Keskenmenon jälkeen uuteen yritykseen -SYKSY 2010-
Kommentit (507)
Tervetuloa Hilja mukaan ja oon pahoillani et oot täällä! Mä sain myös tietää viikolla 11.5 että kesken oli mennyt, mutta oli mennyt pari viikkoa aikaisemmin jo, eli 9+! Ja kotona tyhjennettiin lääkkeellisesti. Tää kävi lokakuun 22, eli odotan ekoja menkkoja vielä.
Tuu-tikki, MITÄ MÄ SANOIN!!!!! Haamu on plussaa ja voit testata vaik joka päivä ni näät vahvistuuko viiva:) Mut parin päivän päästä joa testaat uusestaan ni ero pitäs olla selkee! Onnea tosi paljon;) Nyt toivotaan et pysyy mukana!
Plussa se tosiaan haamukin on, onnea ihan valtavasti! Ihanaa, että plussiakin saadaan tänne! Jee! hCG:n pitäisi tuplautua joka toinen päivä, niin voisiko tästä päätellä, että viivan vahvuuskin tuplaantuu samassa ajassa? Ehkäpä ei.
Hilja: Lämpimästi tervetuloa joukkoon. Todella harmi, että jouduit tänne. Toivottavasti saat ketjusta voimaa ja tukea ja pääset pian pois.
Omassa navassa ei mitään uutta. Prisma oli taas pullollaan masuja ja ihan minivauvoja ja oli ne ihania :') En oo ees enää tippaakaan katkera. Oikeasti.
-Aveena, kp 11/28-32
Olen kyllä käynyt lukemassa teidän kuulumisia ja ollut hengessä mukana, mutta jotenkaan ei ole ollut jaksamista kirjoitella. Tää on vaan niin turhauttavaa. Nyt Nipa (kiva kun muistit muakin :)) kyseli kuulumisia, niin oli pakko ottaa itseä niskasta kiinni ja kirjoittaa..
Eli tänne ei mitään uutta ja ihmeellistä edelleenkään. Yritystä on, mutta ei tulosta!
Tosiaan, me päästiin sit sinne hoitoihin, tai siis tutkimuksiin. Ja se on ainakin meidän terkkalääkärin, sekä kätilöopiston lääkärin mukaan oltava vuosi tuloksentonta yritystä takana ennen tutkimuksiin pääsyä. Siksipä meilläkin tämä hoitoon pääsy on kestänyt.
Mut joo, käytiin lääkärissä juttelemassa ja sit tehtiin tietty sisätutkimus. Mies vie nyt spermanäytteen ja multa otetaan sit verikokokeita kunhan menkat tulee ja sit on se follikkeliultra. Niiden tulosten perusteella sit katsotaan jatkot. Eli hidasta tää on, mut mennäänpähän ainakin eteenpäin.
Lääkäri tosin oli todella tyly ja mulle jäi tosi inhottava olo siitä käynnistä. Tyyliin koko mun elämä pitää laittaa remppaan ennenkun lasta tulee.. no ehkä vähän karrikoitua.. mut olen kuulemma liian läski (ei ihan noilla sanoilla, mut kuitenkin), vaikka en kuitenkaan ole mitenkään kovin ylipainoinen. On huono juttu et otan alkoholia (kännit) kerran kuussa ja sit täytyy lopettaa kokonaan tupakan poltto (poltan vain kännissä). Tupakasta tuli kaikista suurin saarna. Millainenhan se on vakipolttajilla?? Tuli muuten itku sen lääkärireissun jälkeen. Tottahan se on et noi asiat heikentää raskausmahkuja, mut voisihan asiat esittää erilailla. No joo, nyt kuitenkin jatketaan yritystä ja sit tutkitaan välillä jne.
Sit, uusille tervetuloa ja ikävää et jouduitte tänne! Jaksamisia.
MiRaBel, tätä ei voi sanoin kuvata. Sulle ISO voimahali!
