Miten naiset nykymaailmassa päästävät itsensä siihen tilaan
että jäävät miehistään taloudellisesti riippuvaisiksi??
Ei huolehdita omasta koulutuksesta ja työuran kehityksestä. Ei hankita omaa omaisuutta, kaikki ladataan miehen varaan. Sinisilmäisesti annetaan miehen laittaa perheen omaisuutta omiin nimiinsä, ei tehdä sopimuksia, ei eläkesäästöjärjestelyitä toisen ollessa kotona hoitamassa lapsia. Hullua!
Monet täällä kehuskelee miehen palkalla, entä teidän oma?
Siinä käy sitten vaan, että miehestä tulee varoineen talon herra joka tekee mitä lystää kun tietää vaimon pelkäävän elintason romahdusta eron tullessa vaimon ollessa täysin varaton.
Miten te voitte pelata korttinne noin paskasti? Vaikka aina pitää tietysti uskoa onneen ja rakkauteen, niin tietty "taloudellinen kauhun tasapaino" pitää suhteessa säilyttää. Silloin ei pääse syntymään epätasa-arvoisia suhteita, jossa mies pääsee taloudellisesti niskan päälle pomottamaan.
Kommentit (53)
niin kauan kun on miehensä vaimo.
On tontit, hieno talo, veneet ja autot, voi shoppailla. Yhdessä ovat olleet vuosikausia, ja yhteisiä laskuja maksanut. Mitään ei ole jäänyt säästöön laskujen jälkeen (mies maksoi talon, vaimo elämisen). Vaimo ei vaan omista mitään ja avioehto on tiukka.
Eron tullessa kaverini joutuisi aloittamaan kaiken uudestaan -> vuokrakämppään lasten kanssa ja alepan kassalle.
Välillä valittaa kusipää miehestään, mutta erotakaan ei kuulemma voi - taloudellisista syistä. Huonoa parisuhdetta sietää sen takia kun ei halua tinkiä elintasosta - valintakysymys sekin.
Siinähän kärvistellään kulisseissa, mies käy vieraissa.
Siks perehdyn kaikkiin mua ja lapsia koskeviin asioihin ja osaan hoitaa kaikki perushommat itse. Siis "naistentöiden" lisäksi kaikki kodin pikku rempat, hoidan itse autoni yms (renkaita en tosin ole vahtanut ikinä :S)ja tiedän missä mennään kaikin puolin.
En tiedä mistä tää juontaa, mutta tällanen olen ollut teinistä asti. Ehkä sitten se vaikutti, että isä teki reissutöitä ja äiti oli ihan kädetön tietyissä jutuissa. Ne jutut sitten jäi aina odottamaan isän paluuta reissusta. Kunnes mä olin niin iso, että hoidin ne ite, ettei tarvinnu aina isää odotella.
niin kauan kun on miehensä vaimo. On tontit, hieno talo, veneet ja autot, voi shoppailla. Yhdessä ovat olleet vuosikausia, ja yhteisiä laskuja maksanut. Mitään ei ole jäänyt säästöön laskujen jälkeen (mies maksoi talon, vaimo elämisen). Vaimo ei vaan omista mitään ja avioehto on tiukka. Eron tullessa kaverini joutuisi aloittamaan kaiken uudestaan -> vuokrakämppään lasten kanssa ja alepan kassalle. Välillä valittaa kusipää miehestään, mutta erotakaan ei kuulemma voi - taloudellisista syistä. Huonoa parisuhdetta sietää sen takia kun ei halua tinkiä elintasosta - valintakysymys sekin. Siinähän kärvistellään kulisseissa, mies käy vieraissa.
Sekä miehellä se vaimo! Mitä siinä on kellään mitään urputtamista.
niin kauan kun on miehensä vaimo. On tontit, hieno talo, veneet ja autot, voi shoppailla. Yhdessä ovat olleet vuosikausia, ja yhteisiä laskuja maksanut. Mitään ei ole jäänyt säästöön laskujen jälkeen (mies maksoi talon, vaimo elämisen). Vaimo ei vaan omista mitään ja avioehto on tiukka. Eron tullessa kaverini joutuisi aloittamaan kaiken uudestaan -> vuokrakämppään lasten kanssa ja alepan kassalle. Välillä valittaa kusipää miehestään, mutta erotakaan ei kuulemma voi - taloudellisista syistä. Huonoa parisuhdetta sietää sen takia kun ei halua tinkiä elintasosta - valintakysymys sekin. Siinähän kärvistellään kulisseissa, mies käy vieraissa.
Sekä miehellä se vaimo! Mitä siinä on kellään mitään urputtamista.
No se mun tuttu onkin just se joka siitä urputtaakin :-). Miehellä tietty kaikki hyvin ja vaimolla ei paljon vaihtoehtoja. Lähteäkö tyhjän päälle vai elääkö totutun elintason mukaan.
nykypäivänä tällaisilla vaimoilla miesten ottama eläkevakuutus tms. Tuskin kukaan muuten tuollaiseen enää nyky-Suomessa lähtisi, en ainakaan itse tiedä ketään :-) Eikä tietenkään mitään isoa omaisuutta vain miehen nimiin, toki kaikki on maksettu puoliksi tähänkin mennessä.
niin kauan kun on miehensä vaimo. On tontit, hieno talo, veneet ja autot, voi shoppailla. Yhdessä ovat olleet vuosikausia, ja yhteisiä laskuja maksanut. Mitään ei ole jäänyt säästöön laskujen jälkeen (mies maksoi talon, vaimo elämisen). Vaimo ei vaan omista mitään ja avioehto on tiukka. Eron tullessa kaverini joutuisi aloittamaan kaiken uudestaan -> vuokrakämppään lasten kanssa ja alepan kassalle. Välillä valittaa kusipää miehestään, mutta erotakaan ei kuulemma voi - taloudellisista syistä. Huonoa parisuhdetta sietää sen takia kun ei halua tinkiä elintasosta - valintakysymys sekin. Siinähän kärvistellään kulisseissa, mies käy vieraissa.
