Lue keskustelun säännöt.
Pakko tunnustaa...
08.09.2010 |
Sain kaksoset neljä vuotta sitten ja heti alusta asti olen SUOSINUT toista aivan törkeästi. Tämä suosikkini on vahva, oppi/oppii asioita ja on muutenkin kaikin puolin täydellinen ja ihana, ihan vauvasta asti. Tuo toinen sitten... On semmonen ruikku, heikko ja hiljainen rääpäle.
Valitsin heidän nimensä mieheni suvusta, muka perinteen takia, mutta arvaatte kai oikean syyn.
Mieheni on niin tohvelisankari ja perinnemies, ettei kai välitä nimien "tarkoituksesta".
Poikien nimet ovat Armas ja Urpo. Voitte arvata kumpi on kumpi.
Olenko ihan hirveä ihminen?
Kommentit (8)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet rohkea. Sinut tullaan varmaankin täällä vähintään kivittämään, mutta olen sitä mieltä, että meillä kaikilla äideillä ON noita ajatuksia. Joillain enemmän ja joillain vähemmän, jotkut sen uskaltavat myöntää ja pukea sanoiksi, toiset eivät asiaa uskalla ajatellakaan saatikka myöntää.
lukisit esim. vaikka jonkun kivan kirjan?
jos haluat, voin suositella sulle jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli tämä sitten provo tai ei. Ja mielestäni ihan keskustelun paikka. Onhan jo pitkään "tiedetty", että vaaran uhatessa vanhemmat pelastavat aina sen lapsen, joka eniten muistuttaa häntä itseään. Ihan samalla tavalla varmasti tuo suosiminen näkyy.
Tiedän perheen, jossa äiti jumaloi esikoistaan eikä olisi halunnut toista lasta, koska se "varastaisi" esikoisen etuoikeuksia. Hän tuli vahingossa raskaaksi eikä koskaan oikein hoitanut tuota kuopustaan. Tämä oli syntymästään asti melkein joka viikonloppu isovanhemmilla hoidossa ja äiti vain esikoisen kanssa leikki ja vietti laatuaikaa. Tosi karmaisevaa ja surullista.
Itselläni on kaksi poikaa enkä ainakaan tunnusta suosivani kumpaakaan. Olen jopa yrittänyt saada itseäni siitä kiinni mutta en ainakaan vielä onnistunut. En ymmärrä tuota suosimisasiaa. Uskon kyllä, että jokaisella on alitajunnassa se "suosikki" mutta en ymmärrä, miten se pääsee sieltä mieleen ja käyttäytymiseen. Minkälainen ihminen näkee jo pienessä vauvassa vastenmielisiä piirteitä? Ymmärrän kyllä, että niitä piirteitä tulee teini-iässä roppakaupalla mutta että vauva...
Ap, minä kyllä kivittäisin sinua. Toivon, että Urpo pääsee aikuisena antamaan äidilleen samalla mitalla takaisin. Kun ihana Armas on ulkomailla viettämässä humputteluelämää äitinsä antamien rahojen turvin, on se juuri Urpo, joka päättää, miten äitiä hoidetaan vanhana. Tuo ajatus piristää minua. :D
äiti nimittäin suosisi sitä heikompaa kaksosta. Ja tämän olen ihan todistanut.
mutta tämä EI ole provo. Älkää huudelko sellaisia, kiitos.
-AP-