Keskenmenon jälkeen uuteen yritykseen -SYKSY 2010-

Ajattelin tänne nyt kirjotella, kun jotenkin tuntuu et kaipaan vähän vertaistukea näitten km:jen kanssa. Ennen en oo tähän pinoon kirjotellutkaan, tuolla kolmosissa oon roikkunut jo jonkun aikaa. En nyt tällä erää ehdi/jaksa alkaa kahlata koko tätä pinoa läpi, sori! ;)



Meillä siis kaks lasta, 06 ja 08 syntyneet. Kolmatta ollaan toivottu enemmän ja vähemmän aktiivisesti jo jonkun aikaa. Noi kaks murua tuli täysin ongelmitta, mut nyt takana kaks sellasta h 11 km:a. Toinen oli vuosi sitten syksyllä kkm, joka havaittiin nt-ultrassa ja tää tämän syksyinen oli tosa pari kk sitten kanssa h 11. Välillä oltiin siis vajaan vuoden verran ilman yritystä, että sain opinnot hyvään vaiheeseen. Nyt ihmetellään, et mitäs nyt sit. Edellinen km aiheuttaa ongelmia edelleen ja tähystys tulossa siitä ens viikolla. Mä en jaksais enää. Sais nyt vaan päätökseen tän. Ensin koko syksy meni sitä raskautta ihmetellessä (ultrassa oli alusta asti hämminkiä, ei vastannut viikkoja jne) ja pohtiessa et ollako vai ei, sit km ja nyt vieläkin 2 kk km:sta edelleen tätä samaa... Ääh. En tiiä. Pääsis nyt vaan eteenpäin tästä, niin vois jopa miettiä et missä vaiheessa sitä uutta yritystä ajattelis sit taasen... Nyt alkaa sit jo mietityttää, et pitäiskö lykätä tätä tonne ens kesään, kun olis sit taas tavallaan yks etappi noitten opiskeluitten kans valmis. No. Tuskin, eiköhän me sitä ennen toimerruta tän asian kanssa, jotenkin vaan vähän menny maku koko tähän raskausjuttuun kun ollut aika hankalia nää kaks edellistä kokemusta. Vaikee on luottaa siihen, et onnistuis nytkään. Molemmilla kerroilla alkuraskaudessa sykkeet näkyneet niinkuin pitääkin, joten siihenkään on enää vaikee luottaa sellasena varmuutta antavana juttuna. Raskausoireet on onnistuneistakin raskauksista olleet tosi lievät, km:jen "oire" on lähinnä ollut tunne siitä ettei kaikki ole kunnossa.



Semmosta. Varmaan näitä samoja mietteitä täällä on monellakin. Mun onni on kyllä se, että kaikki 4 raskautta alkaneet tosi helposti 1-2 kierrolla. Että siihen en kyllä yhtään enää luota tota ajoitusta miettiessä, et jossei se heti tärppääkkään. ;) Jos se yritys nyt alkaakin venyä, niin en kyllä tiedä miten siihen suhtautua. No. Sitä ehtii tuskailla sittenkin, tällä hetkellä ei siis tosiaan mitään ole käynnissä kun edelleen tätä tilannetta ihmetellään ja se tmp tulossa.



Tulipas nyt vuodatettua. Mut oikein ihanaa ja positiivista vuotta 2011 kaikille! :) t.VM

Tervetuloa mukaan VadelmaMama!



Olen seurannut vähän aikaa teidän juttujanne taustalta, pahoittelut kaikille, joilla ei vieläkään tärpännyt.



Itsellä ei oikein ole mitään raportoitavaa. Nyt on menossa kp 23/27-28, en jaksa enää edes toivoa mitään. Menkkamaisia kipuja ollut jo toista viikkoa, rinnat myös vähän kipeät, mutta samanlaisia oireita ollut aiemminkin ennen uuden kierron alkua.



Katsellaan..

