että vanhemmat kuolevat auto-onnettomuudessa ja heillä on vaikka sata tuhatta asuntovelkaa. Kuka tietää miten menee jos on alaikäinen lapsi/lapset? Ei mitään "musta tuntuu", vaan pikemminkin linkki faktatietoon.

[/quote]

Jos on asuntovelkaa, niin varmaan on sitten asuntokin? Se myydään, velka kuitataan ja lapset saavat sen, mitä yli jää.

Periikö lapsi vanhemman velat?? Sanotaan että vanhemmat kuolevat auto-onnettomuudessa ja heillä on vaikka sata tuhatta asuntovelkaa. Kuka tietää miten menee jos on alaikäinen lapsi/lapset? Ei mitään "musta tuntuu", vaan pikemminkin linkki faktatietoon.

[quote author="Vierailija" time="23.08.2014 klo 12:11"]

Periikö lapsi vanhemman velat?? Sanotaan että vanhemmat kuolevat auto-onnettomuudessa ja heillä on vaikka sata tuhatta asuntovelkaa. Kuka tietää miten menee jos on alaikäinen lapsi/lapset? Ei mitään "musta tuntuu", vaan pikemminkin linkki faktatietoon.

[/quote]

ei tietysi peri velkaa. Valtiohan sen maksaa, että lapset saavat velattoman asunnon.