Meistä tuli sijaisperhe

Minäkin olen sijaisäiti. Oletko ajatellut joskus ottaa enemmänkin lapsia perheeseen? Kuinka pienenä lapsi tuli teille?

Tässä meidän tapauksessakin äiti on itse se, joka haluaa lapsensa huostaanotetuksi. Sen verran fiksu, että tajuaa oman tilanteensa ja toivoo lapsellensa parempaa elämää. t. ap

Epäilisin tauotta, ovatko sosiaaliviranomaiset töpeksineet ja minä lapsenryöstäjä.

Joskus tunnistaminen saattaa olla yllättävän pienistä vinkeistä kiinni :(

Tsemppiä perhe-elämään :)

kävittekö kursseja, kauanko jouduitte odottamaan lasta? ja saako kysyä, minkä ikäinen lapsi on?

tapaako paljon oikeita vanhempiaan, jos niin kuinka usein? tapaako teillä vai jossain muualla?

Käytiin Pride -koulutus, johon kuuluu "lähiopetusta", kotikäyntejä, paljon kotitehtäviä ja sossujen kanssa keskusteluja heidän toimistollaan. Lisäksi meidän biolasten kanssa keskusteltiin asiasta paljon. Lisäksi täyteltiin lomakkeita, toimittettiin palkkatodistukset, käytiin läpi perheemme tulot ja menot, rikosrekisteriote, lääkärintodistukset ym...

Toimimme lyhytaikaisena ns kriisiperheenä/vastaanottokotina. Lasten ikätoivomus on alle 7v. Lasta odotimme viikon, sijaisperheille taitaa olla kysyntää.

Yleensä lapset tapaavat biovanhempiaan/vanhempaa noin kerran viikossa (pitkäaikaisessa sijoituksessa harvemmin), yleensä meidän kotonamme. Bioäidin pitäisi soittaa joka toinen päivä, mutta ei ole kertaakaan soittanut tai käynyt. Eli tapaamiset riippuvat myös biovanhemmasta.

Palkitsevinta tässä sijaisäitiydessä taitaa olla se, että näkee kun pieni hiljalleen eheytyy *sydän*

Ap

Me ollaan juuri itse aloittamassa pride koulutusta. Tarkistettiinko teillä muita asioita kuin, luottotiedot,onko ulosotossa maksuja,rikosrekisteri ja lääkärintodistus? Jännittää kamalasti tuleva kurssi...miten teillä se sujui?millaisia ne koulutus kerrat olivat?mikä teillä oli sijoittajana?

Tiedän lukuisia tapauksia, joissa neurolopsykologista-/biologista erityisyyttä poteva lapsi on pelkkä riippakivi. Ei jakseta ja lapsia viskellään perheestä toiseen.

paljon miehen on tienattava ,että äidin mahdollista sossujen mielestä jäädä kotiin hoitamaan lasta?riittääkön.1800enetto/kk?

Mulla itsellä vain yksi lapsi ja todellakin jää mun lapsiluku siihen.



Kerrotko mulle mitä sun päässä liikkuu, että haluat olla sijaisäiti? Miksi ihmeessä haluat olla äitinä jollein, joka ei ole sun edes? Ihan vilpittömästi kysyn tätä. Ilmeisesti olet sitten sellainen ihminen, joka haluaa auttaa toisia. Niin minäkin olen, mutten lapsia.

Teette arvokasta ja korvaamatonta tyota. Ihana lukea miten haluatte jakaa omasta hyvastanne osan muillekin. Toivon sydamestani teille valoa ja lampoa syksyn pimeneviin iltoihin!

Ei rakkaudesta. Jotkut vain älynneet hyvän tavan kustantaa elämänsä.

Ei rakkaudesta. Jotkut vain älynneet hyvän tavan kustantaa elämänsä.

haluais rahaa.

nähdä jonain ihme suurena eheyttäjänä. Siellä sossulätinöissäkö tuo valaistuminen sinulle tapahtui?



Mistä näitä pönttöjä oikein sikiää?

Eikö ole samanlaisia tapaamisoikeuksia kuin etävanhemmilla, että saa esim. viikonlopun vietää lapsen kanssa omassa kodissaan?



Jos minulta otettaisiin lapset huostaan, niin kyllä vaatisi aika paljon rohkeutta soitella ja käydä kylässä sijaisperheessä, kun tietää niiden asenteen biovanhempia kohtaan. Onhan kyse siitä vanhemmasta joka on huono äiti/isä lapselleen. Monesti biovanhemmat joilta on otettu lapsi huostaan häpeää ja vihaa itseään ja onhan heillä aikamoinen kriisi ja suruaika menossa, kun sitä lasta ei enää kotona ole. Ei mikään ihme jos vaikka masentuu niin pahasti ettei kykene mihinkään enää.

