Aurinkoista SYYSKUUTA HUHTIHURMURIT oooo
Huomenta kaikille! Ajattelin avata syyskuun pinoa ja samalla havahduin, että nyt todellakin on jo syyskuu. Ulkona on jo ihan syksy. Pitäis laittaa vähän syys krysanteemia pihalle ja pistää tavarat talvi teloille kohta...)
Omasta olosta, eilen tulin iltavuorosta ja oli ollut ihan hirveä kiire..Kun istuin autoon alkoi aivan kamala mahasärky ja kivistely. Alavatsalle ja sitten kohdun kohdille. Olin aivan varma, että nyt kostautuu mun töissä rehkiminen siihen paikkaan. Mutta kotona se meni ohi. Oli ehkä ihan hyvä varoitus taas.
Ja mahan kasvusta? Hei, onko tää totta että maha voi alkaa pullistua jo nyt? Mä en ole edes langan laiha ja kyllä tässä omat silmät alkaa nähdä jo tuota vatsan muotoutumista.. En vaan voi itse uskoa todeks vaikka monet sanoo? et toisesta kohtu kasvaa nopeemmin..:)
Mutta mukavaa keskiviikkoa rakkaat kanssasisaret ja voikaa hyvin!
Krisse ja papu 8+
Kommentit (106)
Eli niin siellä vaan sydän pomppi ja raajat heilui. Näytti olevan vasta rv 9, mutta vanhalla arviolla mennään. Sen mukaan tänään rv 10+0 ja l.a. 6.4.
Kiitos vastauksista. Eli tietämättömänä jatketaan sitten sen perjantainkin jälkeen. Huoh! :)
Onnittelut ultranneille. Se on mahtava tunne, nähdä lapsensa ensimmäistä kertaa :) Ja tsemppiä pahoinvoijille. Kohta pitäisi helpottaa...
Miltsukka, meidän kaupungissa ainakin ensimmäinen ultra on se np-ultra viikoilla 11-12+. Ennen sitä ei ultrata ainakaan neuvolalääkärissä (näin kokemuksena kahden eri neuvolan alueelta). Dopplerilla kuuntelevat vauvan sydänäänet, jos siinä onnistuvat. Meille sanottiin viimeks viikolla 11+0, että ne kuuluu, jos on hyvä tuuri. Laitteet ovat kai täällä aika aataminaikaisia... Mutta tämähän on ihan kiinni siitä, missä asuu, kuten täällä alueella on saatu huomata. Käsittääkseni kunnalla ei kuitenkaan ole velvollisuutta tarjota ilmaista ultraa kuin se np-ultra / vastaava, jos ei np:a halua sekä se 20. viikon (?) rakenneultra.
Riina kyseli sellaisten odottajien perään, joilla olisi vauva jo ennaltaan. Meillähän on nyt 4 kk vanha tyttö, joten nippa nappa ikäeroksi tulee vuosi :) Minua se ei ainakaan pelota, sillä mieheni osallistuu lapsenhoitoon paljon. Hänen ollessa kotona, saan tarvittaessa levättyä näin odotus- kuin vauva-aikanakin. Minusta on hienoa, että lapsille tulee pieni ikäero, sellainen oli toiveissammekin :)
Joku mainitsi ohimennen oireekseen ilmavaivat (en löytänyt juttua enää uudelleen). Et ole ainoa! Välillä tuntuu, että täytyy paeta alakertaan omia huurujaan pakoon... :P Mutta muista, ei me piereskellä vaan vauva :D
Oma vointi on nyt ollut parempi, tänään käytiin pitkällä kävelylläkin. Unohdin vaan matkaeväät kotia ja niinpä sain kärsiä kuvotuksesta koko ajan. Teki jo mieli mennä omenavarkaisiin... Mulla auttaa (sen mehujäätelön lisäksi) hyvin esim. tuoremehu, joten mulla onkin yleensä laukussa pikkupurkki hätävarana. Suosittelen. Olen huomannut, että jos saa pidettyä verensokerin suht tasaisena eikä anna sen laskea liikaa, kuvotus pysyy paremmin poissa.
Hyviä vointeja kaikille.
Siriina 8+2
Kurppa, onpa hienoa, että kaikki on kunnossa :) !! Onnea kovasti!