Hei Vadelmamama, tervetuloa joukkoon! Ja terkut myös Noolle, pitkästä aikaa;)



Joulut tuli ja meni ja ovista yritettiin metästellä. Mammaksin tikkuihin en saanut muuta kun haamuja tulemaan ja nekin loppu sit jossain kp17 kohdalla. Testasin kp22 asti. Tuleeko muilla kierron jossain vaiheessa selkeitä "seksihimoja"? Mulla yleensä just oviksen aikoihin, sit taas rauhottuu normaaliks.Tässä kierrossa nää himot tuli vasta kp.20-22 välillä, joka on aika myöhänen ovis ajankohta kyllä...hmmm. aika paljon peittoja on heiluteltu, mut ei kuitenkaan joka päivä, joten en tiedäton raskautumisen suhteen...



Pari päivää sitten oli illalla ihan hirveitä kipuja, ihan kun olis ollu suppareita?? Nyt ne on rauhottunu, vuotoa ei vielä oo ja kp28 menossa. Katotaan mitä tapahtuu!!



Taide

Niin ne menkat sieltä tuli. Ei syysvauvaa meille.



Taide: mulla on myös ihan selkeet himopäivät oivksen tienoilla, sitten rauhoittuu taas :D Jännä miten naisen kroppa toimii noin. Harmi vaan kun mulla ei näytä raskaus kestävän siten pitkään vaikka aika helposti tulisinkin raskaaksi.



Pakko alkaa päiväunille poikien kanssa, on niin fiilikset maassa.

Sieltähän se täti kurvasi taas puskasta ilman ennakko-oireita, ei siis syysvauvaa meillekään :(



Tänään mietin, että keväällä lähtee meidän viimeiset vauvakamat myyntiin, ja laitan pikku hiljaa vauvanvaatteet, joita on tullut haalittua, huuto.nettiin myyntiin. Kun en kerta raskaudu ja mieskin hannaa vastaan, niin kai se on minunkin alettava luovuttaa...

Oviksen aikaan saattaa sit olla jo toiset ajatukset, himopäivät on mullakin silloin :)

Ei kuulu menkkoja, ja testitkin on näyttänyt negaa!



Tänään on 39pvää keskenmenosta, ja ala vatsa kramppaa, ala selkä on niin julmetun kipeä, nukkunut oon 12h yössä ja vaan väsyttää, rennietä kuluu, valkovuoto runsaampaa, suuresti himoitsemat coca-cola ja punkku ei maistu, lämmöt 36,8 (norm. 35,9-36,2).



Jos ei menkkoja kuulu, niin testaan taas perjantaina. Tai jos ne jouluna olleet mini tuhrut olikin menkat, niin nyt olisi kp.11 eli silloin olot voisi johtua oviksesta!?!



Plaah, kun on ei tiedä! :(

En oikein tiedä muutenkaan miten kroppani toimii kierron eri vaiheissa. En ole koskaa bongannut ovista ja kuukautisiakaan minulla ei ole ollut kuin viimeks ennen kierukkaa, eli melkein kuusi vuotta sitten. Niin saatikka en osaa tulkita kroppaani nyt keskenmenon jälkeen!



Miina, joka onpi ihan ulalla.

VadelmaMama: Pahoittelut km:sta ja tervetuloa joukkoon... Joukkomme taitaa vain kasvaa...



Pahoittelut menkoista niistä "kärsiville".



Miina: Joo tuntuu km jälkeen, että oma kroppa on tosiaan aivan hukassa ja ihan kun olisi jonkun muun keho... Välillä luulin jo että nyt kroppa toimii kuin ennen, mutta toisin kävi...



Noo: Jännäillään yhdessä loppuviikkoa, tosin eipä täälläkään toivo kovin korkealla ole. Viimeksi raskaus ei tuntunut "miltään" paria repäisykipua lukuun ottamatta ennen plussaa. Ja nyt sit oviksesta asti alavatsaa nippaillut ja välillä tuntuu melkein tunnottomalle (mutta silti jollekin) vasemmalla alavatsalla. Ja nivusessa vasemmalla tuntuu välillä kans oudolle ja kävellessä vihlasee välillä. Tää nivusjuttu tuli heti oviksen jälkeen, tiedä sit mikä tyrä tai kummajainen sinne on eksynyt. Tai sit sitä vaan omaa kroppaansa liikaa "tunnustelee". Ensi kierron alkuun olen varaillut vyöhyketerapiaa (ikinä en oo ollu). Katsotaan mitä kipupaikkoja sieltä löytyy...



