G: Omakotitalossa asuvat, joilla ikäviä naapureita?
Onko ketään jolla on (tai on ollut) omakotitalossa asuessa vieressä/lähellä naapurit, joiden kanssa ei kunnolla tule toimeen? Esim. inhottavia lapsia, tai aikuisia, koiria tms. mitä tahansa.
Kertokaa kokemuksista miten tuollaisen naapurin lähellä asuminen on vaikuttunut itseenne ja omaan asumisviihtyvyyteenne?
Onko tilanne säilynyt pitkään ennallaan, vai onko tullut mitään muutoksia asioihin?
Kommentit (64)
Naapuriin muutti sukulaisia. Ensin oltiin niin mielin kielin ystävällisiä, että alkoi jo tympiä kun tiesi sen olevan varsinkin rouvaihmisen puolelta silkkaa teeskentelyä.Sittenpä alkoikin se varsinainen show jonka tarkoityksena on savustaa meidät omasta talostamme muuttamaan. Ensin alkoi valitus kissastani joka oli kulkenut heidän METSÄSSÄÄN ei siis pihassa, seraavana oli vuorossa meidän koirat jotka tarhassa haukkuivat niin että heidän lapsensa heidän ohikulkiessaan heräsi päiväunilta. Koiratarha on kymmenien metrien päässä tiestä oman metsämme reunassa juuri siksi ettei ihmiset pelkää/häiriinny. Eivätkä haukkuneen muulloin kun joku niiden mielestä kummallinen liikkui tiellä esim lastenrattaita työntävä ihminen ja haukku loppui heti komennettaessa. Sitten herettiin tervehtimästä meitä ja alkoi merkillinen mykkäkoulu jota harjoitettiin sukujuhlissa ym. Seuraavaksi oli vuorossa kovalla äänellä huutaminen jos satuttiin vaikka postilaatikolle yhtäaikaa: "postillakaan ei voi käydä etteikö nuo ole siellä". Sitten olikin vuorossa lapset joitten pyöräily ym normaali kulkeminen yleistä tietä pitkin ärsyttää heitä ylenpalttisesti. Lapsia kohti on mm ajettu autolla kovaa vauhtia ja saatu lapset hyppimään ojaan ym. Minut on haukuttu nyt kahteen otteeseen tämän urospuolisen toimesta kun olen uskaltautunut yleiselle tielle kulkemaan. On haukuttu läskiksi, hulluksi ja kerrottu miten kooo muu sukukin inhoaa minua. Ja syytä tähän en todellakaan tiedä koska vastauksena syyn kyselyyn olen saanut sen että olen vaan niin v....n tyhmä lehmä.
Ja lisäyksenä edelliseen että kissasta tuli sisäkissa tuon valituksen jälkeen , koirat ovat jo kuolleet ja lapsia ei uskalla enää tielle päästää ellei itse kulje vieressä kännykkä valmiina tallentamaan mahdolliset vaaratilanteet. Ja muuttoa on harkittu mutta toisaalta emme halua antaa tuollaisille ihmisille sitä iloa ja paikka on muutoin mitä ihanin. Sukulaisia ja naapureita ei voi valita mutta yhdistelmänä on mitä kamalin kun muutkin sukulaiset on tähän naapurien osalta sotkettu.
Meidän omakotinaapuriksi muutti alkoholia runsaasti käyttävä perhe. Meno on nyt pari vuotta ollut aika hurjaa. Oma pihamme on suorastaan käyttökelvoton. Selvinpäinkään eivät ole mitään meillyttäviä tapauksia. Kyttäävät ja häiritsevät minkä ehtivät. Mm naapurin"isäntä" aloitti moottorisahauksen, kun pihallamme vietettiin mummun 80-vuotispäiviä. Huom. meidän bileet ei olleet riehakkaat, mutta ymmärsin tuosta, ettemme saa käyttää omaa pihaamme ollenkaan enää. Emmekä juuri ole käyttäneetkään sen jälkeen. Kanankakkaa kylvän pihallemme runsaasti tänäkin keväänä! Kun ei kerran kelpaa omaa pihaamme enää käyttää niin nauttikoon edes kasvit olostaan.