Ja sit te plussanneet, suuret onnittelut! :)
Ja meille muille, plussatuulia! Ja se rakas joulupukki... :P
Johan tuota nyt tuli taas tekstiä ja omanapaista sellaista. Jos mä nyt saisin tästä sen verran puhtia, et jaksaisin kirjoitella tänne vähän useammin :)
pupuliini kp jotain 17/29-32
Yövuoron uumenista voisin taas osallistua keskusteluun, kun aikaa kerrankin on...
Pahoittelut ja osanotot ketjuun vastikää liittyneille. On se vaan niin surullista ja niin väärin. Surullisesti tervetuloa silti. Purkakaa ja olkaa kuin kotonanne.
Mirabellille erityishalaus. Tuo on niin käsittämätöntä, ettei sille oikein löydy sanoja. Hyvä kuitenkin, että pääsette tutkimuksiin ja sitä kautta eteenpäin. Kun nuo kaikki km:t ovat olleet suht samoilla viikoilla, niin voisi kuvitella, että sille on olemassa joku syy ja kun on olemassa syy, sitä voidaan myös hoitaa. Jotkut alkuraskauden km:ja kokeneethan esim. syö keltarauhashormonia siihen asti, kunnes istukka on valmis toimimaan. Voi, kun teilläkin hoito olisi helppo ja kun te kumminkin raskaudutte noin helposti, niin tilanne ei varmasti ole toivoton. -Siitäkään huolimatta, että se aattaa siltä tuntua. Raskaita aikoja olette kuitenkin eläneet. Voimia.
Zoey, itselleni on ainakin käynyt niin, että jossain vaiheessa alkoi kyllästyttää koko aihe ja siinä vaiheessa mulla kirjoittelu jäi. Olen kuitenkin seurannut ketjua suht aktiivisesti ja surrut tätä meidän kovaonnista porukkaa, jotka tunnumme olevan tänne jämähtäneet :(. Onneksi aina välillä joku pääsee vaivihkaa livahtamaan odottajien puolelle :)... Tuota meidän listaa lukiessa haluaisin kyllä uskoa, että sieltä on niitä livahtaneita ollut enemmänkin, eivät vaan ole muistaneet käydä kertoilemassa.
Mikä on tilanne siellä? Onko tuhru jatkunut vai oletko päässyt testaamaan? Ihan kun se nyt mikään palkinto olisi :)...
Nipa, tuo on kyllä ihan käsittämätöntä, että joka kaupungissa nuo julkisten terveydenhuoltopalveluiden kriteerit on noin erilaiset. Itse olin kyllä aika onnekas, kun lääkäri oma-aloitteisesti ehdotti peruslabrojen ottoa ja siinähän nuo meidän polille ajan avaavat probleemat sitten selvisivätkin. Mutta mulle siis lääkäri sanoi jo labraan lähettäessään, että mikäli niistä ei löydy mitään selventävää, niin vuosi yrityksen aloituksesta on mahdollista päästä hoitoon km:sta riippumatta. Musta noita labroja yms. pitäis tehdä paljon nopeammin. Vaikea kuvitella, että tässäkään ketjussa se olisi vain sattumaa, ettei niitä tärppejä tule sen tiedon valossa, että km:n jälkeen raskautuminen PITÄISI olla helpompaa.
Joko siellä on merkkejä...?
Lakka, pahoittelut kuukaudesta toiseen vaivaavasta tädistä. Tuo on varmasti raastava tilanne, kun itse haluaisi, mutta mies on tuolla kannalla. Voimia sinullekin. Jospa se haikara teillekin kuitenkin piipahtaisi vielä.
Anir, pahoittelut sinnekin miehen takinkäännöstä. Oletteko pystyneet puhumaan asiasta "aikuisesti"? Saitteko oviksen hyödynnettyä?
Nippe, mä käytiin noita hymynaamoja parissa kierrossa ja olin kyllä tyytyväinen. Tosin viivatestitkin on mulla toimineet aika hyvin, mutta noilla digeillä jäi kaikenlainen arpominen pois. Toivottavasti säkin sen ison O:n niillä löydät ja sitten ei muuta, kun simot liikenteeseen. Kyllä se vauva vielä teillekin tulee, usko pois. Tuo luovuttajafiilis on tosin enemmän kuin tuttu täälläkin. Sitä on vähän silleen puun ja kuoren välissä, kun alkaa olla usko mennyttä siihen raskautumiseen, mutta ei osaa yritystä lopettaakaan ja tietää, että jos nyt luovutan, kadun sitä lopun ikääni. Mutta tsempityksiä teille!!!
