Työpaikka johon et enää koskaan palaisi?
Miksi?
Olen hakemassa töitä ja tuli mieleeni, että tuostakin paikasta joku on lähtenyt. Miksiköhän ja millaiseen kuraiseen työilmapiiriin/ suden kuoppaan mahdan olla hakemassa. ;)
Kommentit (28)
rehtori kiusasa ja itketti opettajia ja muuta henkilökuntaa.
Joka päivä valitsi yhden, jonka perässä kulki naukumassa ties mistä ihme asioista.
Muutenkin työpaikan ilmapiiri oli tosi syvältä. yksi koulutussuunnittelija piti ympärillään hovia ja dissas joitakin henkilöitä keksien heistä outoja juttuja.
Jos siellä halusi että saa luokkaansa siivoojan käymään tai vaikka uuden työtuolin hajonneen tilalle, onnistui se vain jos tunsi riittävän hyvin 'oikeat' henkilöt.
Aivan ihme touhua. Missään muualla en ole nähnyt enkä kokenut vastaavaa.
2 vuotta siellä jaksoin.
Takaisin en mene vaikka mistään muualta en saisi töitä.
on ihmisiä, joiden alaiseksi en menisi enää koskaan.
Nämä ovat ihmisiä, jotka ovat järjestelykyvyttömiä mutta omasta arvostaan turhantärkeitä paskiaisia.
Lähdin kovapalkkaiseen duuniin mukavasta porukasta. Nyt palkka on hyvä, mutta työilmapiiri kuralla. Siksi tämä aloituskin. ;)
-ap-
uimaopettajana. Ne penskat kiusas mua. Semmoseen en menis.
sitä kyräilyä ja selkäänpuukotusta ei kestä kukaan. (siksi lähdin)
Paskat pomot, paska palkka, paskat työajat.
Esim. yhdessä paikassa loppui siivousaika, olis pitänyt olla jo seuraavassa samalla kellonlyömällä kaupungin toisella laidalla.
Esi. kerran kun siivosin pikkujoulujen jäljiltä eräässä ravintolassa ravintolasalin, vessat, eteisen ja 4 kabinettia niin pomo tuli urputtaanmulle huonosti tehdystä työstä. He olivat kuulem. siivonneet noita neljää kabinettia mun jäljiltä 2h kahden ihmisen voimin. Kas kummaa, mulle oli varattu koko roskan siivoamiseen 2h yksinäni. Missä mahtaa mättää, ei ainakaan mun siivoustaidoissa.
Paljon samankaltaisia esimerkkejä olis ko firmasta. Ja oikeastaan vielä kamalanpiakin.
on ihmisiä, joiden alaiseksi en menisi enää koskaan. Nämä ovat ihmisiä, jotka ovat järjestelykyvyttömiä mutta omasta arvostaan turhantärkeitä paskiaisia.
edellinen työpaikkani oli mukava kunnes kolleega eräänä päivänä haukkui nimut lyttyyn, eikä koskaan pyytänyt hormonaalista tunteen purkaustaan anteeksi koska hän "oli aina oikeass, joka asiassa". en halua enää koskaan nähdä tuota tyyppiä.
en myöskään palaisi mäkkärin kassalle :)
Muuten olen kyllä vaihtanut työpaikka joko omasta halustani tai olosuhteiden pakosta mutta AINA jäänyt kaipaamaan ihania työkavereita. Onneksi on aina saanut uusia, yhtä ihania. :)
Tein sitä pari vuotta (pääasiassa kotisiivousta). Työssä ei sinänsä ollut mitään vikaa, välillä jopa nautin siitä. Mutta molemmissa firmoissa johto oli niin perseestä että se lannisti motivaatiota.
lähellä Seurasaarta. En tiedä onko sitä siellä enää, mutta 90-luvun loppupuolella olin olin siellä hetken aikaa töissä. Pomo (omistaja) oli aivan hullu nainen
Järkyttävä työilmapiiri, joka johtui rehtorista. Piti yllä suosikkijärjestelmää, haukkui ihmisiä kaikkien kuullen ym.
olen edelleen ala-asteen koulussa töissä, mutta tuohon rakennukseen en enää jalallani astu. Eikä moni muukaan.