Ken leikkiin ryhtyy se leikin kestäköön kirjoitti:
Meidän omakotinaapuriksi muutti alkoholia runsaasti käyttävä perhe. Meno on nyt pari vuotta ollut aika hurjaa. Oma pihamme on suorastaan käyttökelvoton. Selvinpäinkään eivät ole mitään meillyttäviä tapauksia. Kyttäävät ja häiritsevät minkä ehtivät. Mm naapurin"isäntä" aloitti moottorisahauksen, kun pihallamme vietettiin mummun 80-vuotispäiviä. Huom. meidän bileet ei olleet riehakkaat, mutta ymmärsin tuosta, ettemme saa käyttää omaa pihaamme ollenkaan enää. Emmekä juuri ole käyttäneetkään sen jälkeen. Kanankakkaa kylvän pihallemme runsaasti tänäkin keväänä! Kun ei kerran kelpaa omaa pihaamme enää käyttää niin nauttikoon edes kasvit olostaan.
Itse en tuohon suostuisi, eli etten omaa pihaa käyttäisi naapurien takia!
Päinvastoin!!
Mä vastaan tähän vanhaan. Me muutettiin rauhalliselle, uudelle omakotitaloalueelle. Täällä ei ollut lapsiperheitä yhtään vaan oikeastaan eläkeikäisiä aikuisia ja työssäkäyviä joilla isoja lapsia, kuten meillä. Ihana oli asua ekat puoli vuotta.
Sitten myytiin viereinen talo johon muutti joku suurperhe maalta, joilla ei ole mitään käsitystä miten pientaloalueella eletään. Eivät tajua, että postimerkin kokoista tonttia ei voi täyttää jokaista neliötä myöten jollain paljulla, keinulla, trampalla tai vajalla. Siellä ramppaa koko ajan vieraita ja pihakatu on täynnä autoja usean kerran viikossa. Kaikki vieraat tietysti porukalla siellä pienellä pihalla ihmettelmässä ja kannustamassa lapsia metelöimään trampalla ja päästävät lapset myös toisten pihoille leikkimään. Lapset mekkaloivat pihalla, siis siinä viereisten talojen ikkunan alla,yömyöhään ja isäntä nikkaroi yölläkin. Paristi on kielletty yöllä kovaäänisten laitteiden käyttö, kun ei ukko vaan tajua. Palloja lentää naapureiden puolelle ja autokatoksiin, mutta oho, sori. Pystyttivät kaupungin puistoalueellekin härveleitään kun oma tonttimaa loppui, mutta siitä päästiin eroon kun porukalla valitettiin. Epäilemättä nämä hillybillyt eivät yhtään ymmärrä, miksi naapurit ei juuri moikkaa. Meidän talon viereen aurataan aina lumikasa jota lapset käyttävät pyllymäkenään ja laskevat toisinaan meidän pihalle. Kadun varrella on näitä muksujen leluja ja härveleitä levällään, joita eräs naapurin pappa aina raivailee.
Jotkut ihmiset eivät kunnioita yhteisöään lainkaan eikä ymmärretä, että tiiviissä lähiössä ei yksinkertaisesti voi elää kuten maaseudulla. On täysin eriasia asua omakotitalossa kantakaupungin kupeessa kuin konkreettisesti maalla. Joku voi haukkua nipottajaksi, mutta jos kadun varrella asuu 10 nipottajaa ja yksi pistää koko alueen iltamenot uusiksi eikä piittaa edes kaupungin järjestyssäännöistä, niin kyseessä on yksinkertaisesti itsekkyys ja piittamattomuus.