Eve/Tiuhtinen, voi vitsi, kun olen iloinen, että olet elossa ja kaikki on hyvin :). Kävin uutisiasi joskus tuolla odottajien puolellakin etsimässä ja huomasin vain nimmarisi poistuneen. Pelkäsin siis pahinta. Mutta hienoa, että kaikki on niin kun pitääkin ja kohta olet jo kriisiviikot ohittanut. Enkeleitä edelleen matkaan.
Aveena, mäkin sorrun piinaamaan itseäni miettimällä millä viikoilla sitä jo oltais, jos km:a ei olisi tapahtunut. Tiedän, että se ei ainakaan mitenkään paranna oloa, mutta siitä on vaan jotenkin tullut tapa. Jep, laskettu aika olisi ollut kahden viikon päästä. Sitä odotellessa... Jotenkin naiivisti kuitenkin uskon, että kipu ja kiukku helpottaa, kun pääsen sen päivän yli, vaikka toistaiseksi pelkäänkin omia reaktioitani aika tavalla. Noh, sain miehen lupaamaan, että lähdetään jonnekin pariksi päiväksi sinä kyseisenä viikonloppuna, että olis jotain iloisempaakin ajateltavaa.
Mä olen lopettanut yrityskiertojen laskemisen. Jos jotain pitää laskea, niin lasken sitten vaan kuukausia, kun mun on ne jotenkin helpompi hahmottaa. Siis siitäkin huolimatta, että mulla on aika säännöllinen kierto.
Joko siellä alkaa olla ovis käsillä?
Malicamam, minkälaisia tuntemuksia tuo syntymättömyyspäivä sinussa herätti? Niin kun tuossa jo kirjoitinkin, niin itteä se päivä jotenkin pelottaa kaikkine mahdollisine tunteineen.
Ja joo, olen samaa mieltä: tehän katotte sitä tuplaviivaa loppukuusta :). Puhureita tulee täältä oikein roppakaupalla.
Adalat, kyllä se km varmasti on yhtä vaikea oli sitten lapsia tai ei. Se on kuitenkin aina menetys ja meille kaikille se keskenmennyt kullannuppu olisi ollut kovin, kovin tervetullut. Sinulla on siis täysin samanlainen "valitusoikeus", kuin meillä lapsettomillakin. Ehkä meillä, joilla ei lapsia ennestään ole, on tuo lapsettomuus tai ainakin ainakin sen pelko kannettavanamme km:n lisäksi, mutta ei se sinun "valitusoikeuttasi" vähennä. Anna palaa siis :).
Kettuli, voimia ja tsemppiä. Miksi nuo miehet osaakin olla pois toimintapaikalta silloin, kun niitä eniten tarvittaisiin???
Sohappy, toivotaan, että vuoto oli kiinnittymisen aiheuttamaa. Koska meinaat testailla? Puhureita sinnekin suuntaan.
Taide, mäkin saiin jostain vinkin avata ketju yhteen ikkunaan ja oma viesti toiseen ja mulla ainakin toimii loistavasti. Hyvä neuvo siis.
Onko täti pyrähtänyt paikalle?
Hilja, pahoittelut menetyksestä ja voimia toipumiseen. Toivottavasti pääset pian takaisin odottajien puolelle. Niin kun tietysti men kaikki...
Tuu-tikki, onnea, vauvaliimaa, tarrasukkia ja suojelusenkeleitä! Ihan huippua!
