Lue keskustelun säännöt.
Nyt mulle valkeni, miksi jotkut eivät saa tehtyä kotitöitä lasten kanssa.
04.09.2010 |
Juttelin kaverini kanssa, joka on lapsensa kanssa kotona hoitovapaalla. Hän valitteli, että miten kotihommien tekeminen on hankalaa, kun taapero vaatii huomionsa. Pitäisi siivota, laittaa ruokaa ja pestä pyykkejä. Mutta siivous ei onnistu kuin ainoastaan siten, että mies vahtii lasta imuroinnin aikana. Minä kysyin, että eikö lapsi voi vaikka siinä samalla leikkiä omassa huoneessaan kun teet ruokaa. No, sitten selvisi, että äiti ei missään nimessä voi jättää lasta ilman _näköyhteyttä_ äitiin, koska jotain voi sattua. Aivan, en minäkään saisi tehtyä mitään, jos kulkisin jatkuvasti katsomassa mitä lapset tekevät. Enää en ihmettele.
Kommentit (158)
ensin imuri on pois päältä ja kun lapsi ei vieroksu imuria, voi sen laittaa ihan hiljaiselle ja antaa lapsen imuroida hieman tai kokeilla imuria.
Makuuhuoneen oven voi laittaa sillä aikaa kiinni kun imuroit muualla, näin lapsi ei pääse kiipeilemään huomaamattasi. Imuroidessa voit keskustella lapsesi kanssa muutenkin.
Ei se ole piittaamattomuutta, että hoitaa lapsen lisäksi myös pakolliset kodin kuviot. Karhunpalveluksen teet lapsellesi jos et anna hänen touhuta edes kahta minuuttia päivässä omineen, tietenkin turvallisessa kodissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä ne kotihommat onnistuu taaperoidenkin kanssa kun vaan tekee. Nämä on näitä aikamme uusavuttomia, jotka eivät pysty edes imuroimaan, jos ovat yksin lasten kanssa kotona.
Jokseenkin naurettavaa.
Ennen sitkeesti imuroin lapsi kantoliinassa tai kainalossa, koska muuten käy huutamaan kurkku suorana. Ja ei, en ole totuttanut, monasti olen yrittänyt alkaa imuroimaan lapsen leikkiessä toisessa huoneessa, mutta ei onnistu, tai onnistuisi, mutta minä en sitä huutoa jaksa kuunella. Eli imuroin vain silloin, kun lapsi on hoidossa tai joku toinen pitää lasta sylissä koko imuroinnin ajan.
että itselläni tuottaa vaikeuksia tehdä esikoisen kanssa mitään kotihommia. Poika on vilkas ja haluaa koko ajan tehdä kaikkea. Jos sen jättää vahtimatta on vaatekaapit revitty tyhjiksi, esikoinen vetänyt koiranruoat ja kaatanut koiran vedet, hakkaa telkkaria/lasivitriinin ovia, repii kirjahyllystä tavarat alas, kaataa lattianpesuvedet, sammuttaa imurin koko ajan, heittelee astiat koneesta lattialle, levittää pyykkikopat jne. Mulla on yleensä 10 kertaa pahempi siivo edessä, jos yritän pojan kanssa siivota :(
Jopa äitini on todennut, että voi olla hankalaa tuon nappulan kanssa tehdä kotitöitä :D
Kaikki huonekalut pois?
Makkarin oven saa kiinni, mutta olkkarin ei ja siellä on sohva. En viitsi kylppäriinkään lukita. Ja lieneekö sekään turvallinen kylpyammeineen ja vessanpönttöineen.
Totta kai, jos imuripelko jatkuu, siis vaikkapa 3-4-vuotias pelkäisi, niin sitten se pelko tulisi jotenkin voittaa. Mutta jos alle vuoden ikäinen pelkää esim. imurin ääntä, niin liekö tuo niin epänormaalia? Siis ei pelkää imuria, kun se ei ole päällä. Eiköhän tuo tosiaan mene itsestään ohitse, niin kuin joku totesi.