No, eipä ole enää edes olemassa siinä muodossa, mutta Puolustusvoimissa työskentely yleensäkin (tuon kokemuksen perusteella) ei taida olla ihan minun juttuni.
Päivääkään ei ole kaduttanut. Vaihtamalla parani työyhteisö, työtehtävät ja palkka.
Opiskeluaikoina olin jokusen vuoden töissä ko. paikassa, jossa ilmapiiri oli huono eikä työ muutoinkaan ollut mitään herkkua. Kamala kiire ja jatkuva kyräily oli inhottavaa. Välillä näen vieläkin unia että olen siellä töissä, ja ihmettelen unessa aina kauhuissani, että mitä ihmettä mitä minä siellä taas teen! :D
--- mutta Puolustusvoimissa työskentely yleensäkin (tuon kokemuksen perusteella) ei taida olla ihan minun juttuni.
ollut useissakin tehtävissä pv:lla. :) On ihan just mun juttu (toki varikot ovat ihan omanlaisiansa paikkoja siinäkin maailmassa).
isossa konsernissa on sellainen, että välillä vähän sääliksi käy niitä uusia, jotka innoissaan tulee tänne ja vajaassa puolessa vuodessa tajuaa todellisuuden. Ja vaihtuvuus on huima, koko ajan ovesta kävelee uusia tänne ja taas kohta joku irtisanoutuu ja taas rekrytoidaan.
Toisaalta voi ne vaihdon syyt olla muutakin, esim pitkä työsuhde ja halu päästä uralla eteenpäin. Ei sitä voi koskaan tietää.
Aika paljon varmaan kertoo se, miten pitkä työsuhde sillä poislähteneellä henkilöllä oli.
Toivottavasti et ap hae meille (taitaa muuten ollakin taas haku päällä). Varsinaiseen suden kuoppaan pääsisit, vaikka alkuun paikka näyttää kermakuorrutetulta unelmapaikalta....
Silloinen Säkkiväline ja eräs itseään aurinkoisella keltapunaisella aurinkologolla markkinoiva firma olivat täysin kyltymättömiä puristamaan viimeisenkin tipan työntekijästään.
Kun listan mukaiset tehtävät oli tehty, pomot keksivät lisää tekemistä että "tunnit täyttyvät". Eli kun teit hyvää ja rivakkaa työtä, palkkioksi nakitettiin asiaankuulumatonta lisätyötä. Mutta ei lisäpalkkaa.
Toisessa firmassa oli älytön "palkitsemisjärjestelmä". Kun läpäisit tietyn määrän satunnaisia "tarkistuksia" työnantajan kyttäpartion taholta, sait kuusi kahvilusikkaa. Tai jonkun Iittalan tulitikkuaskin kokoisen tuikkulyhdyn tai jotain muuta tosi motivoivaa ja kivaa.
Muusta nyt en keksi sanottavaa... Usein on kyse henkilöistä, ei työpaikasta. Esim. Viking Linen Gabriellalle en menisi ikinä, jos porukka olisi siellä yhä samaa kuin kymmenisen vuotta sitten.
isossa konsernissa on sellainen, että välillä vähän sääliksi käy niitä uusia, jotka innoissaan tulee tänne ja vajaassa puolessa vuodessa tajuaa todellisuuden. Ja vaihtuvuus on huima, koko ajan ovesta kävelee uusia tänne ja taas kohta joku irtisanoutuu ja taas rekrytoidaan. Toisaalta voi ne vaihdon syyt olla muutakin, esim pitkä työsuhde ja halu päästä uralla eteenpäin. Ei sitä voi koskaan tietää. Aika paljon varmaan kertoo se, miten pitkä työsuhde sillä poislähteneellä henkilöllä oli. Toivottavasti et ap hae meille (taitaa muuten ollakin taas haku päällä). Varsinaiseen suden kuoppaan pääsisit, vaikka alkuun paikka näyttää kermakuorrutetulta unelmapaikalta....
Itse vaihdoin työtä, nyt kaipaan entiseen takaisin. Luulin pääseväni parempaan. Tajua, että mikä merkitys on hyvillä työkavereilla ja rennolla ilmapiirillä. Siinä ei paljon parempi palkka lohduta.