Keskenmenon jälkeen uuteen yritykseen -SYKSY 2010-

Vaikka ei tässä vielä uskalla hirveästi iloita, km pelko kolkuttaa takaraivossa koko ajan. Vaikka turhahan sitä on miettiä kun itse ei voi asiaan vaikuttaa jos niin taas käy mutta kumminkin... Mies miettii jo nimeä vaikka yritän toppuutella sitäkin että katsellaanhan rauhassa miten homma edistyy. Siitä voin olla iloinen että tärppäs heti yksien menkkojen jälkeen. Vaikka loppuviikosta olin jo ihan luopunut toivosta ja tuli pari siideriäkin otettua negatiivisten testien jälkeen (niitähän kertyi kaikkiaan 4, hätähousu kun olin :)), mutta onneks vaan pari eikä mitään kännejä!



Sori kun minä tässä vaan hehkutan kun kaikilla ei yhtä hyvin oo mennyt yritykset!



Aveena ja Adalat: tuo vihlaisukipu kuulostaa lupaavalta, pidetään peukut pystyssä!



pupuliini: toivotaan hyviä uutisia ultrasta!



Nyt lumitöihin ja ajatukset hetkeksi muualle :)

Voimia Anir tädin kohtaamiseen!

Aveena...joko oot testannu?? Se voi kuitenkin olla positiivinen yllätys. Toivotaan niin!

Adalat, tsemppiä nuhan kanssa!! Mä olin viime vuonna tapanin päivästä maaliskuun loppuun sellasessa tautikierteessä, johon kuulu silmätulehdus, korvatulehdus, perus flunssa, poskiontelo- ja kurkunpääntulehdus!! Et tiedän tosiaan miltä toi jatkuva sairastaminen tuntuu!! Ärsyttävää:( Ja tosiaan kuullostaa oireet lupaavilta! Vaikka kuinka yrittää ni mulla ainakin heräs toivo sun puolesta;) Ja purkaa vaan tänne, sitä vartenhan tää on!!



Rupikonnalle myös tsemppiä uuteen kiertoon, toivotaan ettei mee nyt puolta vuotta ja et nyytti kestää loppuun asti mukana!

Pupuliinille peukkuja siihen munarakkula-ultraan, mikäse olikaan nimeltään, toivotaan et tieto sieltä on hyvä, jotta voi hyödyntää tulokset!



HILJA MAHTAVAA!!!! Plussa on jo iso juttu, toivotaan et mukan kestää! Tiedän toki ton kelan mitä käyt et eipäs innostuta, mut mten voi olla innostumatta;) Hymyilyttää sun puolesta!



ON: Kp1, eli vihdoin ne ekat menkat km jälkeen, 46 päivää meni!!! Joskohan tästä nyt vois alkaa tasottuu tää meininki ja vois yrittää ihan tosissaa;) Noita ovistikkuja onkin menny ehkä joku 10 ihan hukkaan ja r-testejäkin oon tehny ainakin 5 kun tää on ollu niin hullua tää meininki! Ei tu jouluplussaa, mut jos toivois uudeks vuodeks;)



Taide

Onnea Hiljalle plussasta! Ja toivottavasti kaikki menee hyvin loppuun asti.



Aveena ja Adalat: Joo tuo vihlaisu/repäisy kipu aivastaessa on todellakin hyvä merkki. Ainakin se oli itselläni ensimmäinen oire, joka tuli jo useampi päivä ennen plussausta ekassa raskaudessa. Enkä tollo silloin edes tajunnut sen johtuvan edes raskaudesta, vaikka ihmettelin moista asiaa. Pidän peukkuja puolestanne!



Pahoittelut tädin kohdanneille.



Omassa navassa ei raportoitavaa, kp 24/27-32 menossa. Mutta sen verran pahasti liukastuin tuossa viikonlopun aikana (täyskaato suorilta jaloilta selälleen), että jos ois ollu raskaana, niin varmaan ois kesken mennyt. Kyllä häntäluun seutu on aika turvonnut ja kipeä, samoin toinen käsi. No parannellaan nyt näitä viikonlopun vammoja ja odotellaan saapuuko täti viikon kuluttua vai ei... Kutsua ei kyllä tädille ole lähetetty, mutta ompa tuo ennenkin osannut kylään :(

pupuliini: Haa, sinulla on tuollainen tutkimus tulossa. Toivottavasti on hieno follikkeli ja muutenkin informatiivinen tutkimus. Ja jo on serkkusi saanut todella vauvaa odotella. Todellakin luo toivoa, että kyllä se plussa meillekin koittaa ennemmin tai myöhemmin :)



adalat: Voi ei, inhottavaa on vitutus ja PMS-tuntemukset. Toivottavasti kyse ei kuitenkaan niistä olisi! Kyllähän se itkuisuus ja mielialanvahitelut raskausoireitakin ovat, samoin kuin nuo juilimiset ;)

Ja ei mulla kyllä enää ole yhtään mitään tuntemukia oikein, tätä samaa PMS:ssää vaan. Itkettää, työstressaan ja en saa nukuttua kunnolla. Fyysistä ei vieläkään mihinkään suuntaan.