Meillä ei kyllä voi imuroida lapsen nukkuessa, mutta mies voi ihan hyvin imuroida, kun me olemme lapsen kanssa pois kotoa. Voisi toki vaihtoehtona lähteä itse lapsen kanssa jonnekin käymään joskus, mutta ilmeisesti mieluummin sitten siivoaa.
Ja siis jättääkö joku oikeasti alle vuoden ikäisen yksikseen? Toki isomman lapsen on osattava hetki leikkiä omia leikkejään huoneessaan, mutta kyse on siis todellakin vauvasta! Jos nykyvanhemmuutta on se, että vahtii lastaan ikänsä ja temperamenttinsa vaatimalla tavalla, niin kyllä olen siihen syyllistynyt.
Ja tiedoksi, että pyykkien laittaminen lapsen kanssa onnistuu meillä mainiosti, vaikka hidastuu siitä, että lapsi "auttaa". Pölyt voi pyyhkiä ja ruuan laittaa lapsen nukkuessa, ainakin, jos hän sattuu yli puoli tuntia nukkumaan. Yleensä kuitenkin syön ensin itse rauhassa ja jos ei ole herännyt, niin sitten voi tehdä jotain muuta.
Nykyvanhemmuutta siis on se, ettei lasta turhaan huudata? On eri asia, jos lapsi huutaa turhaan. Mutta pieni voi ihan aidosti pelätä kummallisia asioita ja tällöin hän kaipaa aikuisen syliä tunteakseen olevansa turvassa. Sieltä ne pelot on sitten helpompi kohdata. Ehkä sitten vanhempana ei tarvitse niin paljon eri asioita pelätä, kun tietää, että on turvalliset vanhemmat, joihin tukeutua.
Ehkä vessan saisi tuolla pölyttömäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jos olen kotona pienen vauvan kanssa (=äitiyslomalla), minun tehtäväni ei ole (yksin) pedata sänkyjä ja laittaa (miehelle?!) ruokaa, en ole hänen kokkinsa ja siivoojansa.
Sinä hän kertoo, ettei esikoisen ollessa vauva voinut tehdä yhtään mitään, jos oli vauvan kanssa kaksistaan kotona, koska ei voinut jättää tekemistään kesken. Vauvahan saattaisi ruveta huutamaan kesken kaiken ja vauvan huutoon pitää vastata heti. Niinpä sängyt oli petaamatta ja aamiainen korjaamatta isän tullessa töistä - eikä tietenkään ollut ruokaa.
Mitäs tapahtuu kun käytte vessassa? Älkää vaan väittäkö että lapsi tulee mukaan sinnekin seisomaan pöntön viereen.
joten kyllä minulla oli jompi kumpi aina mukana vessassa käydessäni muistaakseni n ensimmäisen vuoden ajan. En voinut jättää lapsia hetkeksikään keskenään, nopeasti ehti muuten aina vauva olemaan kiipelissä... Vasta, kun kuopus oppi vähän pitämään puoliaan eikä ollut enää niin "herkästirikkoutuva" pystyi lapset jättämään hetkeksi keskenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja sai huutaa sen minuutin verran, jos vessassa oli pakko käydä vauvan ollessa hereillä.
Mutta eipä seisomaan ja konttaamaan opettelevaa oikein sitten voinut, kun olisi satuttanut itsensä koviin laitoihin.
Siis lapsi lattialle, vessan ovi auki ja aluksi sujui hyvin, kun ei kontannut niin lujaa perässä, ettei olis kerennyt käydä siellä pöntöllä. Mutta äkkiäpä se vauhti kasvoi. Hyvällä säkällä viihtyy sen vessan avoimen oven ulkopuolella hetken vaikkapa lelun kanssa, mutta aika usein tulee vessaan ja alkaa kolistella kylpyammeen reunaa.
