miten lapsenne otti lemmikin kuoleman?

rottia oli 3 ja yksi niistä kuoli kun olimme poissa kotoa.

kotiin tulessa lapsi meni katsomaan rottiaan ja yksi rotista söi sitä kuollutta.

oli aika paha paikka.

hamsterit eivät kuitenkaan taida tehdä vastaavaa.

tällä hetkellä meillä on 4 lemmikkiä ja enempää ei tule.

Kuolema on luonnollista ja säädyllisen suruajan jälkeen on hankittu uusi.

Mutta meidän hamsteri kuoli vanhuuteen ja eli onnellisen elämän. Järkytys voisi olla toki suurempi jos kuolisi tapaturmaisesti.



Muistan lapsena kun meillä kuoli koiranpentu sairauteen ja kyllä itkin ja surin kovin, mutta ei lapset kauan sure kun elämä voittaa ja tulee uudet ajatukset ja tekemiset.

En usko että on pahasta lapsen kokea noinkin luonnollinen asia.



Ja 2 vuotta on lapsen elämässä pitkä aika. Me ainakin muisteltiin hamsterimme hyvää ja pitkää (hamsterille pitkä 2,5 v) elämää.

eikä kaipaa lajitoveria.



Olen nimittäin nähnyt liian monta yksinäistä marsua/kania jotka tuntuvat masentuneilta yksin häkissään :-(.



Hamsteri viihtyy hyvin omassa häkissään ja on senverran pieni että sille on helppo rakentaa esim. vessapaperihylsyistä kiva sokkelo. Rakastaa kaikkia koloja ja kiipeilyä. Meidän lapset aina tuo sille metsäretkiltä kaikkea kivaa sisustuskamaa: kiviä, oksia, käpyjä, tammenterhoja jne. Lisäksi olemmen tehneet pesiä kookospähkinöistä, pahvilaatikoista (tyhjät keksipaketitkin käyvät ekaksi hamsterin ilona ennen kuin päätyvät roskiin).



Hamsterit siis elävät helpolla hyvän elämän tyytyväisinä toisin kuin esim. marsut.

Mua oikeesti säälittää jotkut puput häkissä, yksin, liian ahtaasti...

hamsterivillitys sillä malkein kaikilla (varsinkin tytöillä) on hamsteri. Tosin ovat jo kouluikäisiä.



Ap:lle sanoisin että jos hankitte hamsterin niin hoitakaa sitä yhdessä ettei vastuu ole yksin noin pienellä.