KP 22/27-32(tod.näk. 27 pitäs nyt olla)



No viikon päästä ollaan taas viisaampia, oliko tässä kierrossa sitä jouluntaikaa...

Mä tunnistan ton sun olotilan!! Tsemppiä! En voi muuta sanoa kun tuntuu et vaika mulla on km jälkeen yhdet menkat tullutkin, on keho edelleen sekaisin. Tänään kp.29, menkkoja ei kuulu ja r-testi näyttää negaa. Yleensä kierto 28-30. Tissejä "tuikkii" samalla lailla ku maito nousis, mikä oli viimeks selkee raskausoire. Nyt taan väsyttää ihan hirveesti ja viimeks ei...muitakin oireita on ollu



Eli oon tullu siihen tulokseen että, km sekottaa hormonitoiminnan ainakin mulla pidemmäks aikaa ja oireisiin ei oo luottamista. Pitää vaan oottaa, mikä on TOOOSI ärsyttävää. Mulla alko kp 45 keskenmenon jälkeen menkat vasta ja silloinkin sano Kättäriltä kun kyselin että vasta jos on yli 8 viikkoa, kannattaa ottaa yhteyttä!



Voimia!

Hei!



Niiskurouva, mitä kuuluu?



Toivottavasti kaikki on sujunut hyvin?

...ja mieli maassa. Jotenkin vaikka tätä on kestänyt jo se 2 kk, niin silti se lopullisuus jotenkin koitti vasta tänään. Oli siis tähystys ja kuopastiin loppu raskausmateriaali pois kohdusta, oli sinne jäänyt joku istukan riekale, joka aiheutti jatkuvaa tihkuvuotoa. :( En tiä. Jotenkin koko tää kuvio masentaa nyt. Alunperin oltais haluttu lapset pienehköllä ikäerolla, näillä tenavilla on nyt 1 v 9 kk ja ikäero seuraavaan on jo väkisinkin vähintää reilusti yli 3 vuotta. Mietittiin vähän josko odottelis ens kesään yrityksen aloituksen kanssa, siirryn silloin työelämään ja se olis hyvä väli sillä tavalla sitten. Mut siinä tapauksessa ikäerosta tulee jo lähes 4 v tuohon nuorempaan, ja jos näitä viivästyksiä tulee vielä lisää, niin enemmänkin. Masentaa. Ei mee elämä aina niinkuin haluais. Todellakaan.



Muutamalla oli tädin pirulainen tullut kylään, pahoittelut! :/ Ja tsempit uuteen kiertoon! bd



Ja muutamalla oli piinaviikko meneillään, tsempit teillekin! bd



Ja Anirilla mies tais soutaa ja huovata koko vauva-asian kanssa, jaksamisia sulle. Todella rasittavaa tollanen! :/



Koitan vähitellen teiän nimimerkkejä opetella, nyt ei ihan vielä ole muistissa että pahoittelut siitä. Mukavaa viikon jatkoa kaikille, torstaina onkin vapaapäivä! :) t. VM

Hei kaikille, uusia ilmestyy tasaisesti, tervetuloa ja toivottavasti käyntinne tässä pinossa on lyhyt ;)



Kurjan monella on kierto taas alkupisteessä, tsemppiä! Pidän peukkuja kaikille joilla on vielä piina meneillään.



Nippe, mulla on sama fiilis että aina toisen puolen ovuloidessa kierto on vähän lyhyempi ja toisen puolen pidempi. Jännä juttu, mistähän se johtuu että toinen on "laiskempi".



Itse olen ihan sekaisin, hätäisenä testasin jo eilen, 28/26-33, ja niin negatiivinen kuin nega voi olla :( Mahaa on kuitenkin ihan kummasti juilinut jo yli viikon aina sillon tällöin eikä vieläkään ole kunnon merkkejä menkoista. Alkais jo niin pääsis taas eteenpäin. Miehen kanssa laitettiin jo lapsettomuustutkimukset/hoidot mietintämyssyyn. Tuntuu niin epätoivoselle tämä yrittäminenkin kun todellisia yrityskiertojakin on vaan joka toinen kun toinen munanjohdin on pois pelistä. Pitäis varmaan ryhdistäytyä ja olla miettimättä koko asiaa mutta kun se on niin hiton hankalaa! Eilenkin vollotin koko illan ihan varmana että me ei koskaan saada omaa vauvaa. Masentaa.