Huutohan siitä tulisi, jos sulkisin ovet perässäni. Pieni lapsi hätääntyy sellaisesta.
ja sai huutaa sen minuutin verran, jos vessassa oli pakko käydä vauvan ollessa hereillä.
Mutta eipä seisomaan ja konttaamaan opettelevaa oikein sitten voinut, kun olisi satuttanut itsensä koviin laitoihin.
Siis lapsi lattialle, vessan ovi auki ja aluksi sujui hyvin, kun ei kontannut niin lujaa perässä, ettei olis kerennyt käydä siellä pöntöllä. Mutta äkkiäpä se vauhti kasvoi. Hyvällä säkällä viihtyy sen vessan avoimen oven ulkopuolella hetken vaikkapa lelun kanssa, mutta aika usein tulee vessaan ja alkaa kolistella kylpyammeen reunaa.
Huutohan siitä tulisi, jos sulkisin ovet perässäni. Pieni lapsi hätääntyy sellaisesta.
5 kk tippui pinnasängystä vaikka oli alimmalla tasolla. jotenkin pääsi sieltä tippumaan. kova oli mäjähdys ja korkealta tippui... älkää vaan jättäkö lapsia vahtimatta pinnasänkyyn!
eka lapsi tippui pinnasängystä 10 kk ikäisenä, myös oli alimmalla tasolla (ja eri pinnasänky).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli se sen verran pieni ja pinnasängyn laidat korkeat. Eikä vielä osannut edes kiipeillä!
Mutta tosiaan jostain puolesta vuodesta lähtien en oo voinut pistää pinnasänkyyn edes vessassa käynnin ajaksi. Vaikka vasta vajaa 7kk oppi nousemaan. Mutta 6,5kk konttasi ja tätä ennenkin liikkui niin paljon, ettei hereillä ollessaan voinut pinnasängyssä pitää, kun muuten olisi satuttanut itsensä.
Olisi jo kuollut jos en koko aikaa olisi ollut katsomassa mitä se tekee. On meidän neljäs lapsi ja muut eivät ole olleet tuollaisia. On voinut itsekseen jättää leikkimään välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla huvittaa nämä kommentit "lapseni osallistuvat aina innoissaan kaikkiin kotitöihin". Olen kyllä yrittänyt tätä itsekin tsiljoona kertaa, mutta aina pojat onnistuvat tekemään enemmän tuhoa auttaessaan. Annat vaikka luutun, niin kohta lainehtii lattia vedestä. Pyydät laittamaan astioita kaappiin, niin ottavat sieltä loputkin pois. Ja niin edelleen. Ja ovat muuten rauhallisia poikia, mutta tää kotitöiden yhdessä tekeminen ei vain suju.
Mielelläni siis odotan että isä touhuilee jotain lasten kanssa, ja tekaisen kotihommat sillä välin.
Astianpesukonetta tyhjentäessä, seiso itse vieressä tekemässä päähommat. Antelet itse joitakin astioita lapsille että saavat viedä kaappiin (esim. kapustat).
Pölyjen pyyhkimisessä lapset eivät tarvitse vettä. Kuiva liina käteen ja äitiä matkimaan. Omalla tasollaan vain ;)
Te vain teette kaikesta vaikeaa. Jos ei lasta kiinnosta auttaa äitiä, niin ei muuta kuin omaan huoneeseen leikkimään.
Mulla huvittaa nämä kommentit "lapseni osallistuvat aina innoissaan kaikkiin kotitöihin". Olen kyllä yrittänyt tätä itsekin tsiljoona kertaa, mutta aina pojat onnistuvat tekemään enemmän tuhoa auttaessaan. Annat vaikka luutun, niin kohta lainehtii lattia vedestä. Pyydät laittamaan astioita kaappiin, niin ottavat sieltä loputkin pois. Ja niin edelleen. Ja ovat muuten rauhallisia poikia, mutta tää kotitöiden yhdessä tekeminen ei vain suju.
Mielelläni siis odotan että isä touhuilee jotain lasten kanssa, ja tekaisen kotihommat sillä välin.