Pupuliini, harmi, että ensikäynnistä jäi noin huono maku suuhun. Se on jotenkin niin väärin, että ensin joutuu odottamaan vaikka kuinka pitkään ennen kun tutkimuksiin pääsee ja sitten tutkimuksista jää ikävät fiilikset. Meillä on ensikäynti edessä kolmen viikon päästä ja pelkään ihan sikana, että meitä ei oteta vakavasti tai että kohdellaan jotenkin ylimielisesti. Hyvä kuitenkin, että tutkimukset on teillä nyt saatu alkuun ja voitte saada sitten tarvitsemaanne apua/tukea raskautumiseen. Ei anneta noiden lääkäreiden lannistaa, eihän?
ON: Mulla on ollut kahdessa viime kierrossa ihan järkyttäviä kipuja loppukierron päivillä. Tässä kierrossa ne kivut alkoi jo oviksen aikoihin ja kestivät vaikka kuinka monta päivää. Yhden yön jo makasin tuolla naistenklinikallakin vaivan takia, mutta eivät löytäneet mitään kipua selittävää. Nyt kipu on laantunut loppukierron jomotukseksi, jota jossain vaiheessa erehdyin pitämään raskausoireena. Vaan en erehdy enää. Jotenkin usko luomuplussaan - jos ylipäänsä minkäänlaiseen plussaan meidän kohdalla - on mennyttä ja suhtauduin kiertoihin ja piinailuihin huomattavasti paljon realistisemmin, kuin vielä pari kuukautta sitten. Meillä siis tosiaan on se ensi käynti lapsettomuuspolille 9.12, mikä osuu just sopivasti oviksen ajoille. Usko tämän kierron plussaan on siis olematon, vaikka kai se periaatteessa olisi mahdollista, että täällä plussattaisikin. Maitovuotoa on edelleen, vaikka ei se mitenkään kamalan dramaattista ole. Mutta ei kai sitä pitäisi olla ollenkaan synnyttämättömällä ihmisellä??? Jotenkin ironista, että tuo ensikäynti osuu just niille päiville, kun meidän piti päästä vauvan kanssa pois laitokselta. On vähän samanlainen olo, kun joskus pentuna Kimbleä pelatessa: pelitoverit oli kiertäneet pelilaudan jo kaikilla neljällä nappulalla, mutta minä vaan odottelen sitä kutosta, jolla saisin edes yhden nappulan liikenteeseen...
Niisku kp23/25-31
Voimia Mirabelille! On varmasti hirveän rankkaa.
Ei taaskaan plussaa, nyt on menossa kp 5.
Viikon päästä kaveriporukan pikkujoulut, joissa kaksi hyvää ystävää on raskaana, justiinsa äitiysloman aloittaneena. Ja mun piti olla kans!
Olen vihainen ja katkera ja turhautunut. Miten tää voi kestää näin kauan, keskenmenohan oli jo heinäkuun puolivälissä!
Paljon täällä kyllä on surullisia tarinoita, kovasti voimia kaikille!
Noo ymmärrän täysin tuntemuksesi. Minulla on kaksi siskoa raskaana ja meidän kaikkien piti saada vauvat lähes yhtä aikaa, noin 3 viikon välein. Todella masentavaa seurata siskojen mahojen kasvua ja miettiä minkä kokoinen oma maha nyt olisi... Tuskaa voi olla ristiäisten aikaan, ne kun ovat niihin aikoihin kun minulla olisi ollut laskettu aika. Etenkin jos ei siihen mennessä ole tärpännyt uudestaan. Minä luulen, että suru / viha/ katkeruus ym. tunteet säilyy ihan siihen asti kun (toivottavasti) joskus saa vauvan syliinsä. Mulla keskenmeno oli siis 9/10.
Vielä reilu viikko pitäisi odotella, että näkee onko tästä kierrosta onnistunut, jos siis kierto olisi lähelläkään normaalia. Ennen edellistä raskautta vaihteli ~30-40pvä. Jotenkin on sellainen olo että on IHAN PAKKO tulla heti raskaaksi (ihan niin kuin siihen voisin vaikuttaa!!). Ei tällaista tunnetta ole ollut aiemmin raskautta yrittäessä, outoa miksi nyt tuntuu tältä?! Millainen masennus sitten iskeekään jos ei ala tärpätä, saati jos joutuu toisen (tai useammankin) keskenmenon kokemaan...