Valitusvirrestä huolimatta mukavaa päivää kaikille, huomenna (useimmilla) on sentään vapaapäivä :)

No eipä piinaviikosta kovin pitkä tullut. Tähän asti kierto ollut 27-32 ja tuo 27 kiertokin tuli ihan puskasta toissa kierrossa. No tänään kp 1 ja tämä se vasta puskasta tulikin (tuli vaan 24 päivän kierto)eikä se 27 mitä oletin oviksesta laskettuna. Eli siis ovis oli toissa lauantai-iltana ja tänään aamulla alkoi menkat. Näköjään kierto lyhenee, yleensä kyllä oviksesta menkkojen alkuun on ollut se 14 päivää, mutta tämäkin aika nyt lyhenee... Eli kroppa näköjään vieläkin sekasin tämän elokuisen kaavinnan jäljiltä. No onneksi lapsettomuuteen erikoistunut gyne ottaa vastaan minut (julkisella) 1,5 viikon päästä. Katsotaan minkä tuomion hän antaa. Auttaiskohan jotkut lääkkeet tuohon kierron tasoittumiseen, mutta nekin taitaa olla hormonaalisia, joita en voi tulppariskin takia kai käyttää?? Että en tässä yllättäen alkaneen kierron takia ennättänyt edes raskaustestejä tehdä... tosin tällä menolla en niitä tule tarvitsemaankaan...



Tulipa nyt omaa napaa, mutta... pettymys mikä pettymys... Ja nyt ei ainakaan ajoituksessa ollut mitään vikaa...



Kettuli: Voin vaan kuvitella miltä tuntuu, jos mahiksia on vaan joka toisessa kierrossa, kun minusta tää jokakierron mahkujen käyttäminen jo tuntuu niin hitaalta tahdilta... Ja täällä vähä fiilis sama, että haluis kyllä mennä vaikka yksityiselle johonkin lapsettomuusjuttuihin, mutta kun matka on niin pitkä ja arkena ei oo vapaapäiviä. Ja tuskaa lisää minulla (pari tippaa tuli illalla tirautettua salaa), että kun ei oo edes sitä yhtä lasta ja jos ei edes sitä yhtäkään saa... Mikä tässä nyt voi olla oikeesti näin vaikeeta?!?!?

Voi kurjuus Nippe :(

Sullakin alkoi nuo olot jo niin lupaavilta vaikuttaa, mutta sitten kävikin näin!! MURR!! Se siitä jouluntaiasta!

En pysty varmasti edes käsittämään kuinka pahalta tuntuu, kun se ainokainen antaa odottaa itseään noin kovin!! :( Jos positiivista pitää etsiä, niin ainakin olette pääsemässä nyt edes jonkinmoisiin tutukimuksiin, josko sieltä löytyisi jotain apua!!

Voimia oikein kovasti, kyllä se nyttii vielä teidänkin syliin saapuu!!



Itsellä ei niin minkään laista, oloa että menkat alkaisi!? mutta en vielä kuitenkaan uskaltautunut edes testi ostoksille!

Voi kurjuus Nippe!



Sama homma täälläkin.

Ekaa kertaa heinäkuun jälkeen mä en ollut niin pettynyt kuin aiemmin siitä, että menkat alkoi. En vaan jaksa enää, jotenkin ei ollut mikään yllätys lainkaan. Siis harmittaa ja suututtaa tietysti, mutten jotenkin jaksa reagoida enää.



Menkat alkoi siis eilen, eli kierto oli vaan 26 päivää nyt. En tajua.



Mäkin varasin ajan gynelle.



