LoMaKuiset kesäkuuhun!
Tervehdys!
Ajattelin jo uuden pinon laittaa kun kesäkuu on tuossa jo ihan oven takana!
Kiva kun Silvain oli käynyt tuolla vanhassa pinossa kertomassa kuulumisia.
En usko että vielä kannattaa kauheasti huolestua siitä jos lapsi ei puhu kun hän kuitenkin ymmärtää puhetta ja yrittää tuottaa sitä. Mutta tietysti se olisi mukava kuulla jo se Äiti.. Ja toiset ne hölisee jo ties mitä. Meillähän on kanssa aika hidasta tämä puheen kehitys, muutamia sanoja tulee ajoittain mutta enimmäkseen ihan omaa kieltään neiti puhelee.
On ollut aika lailla ohjelmaa, mutta nautinnollista sellaista. Itse pääsin taas eilen kaupunkiin tuulettumaan, ja isovanhemmat hoitivat neitiä. Muuten oli mennyt hyvin mutta ei ollut suostunut rattaisiin nukkumaan vaan pyrkinyt seisomaan koko ajan. Omituista. Yleensä neiti asettuu aika kivasti vaunuihin ja unille.
No, lopulta olivat saaneet sisälle nukkumaan.
Tänään oltiin pikkuserkkuja katsomassa, kun samanikäisiä serkkuja ei ole. Olipa ihanaa katsoa miten pikkuisen isommat lapset ottivat neidin kivasti huomioon ja samaan reuhuamiseen hänkin sitten pystyi osallistumaan, ja tuntui tykkäävän kovasti kun sai olla mukana. :-D Nyt kyllä nukahti illalla alta aikayksikön, oli kai sen verran rankka ilta.
Huomenna ohjelmassa ylioppilasjuhla, kivaa, ja sunnuntaina suunnataan sitten kohti mummolaa pariksi päiväksi. Äidillä on työjuttuja ja mummi on luvannut hoitaa.
Jotenkin tämä lämmin ilma on saanut minut ihan onnelliseksi. Ei harmita mikään niin helpolla kuin yleensä. Tosin kyllä hermostun yhä neitiin aika ajoin.
Varsinkin ruoka-aikoina käämit menee herkästi. Erilaista sähläämistä ja sotkemista tulee niin paljon. Vaikka kuinka ajattelee että tässä nyt toinen vielä opettelee, niin silti alkaa jossain vaiheessa pinna kiristyä kun ruokaa syljeskellään lattialle tai kaadetaan epähuomiossa maitomuki maahan tai kiskotaan pöytäliinaa niin että tavarat putoilee pöydältä... Grrr...
Mitä mieltä te olette sellaisesta 'jäähylle laittamisesta' jota olen harrastanut, että jos olen kovasti kieltänyt jostain vaarallisesta toiminnasta (esim. tuolilla keikkumisesta) ja toinen vain jatkaa vielä kolmannen varoituksen jälkeen, niin olen laittanut hänet hetkeksi oven taa, siis vain toiseen huoneeseen mutta niin että itse jään oven toiselle puolelle sinne mistä hänet poistettiin. Siitä hän kyllä yleensä ahdistuu heti ja alkaa kitistä toisella puolella ja haluaa sinne takaisin. Yleensä päästän hänet takaisin n. puolen minuutin jälkeen. Onko tämä liian rankka tapa näin pienelle? Mitä tilalle? Jollain lailla haluaisin kuitenkin saada hänet tajuamaan että on tehnyt jotain kiellettyä ja että jos ei tottele niin siitä on tylsiä seurauksia. Tietysti tilanne ratkaisee ja joskus ei tarvitse tehdä tuollaista mutta viime aikoina olen joskus tehnyt tällaista... mitä mieltä olette, ja millaisia 'rangaistuksia' olette itse käyttäneet taaperoille jos olette jotain käyttäneet?
Kaunista kesäkuun alkua toivottaa
Sirita
Kommentit (20)
Heipä hei pitkästä aikaa!
Tässä totutellaan elämään neljän lapsen äitinä. Meille syntyi pieni ihana tytär 12.6. Strategiset mitat olivat 3990g, 52cm, pipo 36,5cm. Ihana, rauhallinen tyttö, syö, nukkuu ja kakkaa :)
Aino on ottanut sisarensa vastaan hellin ottein. Hoivavietti on kova, eikä tuossa meidän 1v7kk ikäisessä näy merkkiäkään mustasukkaisuudesta. Aino tuntuu niin isolta tuohon pieneen vauvaan nähden...sairaalassa ollessani huomasin, miten paljon hän osaa ja ymmärtää jo asioita. Sanoja tulee ja jopa parin sanan lauseitakin on viime aikoina ilmaantunut, syö pääosin itse ja riisuu vaatteita sekä yrittää pukea niitä päälleen. Tuo riisumisen oppiminen on ärsyttävää, varsinkin kun nukkumaan mennessä hän saattaa riisua itsensä kaikessa hiljaisuudessa aivan ilkosilleen ja pissat tulee sitten tietty sänkyyn...
Pottaharjoituksia yritämme tehdä vaihtelevalla menestyksellä. Hän ennakoi pissahädän ja kakkahädän, mutta aina ei ehditä potalle saakka kun hätä on tullut jo housuun. No ajan kanssa...
Meidän pienestä tytöstämme on kuoriutunut valloittava tahtonainen. Pientä uhmaa on jo ilmassa, saa nähdä, mitä tulevat kuukaudet tuovat tullessaan.