Astianpesukonetta tyhjentäessä, seiso itse vieressä tekemässä päähommat. Antelet itse joitakin astioita lapsille että saavat viedä kaappiin (esim. kapustat).
Pölyjen pyyhkimisessä lapset eivät tarvitse vettä. Kuiva liina käteen ja äitiä matkimaan. Omalla tasollaan vain ;)Te vain teette kaikesta vaikeaa. Jos ei lasta kiinnosta auttaa äitiä, niin ei muuta kuin omaan huoneeseen leikkimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
aivan koko ajan vahditte ettei edes muksahda?
Minun lapset ovat oppineet todella nopeasti varovaisiksi. En ole pidellyt koko ajan kiinni yms. Vuoden ikäinenkin osaa jo kiipeillä sohvilla niin että ei tipu. (kerran tippui ja taisi huomata että sattuu!). Osaa jo hyvin tulla alas.
Ja jos haluan jotakin tehdä, nappaan vaikka maissinaksuja ja annan niitä mussuttaa sen aikaa kun esim. ripustan pyykit.
Mulla huvittaa nämä kommentit "lapseni osallistuvat aina innoissaan kaikkiin kotitöihin". Olen kyllä yrittänyt tätä itsekin tsiljoona kertaa, mutta aina pojat onnistuvat tekemään enemmän tuhoa auttaessaan. Annat vaikka luutun, niin kohta lainehtii lattia vedestä. Pyydät laittamaan astioita kaappiin, niin ottavat sieltä loputkin pois. Ja niin edelleen. Ja ovat muuten rauhallisia poikia, mutta tää kotitöiden yhdessä tekeminen ei vain suju.
Mielelläni siis odotan että isä touhuilee jotain lasten kanssa, ja tekaisen kotihommat sillä välin.
Astianpesukonetta tyhjentäessä, seiso itse vieressä tekemässä päähommat. Antelet itse joitakin astioita lapsille että saavat viedä kaappiin (esim. kapustat).
Pölyjen pyyhkimisessä lapset eivät tarvitse vettä. Kuiva liina käteen ja äitiä matkimaan. Omalla tasollaan vain ;)Te vain teette kaikesta vaikeaa. Jos ei lasta kiinnosta auttaa äitiä, niin ei muuta kuin omaan huoneeseen leikkimään.
Minulla on itseasiassa konttausiässä oleva lapsi, (kuopus) ja siltikin homma onnistuu minulta ja mieheltäni. Anna vaikka maissinaksuja mitä saa nakertaa tai vaikka se kapusta käteen. Tavaroiden perässä se siellä on. Jotakin mielenkiintoista käteen niin johan antaa olla rauhassa.
ja 1v6kk kiipesi sängylle kolme kertaa kahden minuutin aikana. Lopulta oli vintattava se toisen huoneeseen. Jäi sinne itkemään, mutta ei auta. Kaikilta ei kai löydy kovuutta lasten itkettämiseen.
Olisin tietysti voinut olla lepsu äiti, välttää lapsen itkukohtauksen - ja elää sänky petaamatta.Mikä on lapsesta hauskempaa kuin mennä sänkyyn ja äiti heittää päiväpeiton päälle. Sitä myllerrystä ja möyrintää ja kikatusta. Ja uudelleen leyhytetään päiväpeittoa. Ihanaa leikkiä lapselle samalla.
Lapsi viihtyy matkassa kun keittoössä aukaiset kattilakaapin ja annat lapsen ottaa kattiloita ja kauhoja ja niillä touhuta samaan aikaan kun teet ruokaa.
Pyykkiä laittaessa anna lapselle pesusieniä tai pyykkipoikia tms. lapsi touhuaa mielellään niiden kanssa.
Siivotessa anna luutu, millä lapsi huiskii. Anna ratsastaa imurilla ja hihkua innoissaan.
