Isovanhemmat vaatii, et lapsi kastettava... Pitäiskö suostua?

Kerrotte isovanhemmille lapsen nimen ja sillä selvä, ilman rituaaleja. Isovanhempien aika oppia, että se on teidän perheenne, te pärjäätte kyllä yhdessä ilman muiden tukea.

d

jo paljon paljon ennen kristinuskoa talvipäivänseisauksen juhlana. Kastamattomallekin lapselle saa antaa joululahjoja :) Sana "joulu" viittaa vanhaan pakanajuhlaan. Sillä ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.

äitini puhuu ristiäisistä, vaikka pidetään nimiäiset. ei kehtaa tutuilleen myöntää, että oma lapsi ei ole edes tapauskovainen.

Niistä voi tehdä juuri sellaisia kuin itse haluaa. Voi valita mieleisensä laulut ja runot. Ei tarvitse olla virsiä. Jeesuksen sijaan voidaan pitää puheita uudesta vauvasta.

Jos lapsi on kerran kastettu ja näin otettu seurakunnan jäseneksi silloin vanhempien kirkosta eroamisella ei ole mitään merkitystä.



Ja tiedän oikeasti tapauksia joissa lapsi on kyllä edelleen kirkonjäsen vaikka vanhemmat ovatkin kirkosta eronneet joskus matkan varrella.

Jos lapsi on kerran kastettu ja näin otettu seurakunnan jäseneksi silloin vanhempien kirkosta eroamisella ei ole mitään merkitystä. Ja tiedän oikeasti tapauksia joissa lapsi on kyllä edelleen kirkonjäsen vaikka vanhemmat ovatkin kirkosta eronneet joskus matkan varrella.

Ennen lapset erosivat automaattisesti kirkosta jos molemmat vanhemmatkin - NYKYISIN vanhemmat voivat erota ja LAPSI JATKAA jos vanhemmat eivät erityisesti erota häntäkin.

Jos lapsi on kerran kastettu ja näin otettu seurakunnan jäseneksi silloin vanhempien kirkosta eroamisella ei ole mitään merkitystä.

Ja tiedän oikeasti tapauksia joissa lapsi on kyllä edelleen kirkonjäsen vaikka vanhemmat ovatkin kirkosta eronneet joskus matkan varrella.

päättävät perheen sisäiset asiat, meillä kastettiin lapsi, koska me kuulumme kirkkoon ja halusimme kastaa lapsenkin. Mutta niitä anopin haluamia (=vaatimia) kirkkohäitä ei ole ollut eikä tule, koska emme halua.

Jokainen elää tavallaan, ja jos haluatte myöhemmin kastaa lapsen niin se kyllä onnistuu, vielä aikuisenakin jolloin lapsenne päättää asiasta itse.

jo paljon paljon ennen kristinuskoa talvipäivänseisauksen juhlana. Kastamattomallekin lapselle saa antaa joululahjoja :) Sana "joulu" viittaa vanhaan pakanajuhlaan. Sillä ei ole mitään tekemistä kristinuskon kanssa.

mutta ei pidä loukkaantua, jos isovanhemmat eivät osta teille joululahjoja tai kutsu jouluna luokseen. Se on heidän oma päätöksensä ja sitä tulee kunnioittaa.

järjestettiin nimiäiset isovanhempien vastusteluista huolimatta. Hankittiin ulkopuolinen puhuja pitämään puheen ja muutenkin saatiin jälkikäteen "epäilijöiltä" kiitosta kauniista juhlista. Ei kastettu lasta tradition ja perinteen vuoksi kun ei kuuluta kirkkoon eikä uskota. Lapsi saa aivan itse päättää vanhempana tahtooko uskoa johonkin ja että onko se sitten kristinusko vai jokin muu. Siis tiellä emme ole kun tulevaisuudessa kenties hakee sitä omaa juttuaan :)

Minä olin lapsena hirmu vihainen vanhemmilleni siitä, että minut oli kastettu höpöhöpökultin jäseneksi vastoin tahtoani. Tämän vuoksi jouduin käymään uskontotunneilla (niitä ei saa vaihtaa ET:hen jos kuuluu kirkkoon), jossa mm. opettaja PAKOTTI lausumaan uskontunnustuksen ääneen (minulle pienenä lapsena oikeasti traumaattinen kokemus, koska olin hyvin tarkka siitä että en koskaan valehtele). Myöhemmin toinen opettaja huononsi arvosanaani numerolla, koska kysyttäessä kerroin että en usko Jumalaan (muuten olisin saanut todistukseen kympin). Kumpikin teko on periaatteessa ihan sääntöjen mukainen, koska uskonnonopetus kouluissamme on tunnustuksellista, eli se ei rajoitu pelkkään asiasisältöjen oppimiseen kuten muut aineet.



Nuo ovat vain yksittäisiä esimerkkejä siitä, miten kristinuskon lonkerot ulottuvat yhteiskunnassa liian pitkälle, ja uskontoon virallisesti kuuluvat ovat sitten niiden satusetien ja -tätien armoilla. Älkää altistako lastanne tällaiselle roskalle. Lapselle voi olla hyvinkin pelottavaa kokea, että uskontoa edustava aikuinen on epäilyttävä ja epäluotettava, ja että kuitenkin hän voi uskon varjolla määräillä ja manipuloida lapsia tahtonsa mukaan.



Kaikki uskontojen edustajat eivät ole tällaisia, mutta osa on. Ja kaikkia lapsia tämä ei varmaan niin vahingoita, mutta osaa se traumatisoi oikeasti. Älkää ottako sitä riskiä oman lapsenne kohdalla. Uskon, että osalle ihmisistä uskonto ja siihen kuuluminen on oikeasti hyvä juttu, mutta olen varma että tällaiset valinnat pitää tehdä vasta aikuisena, kun on oikeasti kykenevä itse arvioimaan omaa parastaan.



Isovanhemmat voitte toivottaa tervetulleiksi nimiäisiin, ja vaikka kertoa että lapselle saa halutessaan toivoa Jumalan siunausta vaikkei häntä vielä vauvana kastetakaan. Että kastaminen voi olla ajankohtaista sitten myöhemmin. Voisitte lisäksi vaikka pyytää isovanhempia kertomaan lapselle uskonnosta, jos kerran se on heille todella tärkeää. Tällä tavalla lapsi saa mahdollisimman hyvän käsityksen asiasta, ja lisää eväitä tehdä oman päätöksensä kasteen suhteen sitten kun aika on kypsä.