Sekä miehellä se vaimo! Mitä siinä on kellään mitään urputtamista.
No se mun tuttu onkin just se joka siitä urputtaakin :-). Miehellä tietty kaikki hyvin ja vaimolla ei paljon vaihtoehtoja. Lähteäkö tyhjän päälle vai elääkö totutun elintason mukaan.
Etkö sä koskaan sun kavereille avaudu asioista jotka sua harmittaa, koskien sun miestä.
Ja vaihtoehto on aina lähteä, mutta osa valitsee mielummin sen että jää, ei siihen kukaan pakota. Mies voi myös aina lähteä suhteesta jos ei kiinnosta, mutta taitaa kiinnostaa jos paikalleen jää?
Mäkin tässä rupesin miettimään, että kenen nimissä autot, vene ja talo on. :) Mutta jos ne kerran on hankittu avioliiton aikana, niin eikös ne kuitenkin mene puoliksi, oli ne sitten kenen nimissä tahansa? Talo on sentään yhteinen, kuten on lainakin. Mies maksaa mun eläkevakuutustani, mikä on reilua, kun olen itse pienipalkkainen ja lapsia hoitanut kotona jonkin aikaa. Ei olla eroamassa, mutta eihän sitä koskaan tiedä miten elämä kuljettaa.
Autot ja vene on miehen nimissä ja se niitä maksaa. Syy siihen on se että, mä en ole kiinnostunut edes omistamaan autoja ja venettä, tosin en mä niistä mitään maksakaan.
Jos toinen haluaa laittaa rahansa moottoreihin tai sitten ihan mihin vaan, niin siitä vaan. En mä tule niitä kaipaamaan jos ero tulis.
ikuinen kädenvääntö työssäkäyvä vaimo vs. kotirouva.
Toisessa ketjussa haukutaan äitejä jotka laittavat lapsensa päivähoitoon ja menevät töihin - eli hankkivat oman elantonsa eivätkä siipeile miehen palkalla tai yhteiskunnan tuilla. Ja kuinka lapset muka kärsii päivähoidossa.
Jos ei ole omaa uraa tai työpaikkaa, on kotirouvana tms., kenties hoitaa lapset itse kotona, on väkisinkin miehen palkan varassa ja riippuvainen. On sitten niitäkin miehiä jotka ajattelevat sen takia olevansa ylempänä vaimoaan ja tekevät mitä lystäävät, ikävä tilanne.
Saksassa kertyy naiselle eläkettä myös kotona olosta ja omien lasten hoitamisesta, mutta Suomessa sitä ei pidetä minään.
että vaikka laina ja talo ovatkin yhteisiä, niin mies lyhentää lainaa. Minun tuloillani meidän talo ja laina jäisivät haaveeksi!
että kaikki miehet eivät edes suostu "elättämään" vaimojaan tai tyttöystäviään - esim. mun mieheni ei tosiaan suostuisi elättämään minua.
Maksan tarkalleen 50 % asuntolainasta ja kaikista yhteisistä laskuista hieman pienemmistä tuloistani.
Toisaalta olen tasa-arvoisessa asemassa kaikessa päätöksenteossa, ja sepäs onkin kinkkinen tilanne, kun mies ei voi eikä saa päättää kaikkea yksin.
että kaikki miehet eivät edes suostu "elättämään" vaimojaan tai tyttöystäviään - esim. mun mieheni ei tosiaan suostuisi elättämään minua. Maksan tarkalleen 50 % asuntolainasta ja kaikista yhteisistä laskuista hieman pienemmistä tuloistani. Toisaalta olen tasa-arvoisessa asemassa kaikessa päätöksenteossa, ja sepäs onkin kinkkinen tilanne, kun mies ei voi eikä saa päättää kaikkea yksin.
Mun mies elättää mua ja lapsia osin ja silti me päätetään asioista yhdessä ja eletään tasa-arvoisesti. Kinkkistä meillä ei ole ollenkaan.
Mä olen sellainen. Ammattikoulun käynyt ja ihan tyytyväinen ammattiini.
Tapasin miehen joka oli menestynyt jos silloin kun tavattiin, rakastuttiin.
Mitä siinä voi sitten tehdä?
En mä ole ikinä kehuskellut täällä mun miehen palkalla tai missään muuallakaan.
Ja vaikka kehuskelisin, niin miten se sua vaivais? kai sitä ylpeä saa olla miehestään ja siitäkin mitä se tienaa?
Mä olen tähän suhteeseen lähtenyt varattomana ja jos ero tulee niin sehän on ihan ok että myös lähden varattomana. Mutta nyt kun ollaan yhdessä, ollaan oltu 16 vuotta, niin meidän talous on yhteinen ja mun mies haluaa että myös minä pääsen nauttimaan sen tienesteistä. Onko outoa sulle?
MItään kauhun tasapainoja meillä ei ole. Ja mitä tulee varakkuuteen, en mä ihan persaukinen ole. On mullakin säästöjä ja sijoituksia.
Mä en tiedä minkälaisiin miehiin sä olet tutustunut, mutta selkeesti sun tekstistä huomaa että ei ne mitään kunnon miehiä ole olleet ja luottamus miehiin on sulta mennyt.
Maailmassa on paljon muutakin kuin vaan raha.