Ota lapsi matkaan touhuihin. Ei lapsi tarvitse 20 minuutin kehittävää leikkihetkeä ja sitten kaappiin piiloon. Lapsi haluaa osallistua sinun elämääsi koko ajan ja joka hetki. Ei lapsen kanssa voi elää niin, että makaan nyt tunnin lattialla ja leikin sen kanssa ja sitten teen rauhassa kotityöt ja lapsi pysyy pois tieltä. Lapsi viihtyy ja antaa sinun tehdä hommia kun saa puuhastella samojen vehkeiden kanssa kuin sinäkin.
Joten kattilat lapselle leluliksi ja pöytäluutu. Lapsi nauttii elämästään.
Minä en ole lasta paaponut. Oppi kävelemään kun oli 10kk ja loukkasi itsensä koko ajan. Ei oppinut varomaan, toisti samat virheet monta kertaa. Esim. vaikka sanoi että ei saa kiivetä sohvalle kun sieltä tippuu niin aina vaan kiipesi. Ja aina vaan tippui. Ihan normaaliälyinen tuo on muuten. Puhuu, ossaa käyttää tietokonetta, pukee ja riisuu itse ja osaa laittaa napit kiinni. Tunnistaa monia kirjaimiakin jo ja laskee kahteenkymmeneen. Eli on vaan niin pirun vilkas pikku jästipää! Pakko vahtia aina kun se keksii vaikka mitä.
Otan lapsen aina mukaan hommiin mutta aina käy lopulta köpelösti. Jos laitetaan pyykkiä niin kerkee vääntää jossain välissä nappulat miten sattuu tai kaivaa pesuainetta luukusta suuhunsa. Kun otamme tiskit niin hetken aikaa jaksaa auttaa kun jo livistää johonkin ja repii jotain kukkaa maljakosta tai tuhoaa meikkini vessassa. Kun imuroin annan lapselle tekemistä kuten maalaamista, askartelua jne. Joskus onnistuu, yleensä ei. Syö maalit, maalaa seiniä, livistää isosiskon huoneeseen. Eli saan kyllä siivottua ja tehtyä ruokaa joka päivä mutta se vie hemmetisti aikaa. Nyt lapsi on vähän alkanut jo katselemaan muumeja ja lukemaan kirjoja joten jos silloin äkkiä hoidan hommat niin jo onnistuu.
Otan lapsen aina mukaan hommiin mutta aina käy lopulta köpelösti. Jos laitetaan pyykkiä niin kerkee vääntää jossain välissä nappulat miten sattuu tai kaivaa pesuainetta luukusta suuhunsa. Kun otamme tiskit niin hetken aikaa jaksaa auttaa kun jo livistää johonkin ja repii jotain kukkaa maljakosta tai tuhoaa meikkini vessassa. Kun imuroin annan lapselle tekemistä kuten maalaamista, askartelua jne. Joskus onnistuu, yleensä ei. Syö maalit, maalaa seiniä, livistää isosiskon huoneeseen. Eli saan kyllä siivottua ja tehtyä ruokaa joka päivä mutta se vie hemmetisti aikaa. Nyt lapsi on vähän alkanut jo katselemaan muumeja ja lukemaan kirjoja joten jos silloin äkkiä hoidan hommat niin jo onnistuu.
Hyvä kuitenkin että jaksat yrittää! Jotkut lapset tarvitsevat enemmän aikaa kuin toiset. Eihän he muuten opi jos äiti ei ohjaa! :)
siivoamaan lapsen aikana koska aina kun teen jotain niin että en näe häntä, hän on tehnyt tuhojaan. milloin levittänyt kämpän täyteen raakoja kananmunia, toisella kertaa murot pitkin kämppää, kolmannella vettä/mehua tms. hakee itse vaikkei ole lupaa. eikä muuten koskaan leiki yksinään omassa huoneessaan. pääsen paljon vähemmällä siivouksella kun en siivoa hänen aikanaan. siis sotkua tulee liikaa jos siivoan.
kaikki lapset ei ole samanlaisia, muista se.