Miltsukka, minä kävin yksityisellä varhaisultrassa viikolla 6+5 ja siellä se pieni mollukka sykki iloisesti. Maksoin lystin toki itse. Jos olet valmis maksamaan n. 100 e, niin pieni on mahdollista nähdä vaikka heti.
Mulla kaverit painostavat järkkäämään pikkujouluja porukassa, jossa kenelläkään ei ole lapsia. Ideana juuri lapsettomien entisten lukiokavereiden kokoontuminen - lapsellisia sinne ei huolita. Vähän hankalaa, kun en vielä halua kertoa kenellekään raskaudesta. Mieluiten tekisin sen mahdollisimman myöhään. Täytyy kai keksiä vaan jotain ympäripyöreetä ja tekosyitä, että on kalenteri täynnä.
Ahdistaa jo pelkkä lähipiirille kertominenkin. Tää tulee niin isona yllärinä kaikille. Minä olen aina nimittäin ollut se, jonka ei pitänyt koskaan hankkia lasta :). Onko täällä muita vastaavassa tilanteessa olevia/olleita? Miten ihmiset suhtautuivat? Onko kellään vinkkejä, MITEN uutisen saisi kerrottua mahdollisimman "pehmeästi"?
t. Karkki 9+0
Kovasti olen teidän keskustelua seurannut, mutta omat kommentit on jääneet kirjoittamatta.
Itse mietin tuota Karkin kysymystä, miten kertoa ihmisille ja milloin on oikea hetki. Moni sanoo että np ultran jälkeen on turvallista kertoa, mutta itse mietin lähinnä että miten? Vanhemmille olisi tietysti reilua kertoa ensin, etteivät kuule mistään kadulta asiaa, mutta toisaalta meilläkin kun tulevat isovanhemmat asuvat toisilla paikkakunnilla niin soittaminen tuntuu tosi kylmältä tavalta... No, täytyy miettiä. Toinen on milloin kertoa töissä? Toisaalta haluaisin että kerron ennenkuin raskaus alkaa näkyä. No, ehkä odotellaan vielä pari viikkoa.
Omista tuntemuksista sen verran, että olo on hieman rauhoittunut, väsymys ja pahoinvointi laantuneet. Ei siis kokonaan poistuneet, vaan helpottuneet. Tosi hyvä. Tuntuu että kohta alkaa jaksaa iltaisin touhuta samalla tavalla kuin ennen raskautta. Nyt siitä täytyy nauttia, kun vielä jaksaa... Itse olen todennut hyvänä välipalana hedelmät tai sitten marjoja ja maustamatonta jugurttia. Ovat tarpeeksi raikkaita ja piristävät mukavasti, lisäksi terveellisempiä kuin monet muut välipalat. Mulle ovat toimineet. Muutenkin olo alkaa olla enemmän normaali, ajatus vauvasta on jo mielessä kirkastunut, ja on pikkasen osannut varautua asiaan henkisellä tasolla.
Ensi viikolla olisi sitten se kauan odotettu np-ultra, jossa toivonmukaan myös tuleva isä näkee vauvan alun. Itsekin odotan tuota kovin, sillä sikiö on kasvanut paljon viime kerrasta ja sairaalan ultra on ihan eri tasoa kuin tk-lääkärin aiemmin käyttämä.
Malttamattomana odotellaan ja ihmetellään.
Melissa 83 rv 11+3
Ystäväni lähetti viime viikolla kivan tekstiviestirunon, jossa kerrottiin maalisvauvasta. Hänen miehensä taasen lähetteli omille ystävilleen vauvan sydämenäänet multimediaviestinä. Mukava keino, mutta ihan läheisille ihmisille tekstiviesti on aika karu kuitenkin, ihan kuin ei uskaltaisi itse sanoa. Minä jännitän myös kovasti kertomista ja toisaalta tuskailen kun en vielä saa kertoa asiasta kaikille.
Pieni loppukevennys: mikä onkaan todennäköisyys tulla samaan aikaan raskaaksi, kun juuri päätti liittyä kuntokeskukseen "läskit lähtee"-projektin merkeissä...? :D No, liikunta varmaan edesauttaa kuitenkin hyvää oloa, synnytystä ja toipumista..toivon mukaan. :P
Täällä on ollut taasen ihanan vilkasta kirjoittelua!