Oletteko muut käyneet gynellä keskenmenon jälkeen vai miten teidän jälkitarkastukset on hoidettu? Mulla siis keskeytyneen km:n jälkeen kun sairaalassa tyhjennettiin, gyne katsoi että kohtu on tyhjä. Sen jälkeen vaan verikokeesta seurattiin, että hormoni on laskenut. Nyt varasin ajan, kun mitään ei tapahdu, että onkohan kaikki ihan ok..?

Minullakin kuukautiskierto muuttui ihan oudoksi km:n jälkeen. Ennen oli rinnat kipeät ennen menkkoja, hermo tiukilla, alavatsaa juili, mutta km:n jälkeen ei mitään jomotuksia, ei rintojen arkuutta, hermo on kyllä tiukilla :) Jotenkin ei tunne omaa kroppaansa niin kuin ennen... Ja kun menkat alkaa, 3 päivää on ensin raivostuttavaa tuhtuvuotoa ennen kuin kunnon vuoto alkaa. Ennen vuoto alkoi heti, ei tarvinnut kärvistellä menkkojen kanssa niin kauan kuin ennen.



Minä en ole käynyt gynellä km:n jälkeen. Tosin kevään aikana varmaan menen, jos tässä ei mitään tapahdu, hommaan pillerit, en jaksa enää kovin kauan tätä epätietoisuutta, mieskin kun hannaa vastaan, mutta ei sit kuitenkaan ole täysin kieltäytynyt vauvasta. Ei taida tietää itsekään...

Minut ultrattiin rv 11, kun keskeytynyt keskenmeno todettiin, ja seuraavana päivänä tuosta, kun kohtu oli jo spontaanisti tyhjentynyt. Ja sitten vielä viikon kuluttua oli kontrolli, silloin ei näkynyt enää raskausmateriaalia. Lääkäri ultrasi pitkään myös munasarjoja. Pissanäytteestä testattiin raskaustestiä, 6vkoa keskenmenosta vasta näytti negaa.

Hitsi, tuosta on jo puoli vuotta, loppumetreillä olisin, jos vauva olisi saanut syntyä.



Töissä näen päivittäin raskaana olevia äitipolille meneviä, ja vastasyntyneitä. Nyt kun olisi ollut se minun kuukausi, jotenkin tekee tosi pahaa katsella niitä mammoja ja vauvoja. Helpottaakohan tämä koskaan, varsinkin kun tuntuu, että meille ei enää vauvaa tule :(



Onneksi on loppuviikko vapaata töistä, jotain positiivista tässäkin elämässä

Täällä mieliala jo parempi. Edelleenkään en oikein tiä mitä tehdä tän vauva-ajoituksen kanssa. Ikäero vanhempiin lapsiin vs. elämäntilanne vs. uus työpaikka vs. mahdollinen seuraava km vs. ......apua! Onko kellään täällä samoja mietteitä? Nyt vähän miettiin, et jos seuraavan kierron vielä odottelis ja sit ryhtyis taas toimintaan. Lisäks ihan oikeesti pelottaa se seuraava raskaus, että mitä siitäkään sit tulee. Taas km? Ja missä vaiheessa: Piinaavaa odotusta nt-ultraan asti vai päästäänkö edes sinne? Ja loppuuko se tuskailu ees siihen, jos sinne asti edetään? Miten te muut kestätte sen epävarmuuden siinä uudessa raskaudessa? Musta tuntuu että se on iso tekijä, etten edes haluais tulla enää raskaaksi, kun se epätietoisuus on niin raastavaa. Molemmissa edellisissä raskauksissa (km:t molemmilla kerroilla h 11) ollut koko ajan tunne ettei kaikki ole kunnossa. Molemmilla kerroilla alkuraskauden ultrassa sykkeet näkyneet, joten siitä en kyllä mitään lohtua saa. Lisäks, mun täytyy tunnustaa, etten erityisemmin nauti siitä alkuraskaudesta muutenkaan. Alan välittömästi lihoa, vatsa turpoilee, olo on ruma ja halut on aivan nollassa jne, että jos nyt karusti sanon, niin ei sitä tavallaan turhaan halua kokea. ;) Kaikesta tästä huolimatta on ihminen niin hullu, että haluais sit kuitenkin vielä sen kolmannen tenavan tähän perheeseen.