Kamelin selän oikeastaan katkaisi kun lähelle rakennettiin yksityinen päiväkoti vaikka alueen asukkaat sitä vastustivat. Trafiikki tulee lisääntymään kadulla, kun ihmiset oikaisevat meidän kadun kautta päiväkodille. Mielestäni olikin meiltä helpompaa myydä talo kuin jäädä väkisin kärvistelemään. Kaksi lapsetonta naapuria laittoi myös myyntiin talonsa juuri siitä syystä, että päivällä kuuluu päiväkodin meteli ja iltaisin tämä yksi lapsiperhe metelöi oikeasti aika lailla. Tuntuu jotenkin turhauttavalta, että yksi perhe voi pilata niin täysin aikaisemmin vallinneen asumisrauhan. Ei ketään häiritse päiväaikaan kuuluvat lasten äänet tai normaalit pihalla tapahtuvat asiat. Mutta päivittäinen äänekkäiden laitteiden käyttö ja toistuva naapurin tontin rajalle rakentaminen luvatta, luvaton katosten pystyttely ja rakennusmateriaalien sotkeminen vastoin kaavamääräyksiä tekee sen, että muuten siistissä lähiössä on tyyliin yksi sirkusaluetta muistuttava talo.
Meillä paritalossa vaihtui seinänaapuri 4v sitten ja sen jälkeen asuminen on ollut yhtä helvettiä. Itse olemme asuneet talossa 12v. Kun ostimme oman puolemme kaikki oli luvallista ja selvää. Naapurimme alkoi heti selvittää mikä on luvallista ja mikä luvatonta. Meillä oli kaikki luvatonta ja hänellä kaikki luvallista. Kolme vuotta purkamista ja rakentamista aamuvarhaisesta iltamyöhään. Mistään ei voi sanoa kun saa päälleen uhkailua ja syyttelyä. Luvatta rakentamista ,puiden kaatoa, kallion räjäyttämistä. Viimeisin pisara oli kun naapuri ajoi vieraamme pois pihalta perustelu oli se että vain asukkaat saavat olla pihalla. Muutimme pois ja nyt hän uhkailee vuokralaisiamme. Vuokralaisille selvitimme tilanteen heti ja yhdessä arvelimme että naapuri vihasi meitä ja vuokralaiset saavat asua rauhassa,mutta ei sama paska jatkuu. Hän teki mm. poliisille rikosilmoituksen siitä että vuokrasimme asunnon. Hän on soittanut poliisit useita kertoja mm. metelöinnin, pihalla olemisen jne. syystä. Mennyt asuntoon luvatta ja väittänyt omistavansa koko kiinteistön. Hän pyrkii saamaan hallinnajakosopimuksen purettua ja sillä saamaan koko pihan itselleen. Olemme joutuneet piirrättämään talon uudelleen ja se maksaa. Kahdesti ollaan oltu käräjillä. Hän etsii suurennuslasilla virheitä ja juoksuttaa kunnan viranomaisia keksityillä virheillä paikan päällä. Kerran kuukaudessa tulee poliisilta kirje tai soitto ja taas pitää selvittää jotain keksittyä ja olematonta. Kun saimme hyväksytyn päätöksen rakennuslautakunnasta. Naapurimme teki valituksen päätöksestä ja näin sai taas sotkettua ja pitkitettyä selvää asiaa. Emme pysty myymään asuntoa kioska hän omilla toimillaan sotkee asiat jotka olisivat normaali järjellä varustetun ihmisen kanssa helppo sopia. Tässä tämä asumisen mukavuus lyhyesti kerrottuna. Ottaisin mielelläni hyviä neuvoja vastaan. Unettomuudesta ja ahdistuksesta ja pelosta olen kärsinyt aivan liikaa.
Tekisin sulle samat jos tietäsin kuka oot.
Laittakaa tontillenne muutama tallentava valvontakamera ja portinpieleen tai postilaatikkoon ilmoitus tallentavasta kameravalvonnasta.
Tarvittaessa voitte todistaa naapurinne ilkeilyt.
Hah. Asuntomme edellinen omistaja mainitsi, että naapuri on utelias. Ei vaikuttanut olevan positiivinen piirre.
Ymmärrän normaalit keskustelut jotka sikiää sään oäivittelystä jne. Ihan mukavaa. Mutta...