Lauraulle paljon haleja ja jaksamisia pahoinvointiin! Inhottavaa tuollainen :(
Onnea teille muille ihanista ultrakuulumisista!
Kertomisesta; me mieheni kanssa kerrottiin heti tuleville isovanhemmille ja omille sisaruksillemme. Me olemme molemmat kuopuksia, mutta ensimmäisiä, joille on tulossa lapsia :) Töissä kerroin omalle osastonvastaavalle, sillä vaihdoin juuri osastoa hevistä kassalle. Ja tosiaan kauppiaalle oli kerrottava siirron syy :p parhaista ystävistäni tietää kaksi, muille ajattelin kertoa vasta kun masu on näkyvissä :)
Nimistä; tytölle meillä olisi täydellinen nimi valmiina, pojallekin on tosin etunimi mietittynä.. Ajattelin kuitenkin miettiä nimiä vasta vauvan syntymän jälkeen, mitäs jos nimi ei sopisikaan vauvan ulkonäköön ?? :D Oman nimeni sain kuulemma miettimättä, se oli sopinut minulle täydellisesti...
Minullakin olisi iloisia uutisia teille jaettavaski! Mulla piti olla se npultra ensi viikolla, mutta eilen soittivat ja siirsivät ajan tälle viikolle, aika oli siis tänään aamulla. Ultrassa näkyi todella vilkas ja reipas pieni vauvanalku! Saivat äiti ja isäkin osansa vilkutuksista ja jalkojen potkuista! Pituutta pienellä oli päästä peppuun 5cm. Muutama kyynelkin oli pakko tirauttaa pöydällä, ja suurin osa peloista karisi mielestä heti.
LA siirtyi muutamilla päivillä, se olisi nyt 28.3. Saanhan silti pysyä joukossanne, vaikka virallisesti huhtikuisista tipuinkin?? Olen siis nyt rv 11+2 "virallisesti"
Näillä tunnelmilla yritän nyt keskittyä raportin kirjoittamiseen (deadline ensi viikolla). Voipi olla, että mielessä liikkuvat vähän erilaiset asiat kuin opiskelu...
Oikein ihanaa torstaipäivää kaikille!!!
Terkuin Heikkulin
Moikka, mulle on tullut parin viime päivän aikana uusi, inhottava oire. Eli vatsaa ja selkää särkee inhottavasti tavallaan sisältäpäin, vähän niinku olis suonenveto meneillään tuolla sisuksissa. Välillä tuntuu menkkakramppailulta, välillä juilii ristiselkää, välillä vatsan yläosaa. Kipu on päällä ihan koko ajan, eli ei mitään ohimeneviä vihlaisuja. Eilinen ilta oli tosi tuskainen :(.
Tänään päivällä on ollut helpompi olla, toivottavasti ei tulis takaisin illalla. En tiedä liittyykö asiaan, että myös ilmavaivoja on aika tavalla. Ilma muljuaa tuolla sisuksissa, eikä meinaa tulla mitään kautta ulos. Onko kellään muulla tällaisia vaivoja?
Mä olen jo oppinut inhoamaan/pelkäämään joka toista päivää, silloin olen aina puolikuollut (jos ei jopa pahempi) ja kaamean väsynyt+pahoinvoiva kun taas sitten seuraavana päivänä olo on parempi (väsynyt silloinkin) ja saan jopa tehtyä jotain. Tänään on juuri se "joka toinen päivä" ja aamukahdeksasta asti olen odottanut lasten nukkumaanmenoaikaa, meinasin aamupäivällä nukahtaa perhekahvilaan (jossa käyn kuopuksen kanssa) ja toki tänään on vielä juuri sellainen päivä että menoja ja aikataulua riittää. Onneksi sentään esikoisen kuvataidekoulu peruuntui tältä illalta! Olen taas joutunut syömään pitkin päivää (kaupassakäynnin selvisin purkalla, siellä kun en ikinä syö mitään) ja silti vapisuttaa, hyvinä päivinäkin on syötävä tunnin välein mutta tänään puoli tuntia on liian pitkä väli. Mutta tämä on aivan tuttua aiemmilta raskauksilta, sama syöntikuvio on aina jatkunut jonnekin rv15 asti ja alkanut taas rv30+. Vaakalla en ole uskaltanut vierailla, katsotaan sitten ensi tiistaina neuvolassa (jaiks!).