Toivoisin niin kovasti pysyvät plussat teille esikoistanne yrittäville! Itsellä sentään lohtuna noi kaks murua (jotka kyllä välillä ajaa aivan hulluuden partaalle tempauksillaan). Sitä on vaikee ees kuvitella miltä tän kaiken teistä täytyy tuntua, kun itellekin tää on näin hajottavaa. :(



Aika jännä kyllä Anir että sulla kierto muuttunut noin paljon km:n myötä. Ihme juttu. Toivottavasti se siitä tasottuis. Kyllähän ultrassa aika hyvin näkyis jos sinne jotain raskausmateriaalia olis jäänyt. Tiedä sitten mistä tollanen voi johtua...? Mulla tullut vasta yhet kk:set, ne oli ihan huomattavan niukat. Seuraavat varmaan vähän normaalimmat sitten. Luulisin. Tai en tiä sit, miten toi tiistainen tmp niihin vaikuttaa, kun en tiä kuin paljon sieltä kaavittiin. Luulisin että melko vähän kuitenkin otettiin.



Mut nyt: tädit hus hus tästä pinosta, että saadaan plussia! t.VM

Pahoitteluja tädeistä ja negoista. Aina tätä pinoa lukiessa tulee jotenkin "huijattu olo". Sanotaan, että km:n jälkeen raskautuminen on helppoa ja nopeaa, mutta jotenkin tämä meidän joukkiomme ei sitä väitettä kyllä tue. Voimia ja tsemppiä kaikille, jotka ovat joutuneet turhautumisen selättämiksi ja ihan kauhiasti plussapuhureita tähän uuteen vuoteen!!!



Moni on myös miettinyt kierron muuttumista km:n jälkeen. Sitä itsekin aina ihmettelin ja kehittelinkin siitä jonkinmoisen teorian mielessäni. Teorian paikkansa pitävyydelle ei sitten ole ollenkaan todisteita, mutta jotainhan sitä pitää aina keksiä syyksi askarruttaville asioille :). Mullakin se menkkoja edeltävä tuhruilu alkoi km:n jälkeen. Jos oikein muistan, on sillä tuhruvuodolla jotain tekemistä keltarauhasen toimintahäiriön kanssa ja ajattelinkin, että ehkäpä moisen rauhasen toiminta jotenkin häiriintyi km:sta. Samaisen rauhasen toiminnalla voisi sitten olla myös jotain tekemistä kierron pituuden vaihtelulla. No joo, tää on vaan tällasta spekulaatiota, mutta olen vain huomannut monilla noita samoja juttuja ilmenneen nimenomaan km:n jälkeen.



Tiuhtinen kyseli kuulumisia. Toistaiseksi kaikki hyvin :). Tänään elellään kaiketi viikkoja 9+6 ja aikaa ultraan odotellaan. Suurimmaksi osaksi olen ollut rauhallisella mielellä ja jotenkin osannut luottaa siihen, että asiat voivat mennä hyvinkin, mutta sit on myös niitä päiviä, jolloin olotila alkaa lähennellä paniikkia. Pahoinvointi on päivittäistä, vaikkakaan en kuulu niihin, jotka oksentelevat. Mua vaan kuvottaa, ällöttää ja öklöttää koko ajan. Inhottavasta olosta huolimatta olen pahoinvointiin jotenkin tyytyväinen, kun se luo uskoa siihen, että joku tuolla masussa oikeasti on. Toivottavasti en sitten kovin korkealta tipahda tulevina viikkoina. Väsymys on aika kokonaisvaltaista ja unta riittää. Joku mainitsi lihomisen alkavan heti alkuraskaudesta. Täälläkään ei ole siltä vältytty. Suurin osa tulleesta massasta taitaa tosin olla tisseissä :D. Jose ja Carlos eivät koskaan ole olleet kovin pieniä ja hinteliä, mutta nyt niiden koolla ei ole mitään rajaa.



Mitäs, Tiuhtinen, itsellesi kuuluu?



Hedelmällistä vuotta 2011 kaikille!!!



Niisku

Pahoittelut kaikille tädin kohdanneille!Tuun täältä kohta perästä! Toivoisin et alakas jo menkat ku raskaustesti näytti tänäänkin hyvin selvää negaa! Tää on jo kolmas minkä oon tehny tässä tän kierron lopulla.Pääsis uuteen kiertoon. Nyt tää on tosi turhauttavaa.