Itse mainostaa kipeää lonkkaa mutta oikein kiihdyttää paikalle jos näkee että on vaikka portilla lähdössä. Juoksujalkaa tulee, ei tee kipeää. Kysyy myös uudestaan ja uudestaan työpaikasta, josta en ole hänelle kertonut. Jos en ole itse kertonut- kysyy mieheltäni.
Kutsuu itsensä peremmälle verukkeella että pitää kerätä tiedot kadunpätkän ihmisistä (nimet, syntymäaika, puhelin) - oikein tuli 2015 kerättyä listaa päivittämään, olohuoneeseen asti ja kutsumatta. Herranen aika! Että kaikkien kaikki tiedot tulee olla?!
Postilaatikosta on käynyt ohjeistamassa jo kahteen kertaan ovella.
En epäile, etteikö tuosta uteliaasta äijänkäppänöstä ajan kanssa irtoa paljon iloa!
Meillä on myös ollut vähän ikäviä naapureita. Alkuun olivat tosi mukavia, mutta vuosien saatossa ystävällisyyden takaa on paljastunut muuta. Selän takana puhumista ja syyttelyä ihmeellisistä asioista. Ei mitään suurta ja liian ikävää, mutta sellaista, ettei tee mieli viettää aikaa yhdessä. On meillä asialliset välit ja moikataan, kun nähdään, mutta eipä oikein muuta. Toisaalta ei naapureiden tarvitse olla parhaita ystäviä keskenään. On kuitenkin ihana, että löytyy joitakin naapureita, joiden kanssa on läheisemmät välit ja voi kyläillä puolin ja toisin.
Meidän naapurissa asuu kahdeksankymppinen lapseton poikamies, jonka ongelmat kulminoituu kahteen asiaan:
1. Ei hoida pihaa ollenkaan. Siis ollenkaan. Kasvaa kaksimetristä horsmaa. Kiva yrittää siinä pitää omaa pihaa siistinä kun siellä viljellään rikkaruohoja. Puun lehdet puhalletaan takaisin hänen tontille, kun niitä tulee metsittyneeltä tontilta ihan tolkuttomasti.
2. Kippaa biojätteet maahan, "variksille". Odotamme mielenkiinnolla milloin rotat valtaavat alueen. Varikset levittää nuo jätteet meidänkin tontille. Kiva yrittää oman koiran suusta kaivaa jotain 2 viikkoa ulkona muhinutta uunilohta, jonka se löytää omasta pihasta.
Odotan sitä päivää, kun naapuri kuolee. Toki voidaan mennä ojasta allikkoon, hänen rintamamiestalonsa taitaa sisävessa lukuunottamatta olla alkuperäiskunnossa. Seuraava omistajan pitää joko olla niin rikas että voi räjäyttää koko talon ja pihan tai sitten välittää yhtä vähän asuinympäristöstään. Jälkimmäinen olisi hanurista.
Vierailija kirjoitti:
Meidän naapurissa asuu kahdeksankymppinen lapseton poikamies, jonka ongelmat kulminoituu kahteen asiaan:
1. Ei hoida pihaa ollenkaan. Siis ollenkaan. Kasvaa kaksimetristä horsmaa. Kiva yrittää siinä pitää omaa pihaa siistinä kun siellä viljellään rikkaruohoja. Puun lehdet puhalletaan takaisin hänen tontille, kun niitä tulee metsittyneeltä tontilta ihan tolkuttomasti.
2. Kippaa biojätteet maahan, "variksille". Odotamme mielenkiinnolla milloin rotat valtaavat alueen. Varikset levittää nuo jätteet meidänkin tontille. Kiva yrittää oman koiran suusta kaivaa jotain 2 viikkoa ulkona muhinutta uunilohta, jonka se löytää omasta pihasta.
Odotan sitä päivää, kun naapuri kuolee. Toki voidaan mennä ojasta allikkoon, hänen rintamamiestalonsa taitaa sisävessa lukuunottamatta olla alkuperäiskunnossa. Seuraava omistajan pitää joko olla niin rikas että voi räjäyttää koko talon ja pihan tai sitten välittää yhtä vähän asuinympäristöstään. Jälkimmäinen olisi hanurista.