Treenit olen joutunut jättämään aikalailla kokonaan väliin tuon heikon olon ja vapinan vuoksi, ja se harmittaa :( Se on mun ainoa vapaa-aika ja hetki hengähtää, muuten olen lasten kanssa lähes yksin 24/7. Ja mä olen muuten toinen sellainen joka onnistui juuri liittymään kuntokeskukseen kun tulikin raskaaksi :D Tämä sattui kyllä nelosta odottaessa eli 3v sitten, heti jouduin olemaan vähemmällä treenillä kun alkuraskaudesta en jaksanut ja sitten tuli pakollinen 3kk tauko kun piti synnyttää ja hieman huilata (4vkoa ennen LA:a lopetin käymisen).
Nimistä: Tokihan ne tuli lähes heti plussan jälkeen mieleen :) Hankalaa on keksiä enää sopivia ehdokkaita, pojalle saattaisi olla mutta tytölle ei tule mitään mieleen (meillä on kaksi poikaa ja kaksi tyttöä). Meillä on olemassa lasten nimissä tietty kaava ja se hankaloittaa asiaa kun pitäisi keksiä viides nimi samaa sarjaa. Ja mitäs jos vauva ei sitten olekaan nimensä näköinen? Mutta onhan tässä aikaa :)
Joku kyseli Belly Belt:istä. Mulla oli sellainen lainassa nelosta odottaessa ja oli kyllä hyvä, jahka siihen vaan tottui (alkuun tuntui hassulle, ihan kuin housut olisi putoamassa jalasta). Pidin sitä yli rv20 asti, maha oli jo tosi iso mutta siihen asti mahtui muuten ennen raskautta käytössä olleet housut. Sille alkaisi taas olemaan tarvetta, pitääpi kysellä tytön kummitädiltä sitä taas lainaan.
Kertomisesta: Enpä ole minäkään vielä kertonut juuri kenellekään, sisko ja yksi ystävä ovat yhä ainoat jotka tietävät (siskolle oli pakko kertoa ja ystävä arvasi) ja kaamea ongelma on kuinka kertoa jahka muutama viikko vielä on kulunut. Se on aina vaan vaikeampaa, ihmiset kun saattavat tosiaan jo ihmetellä ja arvostellakin meidän ratkaisua eikä haluaisi kuulla mitään loukkaavaa. Voisipa vastaanotto olla yhtä hyvä kuin esikoisen ja toisen kohdalla (esikoisen tulo oli kyllä iso yllätys monille, mä kun en ole koskaan aiemmin ollut mikään äidillinen tyyppi ja moni luuli etten koskaan hanki lapsia :D ). Mutta toisaalta, eipähän sitä ole itsekään enää mikään herkkis toisten sanomisille, hyvin on karaistunut näiden lapsellisten vuosien aikana.
Piti kommentoida vielä jotain mutten muista mitä, toisella kerralla sitten.
Shelley rv8+0
kävin ultrassa , nyt 9+1 ja sykettä ei enää ole..
ensi vkolla tyhjennyksille.
voikaa hyvin sisaret.
rakkaudella, krisse
Krisse, ei keksi mitään lohduttavaa sanottavaa.. Ei kai sellaisia sanoja olekaan.
Pahoillani teidän puolesta.
-Katmandoo
Paljon haleja Krisselle! Ja voimia ens viikkoon.
Itsellänikään ei kauheen hyvin mee. Tänään oli varhaisultra, pieni vauvan alku sieltä löytyi ja sykekin. Syke oli kuitenkin huolestuttavan matala ja alkion koko viikkoihin nähden pieni.
Ens viikolla uusi ultra ja sitten tiedetään onko mulla keskeytynyt keskenmeno vai onko hedelmöitys tapahtunut luultua myöhemmin. Viikko on vaan niin pitkä aika...
Mimmu 6+6???
Jaksamisia Krisselle. Olet meidän ajatuksissa.