Turhauttavinta tässä kierron sekavuudessa on se kun ei näköjään pysty ajoittaa tärppipäiviä, kun niistä ei oo mitään hajua!!! Jos tää kierto vaan venyy ni olis pitäny jatkaa sitä pupuilua tänne asti, eikä luovuttaa kp. 22 kohdalla!



Ainut toivo, jos tätiä ei ala näkymään on se että olisin ovuloinu joskus 26-28.12, eli kp.22-24 sinne vielä pupuilut saattas riittää ja siks nyt ei viel näkyis r-testissä mitään, mut tää on jo niin taivaanrannan maalausta että!! Uskottavampaa on se että ovista ei tässä kierrossa ollut.



Että kun puhutaan siitä kierron sekavuudesta ja keltarauhashormonin vaikutuksesta, ni jos kolmaskin kiero menee ihan miten sattuu niin men kyllä gynelle kyselee, et miten ton kierron sais tasottumaan, vai auttaako vaan aika...



No täytyy taas tilata kaikien maailman tikkuja ja kuluttaa omaisuus niihin! Huoh!



Taide, joka turhautuu täysin.

Heipä pitäkästä aikaa!

Kirjottelin tossa marraskuun lopussa viimeks, oli vähän kaikkea ni en ole tänne päässyt.



Sain siis keskenmenon syyskussa ja päätettiin odottaa yhdet menkat ja aloittaa yritys. Noh, plussasin sitten joulukuussa uudestaan, varovaisen onnellinen olin, mikä oli virhe, tällä kertaa ei menty alkua pidemmälle,4päivää plussasta alko vuoto ja tuli spontaanisti ulos. tämä siis oli 13.12. Elikkäs nyt 2 perättäistä keskenmenoa ja pitäis löytää uskallus kolmanteen kertaan.

Lupa uuteen yritykseen saatiin heti, nyt olis menossa jos km:stä lasketaan niin kp26, kierron pituus voi olla mitä vaan väliltä 25-40.



Viel puol vuotta sitten elin ihanassa pumpulilinnassa ja kuvittelin että kun tulee raskaaksi ni kohta jo syntyy vauva. mutta eihän elämä ihan ole semmoista kun satukirjoissa :/ Jotenkin vaan ei koskaan ole osannut keskenmenoa ajatella, eihän niin meille voi käydä:/

Pahoittelut uudesta keskenmenosta. Elämä ei tosiaan ole reilua....



Minäkään en tiedä, millaiset tunteet olisi, jos raskautuisin. Varmaan pelkäisin joka vessakäynnillä verenvuotoa, ja muutenkin hysteerisesti kuuntelisin joka vihlaisua jne... Mutta, enpä näköjään edes raskaudu, joten eipä vielä kannata murehtia sitä asiaa...



Eilen, kun uutisissa näytettiin vastasyntyneitä ja toitotettiin miten on syntyvyys kasvussa, minua rupesi ihan kauheasti itkettämään vauvojen katselu. Lasten nähden en halua itkeä, kun meidän 5v hätääntyy kauheasti, joten pakko oli lähteä vessaan parkumaan.

Jotenkin on nyt tunteet pinnassa, liekö syynä se, että laskettu aika olisi ollut käsillä eikä sitä millään pysty olemaan miettimättä.

Onko teillä kellään ollut vastaavaa?



Niin, ja kun kerroin miten minulla on kuukautiskierto muuttunut, niin muuttui se eka lapsen jälkeenkin ihan totaalisesti. Nuorena ennen lapsia minulla oli kaameat kuukautiskivut, ne loppuivat esikoisen syntymään. Ja nyt taas pitää opetella uudet kuviot, kierto onneksi on suht säännöllinen eikä vuoto ole kovin runsasta. Ehkä minunkin kannattaisi varata aika gynelle. Raskautumisasioissa en viitsi, kun en tiedä miten tässä taas edetään... Toivossa elän niin kauan kuin ukko ei kysele ehkäisyn perään :))