Noo ja Hilja, samanlaiset on fiilikset täälläkin: veljen perhe sai nyyttinsä tänään. Kyllä minä aidosti onnellinen ja iloinen olen heidän puolestaan, mutta samaan aikaan tämä ikävä katkeruus, kateus ja epäreiluuden tunne kaivertaa ihan järkyttävästi.
Hilja, mullakin oli heti km:n jälkeen semmonen pakkofiilis koko raskautumisen suhteen. Nyt, kun tapahtumasta on jo yli 7kk, pakkoa ei enää ole. Menkkapettymystä on edelleen, mutta en ehkä ota sitä enää yhtä raskaasti. Täysin en ole luovuttanut, mutta olen paremmin valmistautunut siihen, että meidän vauva ei ihan helposti olekaan tulossa, jos nyt sitten ylipäänsä tulee koskaan ollenkaan. Monen olen kuullut sanovan, että vaikein aika yrityksessä on ollut noin puoli vuotta yrityksen aloittamisesta ja niin on tainnut olla mullakin. Voimia sinulle.
se vuoto sitten lisaantyi ja tulin siihen tulokseen etta kuukautiset alkoi viikon etuajassa. :( joka on TODELLA outoa ??? no ne loppuivat melkein kuin seinaan enaa vaan vahan tiputtelua kestivat siis n. 3 pv ja olivat lyhyemmat kuin normaalisti.
Omituista on myos se etta alavatsaa nippailut senkun jatkuu. Huomen aamuna lomalle lahto ja muuten olisin tiistaina testaillut mutta nyt en tieda... Mies kovasti uskottelee etta voisin olla silti raskaana itse en vaan jotenkin usko etta niin paljon voisin vuotaa...
No sen nakee sitten ompahan nyt ainakin pidetty nama menkat pois ennen lomaa jos ne olivat vain menkat :D
Hyvaa viikkoa uutta viikkoa kaikille en paase tanne nyt viikkoon palaillaan 29.11
Huomenta ja Hyvää sunnuntaita kaikille!
Perjantaina näkyi siis raskaustestissä hailu viiva ja tänä aamuna selkeä plussa. wipii! Nyt niitä tarrasukkia tarvitaan!!! Tämä tuntuu kyllä ihan erilaiselta kuin kesäinen raskaus ja laskeskelinpa että mikäli tämä masuasukki jaksaa sinnitellä niin heinäkuussa olis LA, jolloin siis oli myös vuosi sitten km. hurjaa!
Tästä ketjusta olen saanut paljon uutta voimaa kun tietää että kanssasisaria on niin paljon (liiankin paljon) ja tuhannet kiitokset kaikille tsempeistä ja neuvoista!
Liimaisin ja tarraisin terkuin Tuu-Tikki
Tuu-tikki!!! hieno homma että jollain onnistaa sentään!!!
Niisku,ihanaa että tulit välil kirjoittamaan.Tuohon syntymättömyyspäivään...muutama pv aiemmin me oltiin jossain reissussa,ja mä mietin että "empä tiiä oltaisko tälläkään reissulla jos olisin viimeisilläni" ja sinä päivänä pahoitin miehen mielen kun mainitsin että tänään olis ollut se la...sitten muutaman pv jälkeen kun mä mietin että nyt JOS olis vastasyntynyt nyytti kainalossa,ei oltais täälläkään,ja ja ja...aikamoista.Enkä mä osannut muutakun haikeudella miettiä,sillä hetkellä oli hyvä ettei ollut vauvaa,mutta elämä olis mennyt toisin jos olis jääny raskaaks.
Täällä nyt kp 27/34?Tosin jos oviksesta laskee,niin kierron mitaksi tulee 30.Mitään oireita ei oo,nekin tissinjuilimiset jääny :( Luulen että ollut jotain yritystä taas,ja jäänyt siihen.
No me mennään tänään taloa katsomaan,ja jos se saadaan,niin onhan siinä sit ens vuoden alussa kivasti hommaa.
