Kuinka usein juttelette suhteestanne ja tunteistanne puolisonne kanssa?

Joka päivä kerrotaan toisillemme, että rakastamme ja mikä on tuntunut kivalta. Silloin tällöin, n. kerran kuussa, pidetään treffi-iltoja, jolloin puhutaan syvällisemmin suhteesta. Ristiriidat puidaan aina heti. 

Päivittäin jutellaan ja pohditaan suhdetta. Päivittäin myös osoitetaan rakkautemme. Eli enemmän nyt kun suhteen alussa sillon 32v sitten.

Silloin kun jotain puhuttavaa on. Ei meillä puhumiselle mitään aikatauluja ole.

Arki soljuu hyvin. Ei tarvetta jatkuvalle pohdinnalle. Haaveista ja unelmista jutellaan välillä. Alussa toki juteltiin enemmän. Yhdessä oltu onnellisesti 18 vuotta, oleminen ollut aina jotenkin vaivatonta.

Vatvotaan ja pohditaan suhdettamme päivittäin pari tuntia. Kerromme toisillemme kuinka onnekkaita molemmat olemme. Sanomme toisillemme kuinka tulemme aina rakastamaan toisiamme ja mikään ei voi tulla väliimme. Tiedämme, että suhteemme on Universumin ihanin ja rakkaudentäytteisin, Jumalan siunaama pyhän alttarin edessä. Laitamme pusukuvia someen jotta jokainen voi ottaa opiksi miten aitoa rakkautta pidetään yllä. 

Vierailija wrote:

Vatvotaan ja pohditaan suhdettamme päivittäin pari tuntia. Kerromme toisillemme kuinka onnekkaita molemmat olemme. Sanomme toisillemme kuinka tulemme aina rakastamaan toisiamme ja mikään ei voi tulla väliimme. Tiedämme, että suhteemme on Universumin ihanin ja rakkaudentäytteisin, Jumalan siunaama pyhän alttarin edessä. Laitamme pusukuvia someen jotta jokainen voi ottaa opiksi miten aitoa rakkautta pidetään yllä. 

Kun näen tuollaisia kuvia, mietin että kuka on ottanut kuvan ja kuinka aito kuva on jos ulkopuolinen on ottanut sen varta vasten. Eli montako kuvaa on joutunut ottamaan ennen kuin tulee hyvä ja montako kertaa on jouduttu uudelleen poseeraamaan kuvaa varten. Sama jos on esim pariskunnan itse ottama kuva missä halailevat sohvalla tai sängyllä. "Otetaanpa nyt kuva tästä. Laita käsi tohon mun vyötärölle, noin, mä nojaan sun olkapäälle. No, ei tullut hyvä, otetaan vielä muutama" 😁

Vierailija wrote:

Vierailija wrote:

Vatvotaan ja pohditaan suhdettamme päivittäin pari tuntia. Kerromme toisillemme kuinka onnekkaita molemmat olemme. Sanomme toisillemme kuinka tulemme aina rakastamaan toisiamme ja mikään ei voi tulla väliimme. Tiedämme, että suhteemme on Universumin ihanin ja rakkaudentäytteisin, Jumalan siunaama pyhän alttarin edessä. Laitamme pusukuvia someen jotta jokainen voi ottaa opiksi miten aitoa rakkautta pidetään yllä. 

Kun näen tuollaisia kuvia, mietin että kuka on ottanut kuvan ja kuinka aito kuva on jos ulkopuolinen on ottanut sen varta vasten. Eli montako kuvaa on joutunut ottamaan ennen kuin tulee hyvä ja montako kertaa on jouduttu uudelleen poseeraamaan kuvaa varten. Sama jos on esim pariskunnan itse ottama kuva missä halailevat sohvalla tai sängyllä. "Otetaanpa nyt kuva tästä. Laita käsi tohon mun vyötärölle, noin, mä nojaan sun olkapäälle. No, ei tullut hyvä, otetaan vielä mu

Hahhaa 🤭😁

Tunteista ei ole erityisesti puhuttu koskaan. Suhteesta vähän vaihtelevasti tilanteesta riippuen, eniten ehkä silloin kun lapset oli pieniä eli ei aivan suhteen alussa.

Ei koskaan.

             Joka päivä.

Vierailija wrote:

Vatvotaan ja pohditaan suhdettamme päivittäin pari tuntia. Kerromme toisillemme kuinka onnekkaita molemmat olemme. Sanomme toisillemme kuinka tulemme aina rakastamaan toisiamme ja mikään ei voi tulla väliimme. Tiedämme, että suhteemme on Universumin ihanin ja rakkaudentäytteisin, Jumalan siunaama pyhän alttarin edessä. Laitamme pusukuvia someen jotta jokainen voi ottaa opiksi miten aitoa rakkautta pidetään yllä. 

Jumalan kasvojen edessä sanoimme toisillemme tahdon. Riittää, että me tiedämme miten onnellisia olemme. Ainoa esikuva olemme lapsillemme. 

Niinhän kirjeessä korinttilaisellekin sanotaan;

Rakkaus ei kerskaa, eikä pöyhkeile. 

Vierailija wrote:

Ei koskaan.

Ei mekään. Ei tunteissa mitään puhumista ole ja suhde jatkuu puhumattakin.

En ole juuri puhunut tunteistani koska yleensä ne yleensä menevät joko yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos tai niitä käytetään aseina seuraavassa riidassa. Olen siis tällä hetkellä sinkku mutta näin aiempien puolisoiden kanssa

Ei koskaan. Juuri siksi on yhdessä oltu yli 30 vuotta. Pelkkä ajatus tunteiden vatvomisesta kuvottaa: kerron kyllä miehelle, kun tunteet muuttuvat, siihen asti tuo saa huomata tunteeni teoissa. On siivottu koti, aamupala ajallaan eikä koskaan riitaa rahasta. Eikö se jo kerro, että näin on hyvä, pitääkö se sanoa joka päivä ääneen ja jättää siivoamatta?

Akkojen hömpötyksiä

Vierailija wrote:

Akkojen hömpötyksiä

Siinäpä sitten ihmettelet että missä on vika kun ei lohkea eikä irtoa, jos asenne on tuo. Saat syyttää vaan itseäsi.

Päivittäin kerrotaan toisillemme että rakastamme. Ja myös jos joku veetuttaa. Jos isommin veetuttaa niin sitten koitetaan etsiä ratkaisua. Ei suhteen ylläpitäminen mitään palaveria vaadi, vaan sellaista tavalliseen arkeen kuuluvaa toisen huomioimista, ongelmien ratkaisua ja kuuntelemista.