Hilja: Tottakai saa ja pitääkin hehkuttaa! Älä nyt yhtään ajattele, että et olisi tällä palstalla moiseen oikeutettu. Ei sinun plussa ole millään tavalla "meiltä pois", eikä todellakaan pidä miettiä, että muilla on hankalampaa. Kaikilla meillä on vaikeaa ollut, ja sinä olet täysin oikeuttettu iloosi! Kyllä me tullaan sitten perässä ja iloitaan kanssa :)



Taide: Tuli sitten selvyys tuohon pitkään kiertoonkin. Harmi tietty, että ei ole plussa kyseessä, mutta hyvä, että tuli edes kp1 ja elimistö alkaa palata normitilaan.

En mä vielä ole mitään testaillut. Testaan sitten, jos tulee joku raskausoire, tai menkat ei ala kp 33-34 jälkeen. Työstressi on nyt ihan kamala, niin en jaksa tähän päälle yhtään ylimäärästä nega-itkua.



Nippe: Auts, pahan kuuloisesti kyllä olet kaatunut. Toivottavasti ei häntäluu murtunut.



-Aveena, kp 29/28-32.

Edellinen viestini eilen hukkui näköjään johonkin bittiavaruuteen.



Hiljalle onnittelut, sullapa kävi nopeasti uuden plussan saaminen!



Anir ja Adalat, mennään siis ihan samoissa, mulla olis alkanu äitiysloma 25.12. myös.



Nyt menossa kp 22/27-28, taas odotellaan, vaikka oon jo lähes luopunut toivosta. Töiden teko ei kiinnosta pätkääkään, vielä vajaa kolme viikkoa joululomaan!

mukamas-unohtamassa tätä projektia ja aivan mahtavia uutisia täällä sillä aikaa: Niiskulle suurenmoiset onnitteluhalit, upeaa!!! Hiljalle myös onnittelut, onneksi vierailusi tässä pinossa oli lyhyt =)



Täällä on taas ovis-aika käsillä ja jälleen kerran pidetään peukkuja, toivotaan Joulupukin lukeneen meidänkin toiveet eikä anneta epätoivolle sijaa. Onneksi joulunaikaan odottaa matka kauas lämpöiseen itäisille maille, se piristää mieltä kummasti. Jospa me sitten jouluaattona saataisiin paras joululahja =)



Plussiatuulia puhallellen ja lämpöistä joulunodottelua kaikille toivotellen,



Nipa

Ihanaa, että edes joillain onnistaa :)



Minusta tämä alkukierto on tosi masentavaa aikaa. Että ei taaskaan tärpännyt... Meillä vielä sikäli on koko ajan niin epävarmaa, kun mies ei innolla ole mukana projektissa, hänelle riittäisi nämä kaksi olemassa olevaa lasta. Tiedän kyllä, että jos kolmas tulisi, hän siihen ihastuisi saman tien, olisi jo odotuksessa mukana, mutta ihme vastarannan kiiski tuo ukko on.



Olen syönyt keväästä saakka raskausaikaan tarkoitettuja vitamiineja, nyt on purkki lopussa enkä aio ostaa uutta. Kun näköjään en raskaudu, olkoot. Samaten anopin esikoiselle ostama lampaantalja, joka oli molemmilla lapsilla rattaissa, päätyi nyt pulkkaan lämmikkeeksi. Mitäpä tuotakaan säästämään...

Nyt ollaan siis tällä fiiliksellä, kyllä se toivo taas herää oviksen aikaan... :))



Anir kp 5/28-32

Mäkin olen syönyt noita raskausvitamiineja kesästä asti, alkaa purkki uhkaavasti huveta. Sama juttu, tuntuu ettei niistäkään apua ole.



Nyt kp 23/27-28, vielä pitää malttaa. Olo on ollut nyt illalla huonovointinen ja alaselkä on tosi kipeä. Ennen menkkoja mulla ei koskaan ole selkä kipeä, olen vähän huolissani. Vatsaa juilii aika lailla, luultavasti menkat alkaa ihan pian..