Pahoittelut Sohappylle ja oikein mukavaa lomaa!
Hirmusti onnea ja tarrasukkia Tuu-tikille!! Toivotaan että me muut tullaan sun perässä ja kaikki saadaan ne omat pienet nyytit, jos ei tästä kierrosta niin ainakin seuraavasta. :)
Tsemppiä Malicamamalle, pidetään peukkuja et oireettomuudesta huolimatta olisit raskaana eikä tätiä tulisi. Milloin ajattelit testata, jos ei tätiä näy?
ON: Eipä hirveesti raportoitavaa. Ekat menkat km:n jälkeen alkaa olla ohi. Tulivat tosiaan täysin oireettomasti ja olivat kivuttomat, mikä on täysin uutta minulle. Kierto oli myös 4 päivää lyhyempi mitä se yksi ennen raskautumista. No toivottovasti olisi pysyvästi lyhentynyt niin pääsee nopeammin yrittämään. Viikon päästä vois jo alkaa peittoja heiluttelee ahkerammin, jos vaikka tärppäis. Fiilikset on vielä aika mitäänsanomattomat, mut kai se tästä kun kierto etenee. Saapahan ainakin nauttia vielä pikkujouluista alkoholin kera ;)
JaSu84 kp7/32
Eli ekat menkat km jälkeen alkoivat, ei raskautta. Aika realisti olo ja ehkä tää on parempikin näin, nyt voi alkaa tähtää kun kierto kerran on pysyny samana!
kp1/28-30
Onnea Tuutikille! Toivottavasti kaikki menee hyvin tällä kertaa!
Tiuhtinen: Mukava kuulla, että kaikki hyvin ultran jälkeen. Mukavaa odotusta!
Hilja82: Pahoittelut keskenmenosta, toivottavasti saat täältä tukea ja voimia jaksamiseen.
Pupuliini: Toivottavasti apua löytyy ja alkuhan se on jo kun tutkimuksiin asti päästy. Raskautuminen on niin monen asian summa ja melkein niitä epävarmuustekijöitä raskautumisessa tuntuu olevan niin paljon, että alkaa kohta ihmetyttämään, miten raskaaksi voi edes tulla. Inhottavaa, jos lääkäri syyllistää, syyhän voi olla ihan joku muu kuin pari savuketta tms...
Niiksu: Toi vertaus Kimbleen on aika osuva... noppaa on varmaan jotenki viilattu, että joka heitolla se kääntyy mille muulle numerolle tahansa, paitsi just sille kutoselle.. Vai oisko siinä magneetti... Pelottaa vaan, into loppuu...
Noo: Pahoittelut tädistä!
Sohappy: Mutta, jos menkat ovat normaalia niukemmat, voi se olla merkki raskaudesta. Tiedän jonkun olleen raskaana jo pitkälti neljännellä kuulla, ennen kuin menkat jäivät pois. Hänelle tuli np ultrassa melkoinen ylläri, kun laskettuaika määriteltiin n. 3 kuukautta aikaisemmaksi mitä oli menkoista laskettu neuvolassa. Menkat olivat olleet normaalit, eikä ollut osannut arvata olevansa raskaana... Mutta jos kyseessä menkat, pahoittelut tädin paikalle kurvaamisesta...
Taide: Kylläpä nyt tädit ovat innokkaita kyläilemään meidän keskuudessa. Pahoittelut :(
Jasu: Mullakin km jälkeen menkat olleet kivuttomat ja tulleet aina aivan "puskan takaa", ilman mitään varoituksia... Ovistakaan ei enää oo entiseen malliin nippailuista tunnistanut. Aika samoilla kiertopäivillä mennään, paitsi mulla vaan tuo pituus heittelehtii miten sattuu...