Mimmulle kanssa voimia, toivottavasti kaikki on kuitenkin hyvin.
Haleja teille kaikille!
-Heikkulin
Pahoittelut KRISSELLE! Ja jaksuja ensi viikkoon. :'(
Samoin MIMMULLE hyviä hermoja uuden ultran odotteluun, toivottavasti saatte hyviä uutisia!! Paljonko syke oli?
Itsellä oli tänään eka neuvola ja ultra ja yksi virkeä kaveri siellä heilui. Syke löytyi, 166. Kyyneliä piti kyllä pyyhkiä poskilta, sen verran herkkää oli. Rvt pysyi suunnilleen samana, kovin tarkkaan ei tuossa mahan päältä vielä pysty mittoja ottamaan.
Viikon päästä maanantaina on np-ultra.
Iltapesuille tarvitaan apukäsiä..
Naanuli ja itu 9+5
Voi ei, Krisse! Koitahan jaksaa. Koin saman viime syksynä...
Olet ajatuksissani!
Halauksin Pansu
Krisselle halauksia! Parempi onni ensi kerralla.
Itselleki kuuluu just nyt vähän huonoa... Mullahan on ollut sitä tiputteluvuotoa pitkin matkaa, no nyt kun kävin vessassa niin paperiin jäi pieni tumma veriklöntti. Ehkä sentin halkasijaltaan. Oliskohan tämä nyt sitten menoa minullakin..? Pientä kramppailua myös. Neuvola on tiistaina, ajattelin kuitenkin odotella sinne asti, ellei isompia kipuja tule tai vuoto muutu runsaammaksi.
Voimia Krisselle ja onnea uuteen yritykseen. Toivon, että Karkilla ja Mimmulla olisi kaikki hyvin.
Itsellä oli ensimmäinen neuvola tänään. Eipä siellä mitään erikoista. Vähän verenpaineen korkeus yllätti, mutta pitää yrittää ensi kerran mennä ajoissa ja rauhoittua kunnolla. Painolukemat olivat masentavat esikoisen jäljiltä, mutta siihen nyt ei voi ihmeemmin vaikuttaa (enää). Hemppa oli yli 150, joten jotain hyvääkin :) Ultra kuun viimeinen päivä ja lääkäri vasta pari viikkoa siitä. Joten toistaiseksi omin voimin edetään. Vähän hiipi pelko puseroon muiden huonojen uutisten vuoksi :(
Jaksamista ja tsemppiä itse kullekin.
Siriina, 8+3
Onpa täällä nyt hurjia uutisia viime päiviltä.
Krisselle paljon voimia! Muuta ei tässä nyt oikein osaa sanoa. Ihan sanattomaksi vetää. Tosi pahoillani olen minäkin teidän puolesta.
Ja Kurppa on kyllä saanu kokea jänniä hetkiä. Onneksi siellä kuitenkin kaikki hyvin.
Täällä meillä päin ootellaan kovasti ensi maanantaita ja ensimmäistä ultraa!!! Jännittää jo aikas kovasti! Kun ei mitään tietoa ole, että löytyykö tuolta miun masusta ketään. Jotenkin vaan tunne vahvistunu siitä, että kyllä siellä joku on. Ja silti yritän olla vielä kovin innostumatta. Miulla on alavatsa alkanu tässä ehkä viikon sisään tuntua erilaiselta. Siis päältä päin kokeilemalla. Sellaselta napakammalta kun aiemmin ja ihan kun tuntuisi pieni kohouma. Josko siellä kohtu alkaa kolkutella kasvaessaan. Kellään muulla vastaavia tuntemuksia?
Tähän mennessä oon malttanu mieleni enkä ole vielä mitään vauvahankintoja tehnyt. Ajatellut odottaa varmistusta siitä missä mennään. Mutta mikäli ultrassa kaikki hyvin niin olen antanut luvan itselleni käydä ensi viikolla ostamassa jotain vauvakivaa! =)
Me ei olla vielä kerrottu raskaudesta vanhemmillemme. Odotellaan ultran jälkeen. Pari kaveri tietää molemmilta. Ja onneksi tietää niin voi jonkun kanssa höpötellä vauvajuttuja.
