Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Voiko synnytyksen ponnistusvaihe olla suht kivuton?
07.09.2010 |
Mulla ollu aina ihan järkky! Sattuu niin hirveesti, ettei pysty ponnistaa.
Kommentit (19)
Satuin saamaan epiduraalin juuri oikeaan aikaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
epiduraali on paska
toinen synnytys oli vähän kivulliaampi, mutta sanoisin, että suonenveto on 10000 kertaa inhottavampi, kun synnytys
tahtois synnyttää lapsen, mutta en tai hoitaa sitä 1,5 vuoden jälkeen
pahin kohta on se ,juuri ennen ponnistusvaihetta kun kalvot eivät ole vielä puhjenneet
tästä viimeisestä, kun oli spinaali :D Ei siis tuntunut pätkääkään mitään yhtään missään, ei edes mitään tuntemusta, että mitään sieltä tulisi.En edes persettäni tuntenut XD Sai vain ponnistaa ihan täysillä ja viidessä minuutissa oli muksu ulkona. Ihan loistavaa siis! Ei muuta kuin spinaalit kaikille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oli ainakin täysin kivuton, kiitos epiduraalin. Tämä oli ensimmäinen synnytykseni ja niiiiiiiiiiin paljon helpompi kuin ennakkoon pelkäsin. Ei kipua oikeastaan missään vaiheessa.
Ei se ponnistusvaihe mulla ainakaan sattunut.
Spinaali oli jo hävinnyt pois (en vieläkään tiedä miksi laitettiin spinaali eikä epiduraali) ja tunsin kaiken.
Mun mielestä se ponnistaminen on vain halvatun epämukavaa. Varsinkin kun sitä saa tehdä sen tunnin ajan.
No mulle jäi kammo synnytämisestä. Toisen lapsen periaatteessa haluaisin mutta en halua synnyttää. Harkitsen vakavasti adoptiota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
avautumisvaihe oli minulle selkeästi pahin.
Supistukset kestin suht hyvin kun se kipu oli semmoista jomottavaa, joskin tosi isoa jomotusta. Ponnistusvaiheessa taas en tuntenut minkäänlaista ponnistamisen tarvetta ja kipu oli todella riipivää, kuin puukolla viillettäisiin. Ja mulla oli epiduraali.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vei tunnon niin hyvin etten tuntenyt yhtikäs mitään ponnistaessani, en edes ponnistamisen tarvetta enkä ommeltuja tikkejä.
toka syntyi täysin luomuna, mutten muista että ponnistusvaihe olisi ollut kovinkaan kivulias, hyvin pystyin ponnistamaan. Kiristelevä tunne kyllä alapäässä oli, muttei siis erityisemmin kipeä. Tekisi mieli sanoa ettei tehnyt lainkaan kipeää, mutta ehkä olen vain unohtanut parissa vuodessa..? :)
Oli kohdunkaulan puudute ja se vei ymmärryksen siitä koska pitäis ponnistaa (ennen sen laittoa oli kamala ponnistuksen tarve) mutta ei kyllä kipuja vienyt. Tai ainakaan kaikkea, kai se johonkin auttoikin. Eikä kestänyt mitään paria minuuttia ponnistaminen, meni joku 30minuuttia. Eihän sekään vielä hirveän pitkä aika ole, mutta aika kurja oli olo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lasta maailmaan kivuitta (siis ponnistuvaihe kivuitta, avautuminen kyllä tuntui) epiduraalin voimin.
Vaikka luomuna synnytin. Vikat supistukset ennen ponnistusvaihetta sattui paljon.
kummallista miten voikin mennä näin eri tavalla.
Supistukset kestin suht hyvin kun se kipu oli semmoista jomottavaa, joskin tosi isoa jomotusta. Ponnistusvaiheessa taas en tuntenut minkäänlaista ponnistamisen tarvetta ja kipu oli todella riipivää, kuin puukolla viillettäisiin. Ja mulla oli epiduraali.
ja kahdessa ekassa ponnistusvaihe oli liki kivuton. En edes tuntenut supistuksia. Mutta kolmas synnytys... Huh. Yhtä tuskaa. Mistä lie ero johtunut, en osaa sanoa.
Samma här eli ponnistus eikä vauvan ulos tulo tuntunu missään.Tai siis tuntu mut ei kipuna taasen ne viimiset supistukset oli jotain ihan hirveää.
Alue: Aihe vapaa
Ensimmäisellä kerralla synnytys otti epiduraalista niin paljon vauhtia, etten ponnistaessa tuntenut mitään. Kivutonta oli, mutta ajoitus oli ihan arpapeliä...
Toisella kerralla koko homma meni luonnostaan sellaista vauhtia, ettei meinannut perässä pysyä. Ponnistaminen olisi ehkä sattunut jos sitä olisi ehtinyt ajatella, mutta tarve oli niin pakottava, ettei mitään muuta mahtunut päähän eikä kroppaan. Ei siis sattunut sekään ;)