Anir: Pahoittelut menkoista :( Aina yhtä pahalta tuntuu ja jonkun sanoja lainatakseni tässä kimblessä ei taida koskaan tulla mun vuoro... Luovuttaja fiilistä täälläkin, mutta aina oviksen lähestyessä, jostakin se toivo onnistumisesta kumpuaa...



Joo vitamiineja on täälläkin popsittu, lähinnä foolihappoa ja sitten d vitamiinia näin pimeän aikaan. Vaikka tokkopa noilla nyt mitään merkitystä on. Nyt on oikee piinaviikko edessä, kp 25/27-32 menossa. Tämä on niin kamalaa tämä tietämättömyys onko tärpännyt vai ei. Tosin ei ole edes "valeraskausoireita". Mutta toivoa ei täysin oo menetetty, toki työreissu vähän sotki oviksen hyödyntämistä. No jospa ne simpat ois ollu pitkäikäisiä ja ei taas valuis tää aika hukkaan... Helmikuun lopussa 2010 hormonikierukka poistettu, plussattu kesäkuu 2010 ja kaavinta tehty elokuu 2010. Tässä alkaa mennä siipi maahan koko hommassa. Siis tiedän, että ei oo edes pitkä aika vielä yrittää, mutta malttamaton kun oon...Taidan kohta soittaa neuvolaan, että pistetääs kierukka takas, mutta mihis sitä nyt tartteis, kerran ei raskaudu ilman... Taas tuli vähän vuodatusta kerrakseen :( Tammikuussa piti alkaa äippäloma ja laskettuaika kesken menneessä lähenee (19.2), eikä uudesta tärpistä tietoakaan. Jouluksi piti jo hankkia vauvalle lahjoja, mutta ties mikä joulu se aika koettaa, jos koettaa ikinä... Mitenkähän tuo raskautuminen eka kertaa elämässäni kävi niinkin nopeesti, periaatteessa ekassa mahdollisessa kerrassa, kun oli mahdollisuus ovista hyödyntää. Aiemmissa mies oli aina reissussa toisella paikkakunnalla. Ja nyt ei sitten edes yritys oikeeseen aikaan auta...

Nippe, toivotaan nyt parasta. mennään niin samoissa kierron suhteen, oon kaks päivää vaan jäljessä.



Meilläkin eka raskaus tärppäsi ihan heti, mutta todettiin tosiaan ekassa ultrassa keskeytyneeksi (heinäkuussa). Kaveripiirissä keskenmenoja ollut jonkun verran, mutta kaikki tulleet heti raskaaksi, monilla raskaus nyt loppusuoralla tai tai jo toinen lapsi tulossa.



Tiedän, että työstressi vaikeuttaa tätä prosessia, mutta alkaa kyllä jo usko mennä.

Joululahjaa odotellessa..

Eli jee, tänään ei ole juuri ollenkaan harmittanut ja ahdistanut ja itkenyt en ole ollenkaan. Kyllä se tästä. Olen jopa alkanut vakavissani miettimään, että josko sitä huomenaamuna testais... Käytettävissä olisi 1 Predictor-puikkotesti ja 1 liuskatesti, joka on tosin vanhentunut v. 2007 (joskus pari tuommoista saanut ilmaiseksi). Jos käytän ensin liuskatestin, en kuitenkaan usko mitä se sanoo, suuntaan tai toiseen.. Mutta jos käytän Predictorin, en myöskääm ehkä usko tulokseen.. Uusia testejäkin saan vasta lauantaina. Voih. (On mullakin taas suuret ongelmat.. Heh. )



Vitamiineja olen minäkin popsinut, joskin vähän epäsäännöllisesti: Pelkkää foolihappoa alkuun 1x400 ja myöhemmin nyt 2x400µg ja kalkki+D-vit (500/20mg).



Eikä vieläkään yhtään oiretta mihinkään suuntaan. Viimekerrallakin tosin ekat oireet jotka huomasin tuli kp 33 ja haamuplussa kp 34.



Voi Nippe! *hali* Tsemppiä kovasti piinapäiviin! Onhan nyt vielä kovastikin toivoa jäljellä, hienosti kuitenkin olet raskaana :)



-Aveena, kp 30/28-32

Ei olisi siis vielä pitänyt mennä testaamaan. EI kait tuo sano yhtään mitään? :F



-Aveena, kp 31/28-32

Aveena; jännää! Millä testillä testasit? Itse en ole koskaan saanut testeihin näkymään yhtään mitään ilman, että olisin ollut raskaana. Tosin testikokemukseni rajoittuu Apteekin omaan, joka on luottotestini, ja mammaksi.fi:stä tilattuihin normaaliherkkiin testeihin. Ei siis niihin superherkkiin.