Nimiasia on vielä kovinkin hakusessa. Se tuleekin varmaan olemaan meillä aikamoista kädenvääntöä aikanaan! Ollaan joskus kauan sitten ennen raskautumisyrityksiä puhuttu millaisista nimistä kumpikin tykkää niin ajatukset on kun yö ja päivä! =D Itsellä toki on ehdotuksia moniakin! =) Vielä ei niistä olla puhuttu.
Nyt on taas lähdettävä työyöhön. Onko täällä muuten ketään muuta vuorotyöläistä/yötyöläistä? Mietin vain miten muut vastaavassa työtilanteessa olevat ovat jaksaneet…
Janna 10+6
Jos nyt olisi paremmin aikaa kirjoitella..
Kurppa, hienoa, että kohtu ja matkustaja löytyi. :) Ei se ultraaminen kai ihan niin helppoa ole, kuin luulisi. ;)
Minihattikselle myös onnea ultranäkymistä. Itse sain kanssa eilen yhden kuvan ja vaikka se on _erittäin_ epätarkka, saa kuvan katsominen kyyneleen silmänurkkaan (no sen saamiseen ei nykyään paljon tarvii..:D).
Aalto, onnea myös sinne ihanista ultranäkymistä! :)
Heikkulin pääsi myös tähän listaan, meitähän on nyt monta. :) Totta kai saat pysyä tässä pinossa. :)
Miltsukka saitkin jo vastauksia, mutta mun mutun mukaan kanssa noita ultria ei kovin monissa neuvoloissa ole, vaikka täältä luettuna tuntuu, että usseissa on. Dopplerilla ei varmaan vielä kuulu mitään, mutta saattavat yrittää kuunnella.
Siriina, minä olin se ilmavaiva.. :x Nyt tosin jo vähän on helpottanut, mutta kiitos sen, on ummetus ilmestynyt.. että kumpi sitten parempi..?
Karkki, mulla oli etenkin edellisessä raskaudessa tuota tosi voimakasta mahakipua ja yksityinen gyne arveli silloin, että johtuu suolistosta. Hormonit hidastaa suolentoimintaa, niin massa on "raskaampaa" ta kun suolisto muuttaa reittiään, niin kipeytyy myös siksi. Tosi inhottavaa se on. :/ Nyt on auttanut, kun oon ottanut ummetuslääkettä silloin, kun kivut on olleet pahimmat.
Tuo veriklöntti voisi hyvinkin olla se hematooma (eikös se tuo sana ole..?), joka siellä olisi vuodellut ja nyt tullut kokonaan pois. Eli jos vuodot loppuu nyt, niin uskoisin, että kaikki on kunnossa. Voisithan toki yrittää soittaa äippäpolille ja vähän liioitella kipujasi, niin pääsisit varmaan sinnekin ultraan. *halaus*
Shelley, tuo joka toinen päivä- olo on lupaus jo paremmasta, mulla ainakin oli ensin se ja nyt alkaa olla jo koko ajan siedettävä olo. Syödä ei edelleenkään tee oikein mieli ja nukuttaa ihan tajuttomasti, mutta silti on jo helpompi olla! bd
Kurjaa, tuo lapsiluvun arvostelu. :/ Inhottavaa, ettette voi nauttia "laumastanne" täysillä, vaikka ymmärrän sen, kun itsekin jollain tapaa jo arastelen, kun kyseessä on "jo" kolmas. Ihan hullua. :/
Ihanaa viikonloppua jokaiselle! :)
Naanuli ja itu 9+6
Joo Miltsukalle tiedoksi että sydänäänet kuuluvat yleensä vasta 12rv tienoilla doblerilla,joten ei vielä noilla viikoilla valitettavasti kuunnella.Eka kerralla puhutaan ja otetaan verikokeet+pissanäyte ja sit saa nivaskan papereita yms mukaan ja tietysti äitiyskortin.Jos saat lääkäriajan nopeasti neuvolakäynnin jälkeen niin sit ehkä lääkäri ultraa.Muutoin yleensä on se np ultra sit n rv 12.Mulla kun on tuota ikää jo reilummin ja ollut yksi kohdun ulkoinen raskaus niin siksi otettu tuo ultra mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
-Minihattis-