Omassa navassa ei raportoitavaa... Ihmettelen ja kummastelen milloin kannattaisi hymynaamatestejä ruveta tekemään, kun kierto nyt on 27-32?... No nyt on menossa KP 8, joten alkuviikosta kai aloitettava... Ja greippimehuakin meinasin kokeilla, mutta se konsti jää kyllä käyttämättä. On nimittäin hel...tin pahaa, suuhun jää sellainen sama jälkimaku kuin olisi juuri oksentanut sappea... Miten kukaan voi juoda sitä greippimehua?? Meikäläisen makunystyrät tyrmää sen mehun viemärikamaksi... ;)
ensinnäkin JaSu,kiitos toivotuksista.Mä testailen aikasintaan pe,mutta eiköhän se homma ole selvä jo siihen mennessä.
Sitten mielialakysymystä,kun Nippekin tuossa kirjoitti että alkaa into mennä.Minäkin mietin että p*skaako niitä ovistestejäkään ostaa ja tekee,ei ne auta raskautumaan yhtään :( Ja tämä yritys alkaa kyllä käydä niin hermoon,että vaikuttaa suhteeseen ukon kanssa.ja nyt kun muutenkin pms:t jyllää ja "vihaan" kaikkia,niin ihmettelen että miksi mä edes olen ton kanssa lasta haluamassa,kun en edes tykkää koko tyypistä.Aikaa karmeesti sanottu,tiedän,mutta meillä on ollut omat juttumme tässä reippaan vuoden yhdessä olon aaikana,jotka satuttaneet,ja kaippa nekin osansa tekee tähän tunteeseen,siis tunteiden laimenemiseen.Mun äitikin kysyi tänään,että tykkäätkö sä siitä,kun mä sille avauduin,että voisin vaikka heittää pellolle koko ukon...enkä mä osannu vastata!!!!!Joten voitte arvata että oon ihan hiukka paniikissa näiden tunteiden kanssa.
Joten,tavallaan jopa toivon,että menkat alkaa.Nää hormoonit taas tasaantuisi,olisin noin 2vko "minä"
Synkeisiin mietteisiin kiittä ja kuittaa,Malica
Tuu-tikki, onneaonnea!
Pahoittelut tädin kohdanneille ja positiivista mieltä kaikille kanssasisarille! Olen lueskellut ahkerasti tätä ja Odotus -palstaa ja oma kuume sen kun pahenee. Todella kauan jotkut ovat jaksaneet yrittää ja joillakin onnekkailla tärppää heti. Mutta kaikki samassa veneessä ollaan :)
Perjantaina olisi pikkujoulut töissä ja mietin uskaltaisiko/kannattaisiko testata pe-aamuna... Nyt vasta kp 20/noin 28, joten ei varmaankaan mitään vielä näkyisi. Oireita kyllä on (kuvotusta, alavatsa/selkäjomotusta, päänsärkyä, väsymystä), mutta hyvällä mielikuvituksellahan niitä löytyy aina kuumeillessa ;) Mieskin totesi eilen etten voi olla raskaana, kun kiukkuilen menkkojen alkamista edeltävään tyyliin :D
Ihanaa viikkoa kaikille ja koittakaahan malttaa rentoutua! Plussia kehiin!!!
Lumisin terveisin, Rupikonna
Olen edelleen taustalta lueskellut tätä palstaa silloin tällöin, vaikka olenkin jo kokonaan siirtynyt odotus-puolelle.
Pahoittelut kaikille uusille tänne joutumisesta munkin puolesta! Tosin on pakko kehua tätä porukkaa kovasti, täältä olen saanut niin paljon lohtua ja tukea, etten tiedä mitä olisin tehnyt viime kesänä ilman teitä kaikkia!
Ja ihana nähdä että osan porukasta onkin jo siirtynyt odottajien puolelle! Antaa toivoa kaikille! Ja nytkin Tuu-tikki, kauheen paljon onnea sulle!! :) Ihanaa että plussauutisiakin tulee! Tarrasukkia ja onnea matkaan! :)
Mirabel, syvä osanottoni ja paljon voimia sulle!!
Niisku, ihanaa että teillä kohta onkin aikaa tutkimuksiin lapsettomuuspolilla! Helpottaa aina tietää että asioiden eteen tehdään jotain ja että homma etenee. Ihailen edelleen voimiasi, miten jaksat kokoajan tukea ja lohduttaa muita! Toivottavasti teillä tärppää kohta! Halaus sulle! Ja tärppejä toivon tietenkin kaikille muillekin täällä!