Sä voit olla kaupunkiin/kuntaan yhteydessä tuosta laittomasta kaatopaikasta. Toi on oikeasti todellinen rottahoukutin. Ja rottien mukana tulee sitten isompaakin petoa siihen alueelle.
Meillä maalla naapurin mamma huudattaa ulkona musiikkia täysillä, ei auta vaikka käy nätisti sanomassa. Kissansa sotkee meidän hiekkalaatikon ja istutukset.
Olemme niin valmiita muuttamaan muualle.
Kunpa joku ostaisi talomme!!
Naapuri otti opikseen ja on nyt asiallinen. Kävi ensimmäisenä vuotena talonsa valmistumisesta valittamassa, että heillä on lehtokotiloita. Sanoin, että olette valitettavasti rakentaneet Hämeeseen ja lehtomaiselle alueelle, joten lehtokotiloita on sekä läheisen puron varressa että puutarhoissa.
Seuraavaksi valitti, että pihaan on ilmestynyt akileija. Sanoin, ettei akileija ole vieraslaji. Kolmanneksi kysyi, mikäs se tuossa sitten kasvaa ja osoitti pihassani kasvavaa balkaninhevoskastanjan tainta. Puun alkuhan se. Ihanko totta, Keski-Suomessa josta olemme muuttaneet on ihan erilaista.
Meijän naapurissa asui mukava mummo, muutti pois. Vuokralle tuli v..äinen pariskunta, haukkuu meitä, kulkevat meijän tontilla, ja jos kieltää turpiin tulee. Aivan pimahtaneita vuokralaisia. Ollaan huomautettu talon omistajalle, vaa ei tapahdu mitään.
Meillä on tosi mukavat naapurit muuten, mutta viereisen tontin mummelilla alkaa aina silloin tällön vähän vipata yliskamarissa. Saa siis kausittaisia vainoharha- ja kyttäyskohtauksia.
Nämä episodit yleensä sitten päätyvät siihen, että mummo kiertää ympäri naapurustoa esittelemässä keräämiään 'todisteita' milloin mistäkin epäilyttävästä toiminnasta. Tyypillisesti papereista löytyy minuutin tarkkuudella kellonajat milloin joku auto tai ihminen on liikkunut naapurustossa, väri ja rekisterinumero, monta ihmistä kyydissä, piirrustuksia näistä ihmisistä ja ylös kirjattuja pääosin fiktiivisiä keskustelunpätkiä.
Sinänsä harmitonta, mutta kun taloudessa asuu kaksi 20v molemmin puolin poikaa, jotka kulkevat miten lystäävät ja paljon myös yöaikaan, niin harmillisen usein mummelin tarinoiden päätähtinä sitten ovat meidän pojat kavereineen. Olen itsekin ikkunasta todistanut, kuinka pojan kaveri heittää hänet kotiin, jäävät tienvarteen autolle turisemaan ja tämä mummeli luikahtaa kellarinovestaan pihalle ja konttaa, kyllä KONTTAA, vaivihkaa pensasaitansa juurelle kadun viereen muistilehtiön kanssa salakuuntelemaan.
Kerran oli tosin pakko pyytää naapurusto koolle ja vähän keskustella näistä mummelin jutuista, kun hän oli saanut päähänsä että moottoripyöräjengiläiset pyörittää täällä jotain huumerinkiä ja syynä tähän oli yksi poikien kaveri, jolla tosiaan on prätkä. Onneksi täällä kaikki vähänkään pidempään asuneet tuntee tapauksen ja huhuilta saatiin katkottua siivet alkuunsa.
Mummeli on kyllä muuten mitä herttaisin ja kun tuon todisteluvaiheen jälkeen yleensä käy vähän lepäilemässä jossain osastolla, niin kotiuduttuaan aina sitten tuo pullaa ja pahoittelee aiheuttamaansa hässäkkää.