Vitamiineista oli keskustelua. Itse olen syönyt ihan perus Multivitaa kuten aina pimeään aikaan. Jotenkin tuntuu noista vitamiineista olevan apua talviväsymykseen.



Nippe; tiedän niiiiin tuon tunteen kun keskenmenneen raskauden la lähestyy uhkaavasti ja jotenkin olen koko ajan kuvitellut, että viimeistään silloin olisin raskaana, mutta ei. Parasta jos pystyisi unohtamaan koko asian, mutta en vaan pysty. Itsekin olen ihmetellyt sitä, että miten ihmeessä raskautuminen VOI kestää minun mittapuullani näin kauan kun aikaisemmin on tärpännyt parin kierron yrityksen jälkeen. Vaikka eihän tämä oli objektiivisesti ajatellen edes pitkä aika niin minulle on.



Vielä ei ole kuukautiset alkaneet, mutta illalla oli sen laatuiset alavatsakivut, että piti käydä side virittämässä varoiksi ettei herää verilammikosta. Edelleen juilii alavatsaa, joten vuodon alkamista ja uutta kiertoa odotellessa...



adalat 30/28(-32)

Kenenkään ei pidä tuntea huonoa omaatuntoa siitä, että onnistuu raskautumaan vaikka minulla tai joillakin muilla ei tunnu onnistuvan. Eikä tarvitse onneaan sensuroida tällä palstalla. Hitto, enhän minäkään sensuroi valituksiani. ;) Elämä ei ole reilua aina eikä mitenkään mitata kuka on eniten raskauden "ansainnut". Siis te, jotka olette onnellisesti raskaana; nauttikaa! :)

Olen tullut siihen tulokseen, että jatkossa (jos vielä tarvetta tulee, toivottavasti EI!) testailen vain digitaalisella testillä, ei tarvitse miettiä mikä se tulos todella on vaan vastaus on selvästi joko raskaana tai ei raskaana. Minäkin siis viime viikolla tein 4 testiä (+1 oli jo ihan liian aikasin) alkaen kp28. Eka testi Apteekin raskaustesti antoi negatiivisen. Clearblue plus antoi roskisplussan kp30, toinen testi kp32 myös Clearblue plus hyvin himmeä haamuplussa yliajalla joten vielä uusintana kp32 Predictor testi jolla tuli ihan selvä negatiivinen. Liekö sit vaan testattu liian aikasin? No kuitenkin sain arvuuttelusta tarpeeksi ja sit kp36 tein sen Clearblue digital eikä tarvinnut enää arpoa :) Tietysti kallishan se on eli ei tosiaan viitsi montaa kertaa sillä testailla, mut ainakin jos tulee noita epäselviä niin sit suosittelen digitaalista.



Aveena: Viivan paikasta ei kokemusta, joten suosittelen testaamaan uudestaan. Mutta niinhän nuo minunkin yliaikaiset roskisplussa ja haamuplussa enteili raskautta. Luulen kyllä että jos on nega niin ei siihen pitäisi mitään viivaa tulla. Toivotaan parasta! :D



Niin vielä tuosta nopeasta raskautumisesta... Kiitos kuuluu miehelle, joka on pitänyt huolta siitä että yritystä on ollut joka päivä :D Vaikka ainahan sekään ei auta, mutta nyt tepsi onneksi.

Onnea Hilja plussasta :)



Nuista testeistä sen verran, että nuo viivojen vahvuudethan johtuu siitä kuinka paljon sitä hcg hormonia tuossa vaiheessa elimistössä on, eli jos ei ole raskaana niin silloin ei ole yhtään joten tulos on puhdas negatiivinen, ei mitään haamuviivoja. Jos pienikin jälki viivasta testiin tulee niin silloinhan sitä hormonia on joskin tosi pieni määrä vielä. Jos haamuviivan jälkeen alkaakin menkat niin on sitten tullu todennäkösesti varhanen km... Sillä vaan paapatan kun monesti aina ihmetellään että onko tuo nyt plussa vai ei jos himmeä viiva näkyy, mutta ite aattelen että jos edes jotain näkyy on se plussa. Mutta innostua ei siinä vaiheessa vielä kannata kun niin iso riski vielä :)



Mulla vaan menkat jatkuu..haluttas niin päästä jo yrityshommiin! Mutta eiköhän nuo kohta lopu...



Eipä tässä muuten kummempia, odottelu se vaan jatkuu!

Ihanaa että täällä on tullut positiivisia uutisia, paljon onnea Hilja, Niisku ja kaikki uutkin plussanneet!