Monesti bioäideillä ei ole autoakaan ja sijaisperhe saattaa asua kaukana jossain maalla, jonne ei yleisillä kulkuvälineillä pääse. Voi olle, että ei ole niin paljon rahaakaan, että pystyisi pitkiä matkoja matkustamaan edes takaisin. Jos vielä yöpymispaikkakin pitäisi etsiä.



Aina vaan ajatellaan, jos biovanhempi ei pidä yhteyttä, niin se ei lastaan rakasta tai on jatkuvasti humalassa. Uskon, että voi olla muitakin syitä.

vai kuinka`?

teet arvokasta ja raskasta työtä (kuten muutkin sijaisvanhemmat täällä) ja arvostan teitä äiteinä ehkä vielä enemmän, kuin meitä bioäitejä. Jaksatte rakastaa lasta, vaikka jokaisen kiukunpuuskan tullen teillä olisi se mahdollisuus ajatella että "tuo ei kyllä ole minun lapseni". Jaksatte koota toisten pirstomia palasia, ja vielä ilman marttyyriasennetta. Jaksatte antaa itsestänne enemmän, kuin ehkä koskaan tulette saamaan takaisin, ja palkkana vain näette kuinka pienestä rikkinäisestä ihmisesta joskus kasvaa kokonainen.



Itse olen sijaislapsi, nähnyt oikeastaan kaiken sen, miltä oppikirjojen mukaan lapset tulisi suojata, ja kyllä, ihan normaali miltei kolmekymppinen kahden lapsen äiti.

Aiemman elämäni aikana saamani säröt kulkevat mukana loppuelämän, mutta aika ja vanhempieni rakkaus ovat opettaneet, että rikkinäinen vaasi on säröineen usein kauniimpi kuin kiiltävä kuori, kunhan se on kunnolla liimattu. Rakastan sijaisvanhempiani enemmän kuin osaisin koskaan kuvitella rakastavani biovanhempiani (itse asiassa kornia kuvitella edes rakastavani heitä, äitini on kuollut ja isääni tapaan silloin tällöin lähinnä säälistä).



Paljon on silti aloittajallakin edessä, menneisyys tuppaa kummittelemaan pitkän aikaa, ja voi tulla esille täysin riippumattomissa tilanteissa. Kuitenkin, suurella sydämellä ja normaalilla järjellä varustettu, aloittajan kaltainen ihminen, tekee juuri sitä hienoa ja epäitsekästä työtä, jollainen palkitsee enemmän kuin suurinkaan raha maailmassa.



Kiitos siitä.

Rahoiksi sijaisperheenä olemisella ei kyllä lyödä.



Ap:lle tsemppiä. Vaikutat ottavan tämän sijaisperheenä toimimisen vakavasti. Ihanaa, että omat lapsesi suhtautuvat asiaan myönteisesti.



Kai sitä sitten voi myöhemmin katsoa, kuinka pitkään tämä lapsi teillä on. Olisi kyllä sääli, josa on vain lyhytaikainen sijoitus, lapsilla kun pitäisi olla niitä pitkäkestoisia ihmissuhteita.



Tosi kivoja ovat olleet tämän ketjun viestisi.

Ja normaali ihminen pystyy tekemään tuon ihan ilman jotain typeriä pelleilyjä. Eikö hävetä puuhastella, kun kuitenkin on kyse lasten kärsimyksistä ja myös perheen syvästä kriisistä? Mutta ei. Sinä leikit jotain jeesusta ja hehkuttelet jotain kukkahattutätien piirileikkejä. Häpeäisit! Ja kasvaisit aikuiseksi.

Miten joku voi kirjoittaa tällaisesta asiasta syvää vihaa tihkuen.

Jos joku lapsi joutuu hakatuksi tai jää ruoatta kotonaan, on ihan oikein, että hänelle etsitään uusi perhe.

Ja on ihan oikein, että se perhe ensin koulutetaan siihen, miten tällainen kovia kokenut lapsi käyttäytyy. Ja sitä lapsen käytöstä YMMÄRTÄÄKSEEN, täytyy tehdä niitä kotitehtäviä joissa mm käydään läpi OMA LAPSUUS ja miten sinut on kasvatettu, onko sinulla vastaavia traumoja käymättä läpi.

Jotta voi ymmärtää sitä oireilevaa lasta ja olla hänelle aikuinen oikein. Niitä asioita on hyvä miettiä, ennen kuin tähän ryhtyy. Niistä asioista on hyvä kurssittaa, sillä harva tajuaa että sijaislapsi on kokemansa vuoksi todellakin erilainen, kuin oma lapsi.

Sinulle tekisi hyvää miettiä, mistä tuo viha kumpuaa. Miksi tämä asia saa sinut haukkumaan muita, miksi koet sen huonona asiana että ennenkuin saa sijoitetun lapsen, niin kurssilla kerrotaan kehityspsykologiasta ja teetetään erilaisia tehtäviä. Miksi se on huono asia, että opetetaan kasvattamaan lasta yksilöllisesti ja ymmärtäen? Sinut on ilmeisesti kasvatettu toisin, kun koet tämän tavan jotenkin noloksi ja naurettavaksi?