Vielä haluisin antaa pienen tilanneraportin omasta navasta, kun en ole tänne kirjoitellut pitkään aikaan. Eli tällä hetkellä mennään jo rv 24+3(!) ja vointi on ihmeellisen hyvä. Vatsa on jo iso ja poikavauva potkii ja häärii lähes kokoajan minkä ehtii. Käytiin kaksi viikkoa sitten vielä 4D-ultrassa ja saatiin koko ultrasession DVD:lle kotiin ja pari 3D-kuvaakin. :) Ja samalla myös selvisi että tämä pieni herra ei olekaan hirmu pieni vaan oli silloin 10 päivää edellä, viikoja nähden, mutta kai se tästä vielä ehtii tasaantua.
On niin vaikea uskoa että niin se aika kuitenkin menee. Pelotti kuitenkin niin paljon koko alkuraskauden aikana, vaikka pieni helpotus tuli np-ultrasta elokuun lopulla, kun pääsi pikkuista kunnolla näkemään ja liikkeetkin näkyi selkeesti. Vähän myös pelotti kun vatsa tuli selkeesti näkyviin aika nopeesti, ja oli vaikeaa olla kertomatta esim. töissä sen takia. Olisin mielellään pitänyt asian salassa vielä pidempään muuten, koska se pelko että jotain saattaa tapahtua oli kuitenkin kokoajan läsnä.
Se mikä eniten on auttanut tähän huolestuneisuuteen on ollut oma kotidoppleri, jonka avulla olen pystynyt kuunteleen sydänääniä aina kun itse haluan.
En uskaltanut ostaa ainuttakaan asiaa pikkuiselle ennen kuin rakenneultra oli ohi. Ja siinä sit oli onneksi kaikki kunnossa ja samallahan meille selvisi että poika on tulossa. Mikä helpotus!Käytännössä siinä vaiheessa vasta pahin pelko hävisi, ja siitä lähtien olen tuntenutkin liikeet päivittäin.
Eli tällä hetkellä kaikki on hyvin, minä ja pikkuinen voidaan hyvin, parisuhteessa oli pari kuperkeikkaa tässä alkusyksystä mutta nyt ollaan vissiin siitäkin tultu uuteen nousuun. Eli kaikki on tosiaan toistaiseksi mennyt meidän kannalta todella hyvin tällä kertaa. Äitiyspakkauskin pitäisi tulla tällä viikolla ja enää on 10 viikkoa töitä jäljellä. :) LA on siis 11.3.2011. Näin siis mulla tällä hetkellä.
Eli kovasti tsemppiä ja voimahaleja teille kaikille täällä! Olette ihailtavia ja vahvoja naisia ja toivottavasti kaikille suodaan se oma nyytti vielä! Onnea matkaan ja tarrasukkia sit kun tärppää! :) Mukavaa talvenalkua!
- Heath & Hope - (rv 24+3)
Rakkaat kanssasisaret,
pikainen kysymys yövuoron ääreltä: onko kellään kokemusta Apteekin omasta r-testistä? Jos se näyttäis haamua, niin voisko/uskaltaisko siihen luottaa...? Pliis, ihan vielä en ota onnitteluja vastaan enkä suostu siirtymään listalla plussanneisiin, mutta testiin piirtyi kaunis, punertava haamu, joten voisko mulla olla mahkuja?
Kyselee Niisku (kp26/25-31), joka ei meinaa housuissaan pysyä
Uskaltaisin luottaa! En tiedä mikä hcg raja niissä testeissä on, mutta jos se raja on niillä hilkuilla ylittyä, tulee haamu, testaa huomenna uudestaan samoilla testeillä ja jos on tummentunu, ota onnittelut ilolla vastaan! :)
Jännäillään;)
HILJALLE tervetuloa! Pahoittelut keskenmenostasi!
TUU-TIKKI: IIIH! PLUSSIA NE HAAMUT ON, ONNEA!!!!