Itsellä menossa kp2, kiiruusti tulin vaan katsastamaan mitä tänne kuuluu...



terkuin

Kettuli

Aveena: Jännitän täällä puolestasi. Toivotaan plussaa! Itsekin tässä yritän malttaa mieleni testailun aloittamisen suhteen, koska eihän vielä voi mitään näkyä... tosin alavatsaa rupes juilimaan kyllä äsken menkkoja enteilevästi, mutta eihän niiden nyt vielä pitäs alkaa...



Adalat: Toivotaan että menkat jäävät tulematta, mutta kyllä noi alavatsa juilimiset fiiliksiä laskee itse kullakin... Millonhan se meidän kierto oikein tulee?



Testeistä ei kamalasti oo kokemuksia, mutta ekaa raskautta kun testasin 2 puikolla, joihin tuli ne kaksi viivaa. Toinen viiva oli kyllä haaleempi kuin testi viiva, mutta sitten testasin sillä viikkonäytöllisellä ja se näytti tekstin raskaana + viikot. Eli kyllä haalee viiva plussaa ounastelee mielestäni kanssa.



Jännää miten omat fiilikset heittelee. Eka ruvettiin lasta yrittämään tulee jos on tullakseen ajatuksella, no sitten oltiin shokissa, mites se raskaus alkoikin niin nopeesti, sitten kun ajatukseen tottui, niin tulikin keskenmeno ja nyt sitten kun toivotaan sitä uutta raskautta, niin se ei sitten ala ja turhauttaa kohta koko yritys. Pitäsköhän siirtyä taustalle ja unohtaa koko projekti... Mutta enhän malta olla lukematta kuiteskaan teidän kokemuksia ja onnistumisia ;)

adalat: Predictorilla testasin. Muistaakseni herkkyys on 25yksikköö. Ei ole se pakketi saatavilla, niin en voi tarkistaa.

Oleko sä suunnitellut testaavasi jossain vaiheessa? ;)



Hilja: Kiitos kannustuksesta! :) Täytyy toki testata uudelleen, huomenna en taida vielä viitsiä. Vai viitsisikö...? Ääh!



Tiny Angel: Noin minäkin olen ajatellut, että jos väriä näkyy, niin hCG:tä on pakko olla. Mutta tuossa ei ollut kyllä yhtään väriä, tummempi alue vaan, vähän niinkuin läpikuultava. Ja muistaakseni testin ohjeissakin luki, että jos vähänkin väriä on, niin on positiivinen, mutta väritön viiva ei ole.



Eikä mulla mitään oireitakaan ole edes. Ei tuo viivan paikkakaan saanut edes mieltä kehittämään mitään valeoireita.



Noh, kattellaan.



-Aveena, kp 31/28-32

Kiitos kaikille onnittelijoille ja onnea kaikille kanssaplussaajille!



Täällä on monella taas jännät paikat. Toivottavasti plussapuhuri jatkaa puhalteluaan täällä ja moni pääsee odottajien puolelle.



Itse en ole odottajien puolelle uskaltautunut enkä oikein jaksa uskoa, että sinne pääsenkään. Olen ollut aika rauhallisella mielellä koko raskauden suhteen ja jotenkin uskaltanut ajatella, että kyllä me se vauva ihan oikeasti saadaan syliin asti, mutta nyt on mieli jotenkin kääntynyt. Seuraan ja tarkkailen oireita ihan urakalla ja olen melko varma, että esim. tissikipu on pienenemään päin. Samoin repäisykivut on vähentyneet. Pientä jomottelua on alavatsalla ja aamulla jomotteli myös alaselkää jonkun verran ja olen onnistunut kehittämään itselleni täyden varmuuden, että kesken on tämäkin menossa :(. Tiedänhän minä, että kaikki nämä oireet ovat ihan normeja alkuraskaudessa, mutta eikö sitä usein sanota, että kyllä äiti tietää, jos lapsella ei ole kaikki hyvin ja sellaisissa fiiliksissä tässä jostain syystä ollaan. Onnistuin sitten miehenkin huolestuttamaan näillä jutuillani ja nyt ollaan sitten molemmat vähän varpaillamme. Alkuraskauden ultran olin varannut ensiviikon lopulle, mutta siirsin sen nyt sitten maanantaille, jotta saadaan jotain selkeyttä asioihin. Mitään vuotoa ei ole toistaiseksi ainakaan ollut, joten sen suhteen hätää ei pitäisi olla, mutta eihän ne aina itekseen vuotelekaan. Toivottavasti tämä hermoilu on kuitenkin turhaa ja maanantaina saadaan hyviä uutisia...



Näissä mietteissä, toistaiseksi raskaana oleva Niisku 5+6