Itse et seuraa aikaasi. Tahdonvastaisten huostaanottojen määrä on räjähtänyt käsiin ja EU on jo ilmaissut huolensa Suomen lastensuojelun tasosta. Hölmöilyjä on paljon.

Noin kolmannes huostaanotoista on tahdonvastaisia suurimmissa kaupungeissa: http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/downloads/Lastensuojelu/LS_2009…

(Tampereella luku on isompi)

Teinien huostaanotot on se, mikä on räjähtänyt käsiin. Tahdonvastainen tarkoittaa sitä, että joku osapuoli vastustaa huostaanottoa; joko vanhemmat tai lapsi itse. Yleensä teini vastustaa omaa huostaanottoaan, vaikka vanhemmat sitä toivovat, jopa vaativat.

Teini vastustaa sitä, että joutuu ehkä kymmenien kilometrin päähän ryyppy/lintsaus/huumekavereistaan.

Mitään hölmöilyä en tässä nyt näe. Paitsi vanhempien osalta, kun eivät teinin kanssa pärjääkään, niin yhteiskunta hoitakoon?

Mulla itsellä vain yksi lapsi ja todellakin jää mun lapsiluku siihen. Kerrotko mulle mitä sun päässä liikkuu, että haluat olla sijaisäiti? Miksi ihmeessä haluat olla äitinä jollein, joka ei ole sun edes? Ihan vilpittömästi kysyn tätä. Ilmeisesti olet sitten sellainen ihminen, joka haluaa auttaa toisia. Niin minäkin olen, mutten lapsia.

Mitä päässä liikkuu? Erikoinen kysymys. Tykkään lapsista ja sydän särkyy, kun kuulee joistain kohtaloista. Meillä on aikaa, tilaa, halua, mahdollisuus ottaa lapsia luoksemme. Omia lapsia ei ole. Adoptioon ollaan jo liian iäkkäitä.

Viimeeksi kun lomailtiin miehen kanssa kahden, mietin että tässäkin olisi voitu tarjota jollekin lapsellekin elämys, lomamatka, jotain hauskaa. Tuntuu hullulta tuhlata kaikki "aika ja elämä" meihin kahteen, kun voitaisiin antaa muillekin.

Haluain meille n. 6v-7v. pojan, mutta minkäs teet, kun mies ei halua.

Saisi omista pojistani kaverin ja olisi tasavertainen perheen jäsen.

Olen 45v. ja jäi kolmas lapsi tekemättä ikäni takia.

Kaikki kolme lasta huostaanotettu ja kolmonen oli tehty "jotta saataisiin se ihana perhe-elämä" vaikka kaksi vanhempaa jo huostaanotettuja. Huokaus vaan näille jotka uskovat huostaanottojen olevan rahastusta. Meillä on huikea määrä alkoholisoituneita perheitä joista on lasten parempi ottaa pois. HS naisen vanhin lapsi oli masentunut ja tehnyt itsemurhan, kakkonen ei ollut äitiinsä yhteydessä ja se kolmaskin oli huostaanotettu ja nyt nelikymppisenä oli äiti päättänyt lopettaa huumeidenkäytön. Hieno homma hänelle.

Onko Suomalaiset tosiaankin niin persoja päihteille että sen takia meillä on euroopasta kirkkaasti korkeimmat huostaluvut? En usko eikä asia ole niin, vain murto-osa huostaanottojen perusteista kuitenkin on päihteet. Muissa sivistyneemmissä maissa panostetaan ENNALTAEHKÄISEVIIN avohuollon tukitoimiin, mutta meillä täällä hölmölandiassa vaan jatketaan tätä vanhanaikaista, väkinäistä huostaanottoperinnettä jos mihinkin syyhyn vedoten. Luuleko sossu tosiaan että laitostamalla yksi sukupolvi saadaan katkaistua tuo ns. "sukupolvien kierre"? Jos en ihan väärin ole ymmärtänyt niin se laitos vasta niitä lapsia syrjäyttääkin, ajaa jos mihinkin kierteeseen, eikä sijaisperheissäkään ole paljon kehumista, juovat ne sijaritkin. Itse huostaanotto aiheuttaa monesti elinikäisen trauman koko perheelle, ajaen koko perheen pysyvästi syrjäytymiskierteeseen. Onhan niitä huostaanotosta hyötyviäkin perheitä joita huostaanotto auttaa, se pitää kyllä paikkansa mutta on myös niitä jotka ovat kokeneet vääryyttä ja mielivaltaa julmalla tavalla.

Perheistä vain murto-osa on tuollaisia narkkiperheitä mitkä vähät välittävät lapsistaan, ei Suomalaiset enää nykyään ole mitenkään erityisen päihdehakuista kansaa verrattuna muihin kansoihin. Niin että miten perustelette Suomen erityisen korkeat huostaluvut? Onko Suomen sosiaalitoimi jotenkin erityisen hysteerisen huostahaluinen?