Ruokahalua neidillä ei juuri ole, j a on vaikeata saada häntä syömään. Toistaiseksi hän on vielä ihan normaalin kokoinen, mutta jos tätä jatkuu pitkään, ei varmaan pysytä käyrillä. Painoa Ainolla on nyt 11,5kg ja pituutta 82cm.
Hyvää kesää kaikille!
Kanelisokeri
Oli ihan pakko kirjautua oikein sisään, että saan Kanelisokerille onnittelut! Olin näköjään kirjautunut viimeksi 1.11.07, eli hieman ennen kuopuksemme 1v synttäriä, joka siis oli marraskuun 10. Jotkut saattavat muistaakin meidät, minä ainakin tunnistin tästä ketjusta muutaman nimimerkin.Ja jossain vaiheessa kyllä huomasin, että taaperopuolelle oli perustettu yhteinen ketju syksyn naperoille.
Hyvää Juhannusta kaikille noin puolitoistavuotiaille!
Bubbles ja Perttu 1v 7kk
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=d7bcda9e-3e40-11dd-82ea-…!
Ja tokihan minä sinut muistan! :)
Täällä taitaa olla ihan vilkasta keskustelua, mutta kun minullakaan ei oikein aika tahdo riittää muuten kuin pikaisiin visiitteihin. Olen oikeastaan aika pihalla näistä kuulumisista täällä.
Moni taitaa olla jo palannut työelämään? Olen kyllä tosi tyytyväinen tämänhetkiseen elämäntilanteeseemme. Lisätila ei olisi pahitteeksi, sillä säilytysitilat eivät täällä nykyisessä asunnossamme oikein riitä kattamaan 6h tarpeita, mutta sopu sijaa antaa. :) Luultavasti asunnonvaihto tullee kysymykseen vasta sitten kun joskus palaan työelämään...eli siihen mennee vielä aikaa.
Kanelisokeri
Ja suuronnittelut Kanelisokerille!!! Ihanaa että kaikki hyvin! Tuntuu kyllä niin hassulta, että joillain on jo uusi vauva, minä kun vielä toivun Joelin syntymästä ;-)
Vauvakuume ihme kyllä jonkin verran vaivaa, mutta ollaan vielä toistaiseksi oltu sitä mieltä että tämä yksi riittäisi meille. Vaikka mistäs sitä ikinä tietää, vielä muutama vuosi sitten ajattelin ettei musta tule äitiä varmasti ikinä...
Aukileesta: meillä on vielä reippaasti auki, leveyssuunnassa ainakin 5 cm. Kyselin 1,5 vuotisneuvolassa asiasta, muttei kuulemma mitään huolta?!? Se on ollut mun mielestä ihan samankokoinen jo puoli vuotta, eli taidan mennä kysymään pian jo toisen lääkärin mielipiteen...
Uhmasta: meillä ei vielä voi varmaan uhmasta puhua, mielipiteet kyllä tulevat selville, mutta varsinaista kiukuttelua esiintyy tosi harvoin. Helppo kausi menossa, luulen. Tai ehkä meillä on vaan helppo lapsi ;-) (heh, heh, näin kun sanon niin huomenna pukkaa uhma joka jatkuu aikuiseksi asti...)
Työelämästä: minähän menin töihin jo Joelin ollessa 8,5 kk eli heti äitiysloman jälkeen. Me kuitenkin miehen kanssa yritetään sumplia töitä niin, että jompikumpi on mahd paljon kotona, lopun aikaa on mun äitini edelleen hoitamassa meillä kotona. Ja erinomaisen hyvin homma toimii, mummu tykkää, poika on innoissaan kun mummun koira on joka päivä mukana ja meillä on ruoka valmiina pöydässä kun tullaan kotiin... Ihannetilanne siis...
Mitäs muuta täällä on ollut... Kesälomasta ainakin. Olis kiva kuulla mitä te muut touhuatte, onko vielä Linnanmäkiä tms. ohjelmistossa? Me ajateltiin välttää niitä vielä kun voidaan, saa sitten kyllä kierrellä Muumimaailmoja ihan riittävästi. Itse asiassa käväistään viikonloppuna Tuska-festareilla pojan kanssa, mutta ihan vaan kavereita moikkaamassa ja kuulosuojaimet päässä pojalla tottakai. Mökillä aiotaan olla paljon ja tavataan tuttuja, siinä se. Ainoa reissu on, että itse lähden Tallinnaan ystäväni kanssa yhdeksi yöksi ja iskä jää Joelin kanssa kotiin. Säästöliekillä tarttee mennä, kun on häät tulossa.
No joo, nyt ei kyllä kukaan enää jaksa lukea tätä ja minäkin voisin kerrankin mennä nukkumaan ajoissa :-)
Mukavia kesäkuun viimeisiä päiviä, kyllä se aurinko sieltä!
Anyara & Joel
Kanelisokerille onnittelut NELJÄNNESTÄ! Wautsi wau! Minä itse kuumeilen kolmatta, mutta mies ei näytä vihreää valoa. :( Ja eihän se nyt kaiketi järkevääkään olisi. Viides vuosi kotona alkoi eli pitäisi kai joskus töihinkin mennä rahaa välissä tienaamaan.
Anayra. Älä turhaan tuhlaa rahojasi toiseen lääkäriin. Se aukile saa vapaasti olla auki 2vuoteen asti ainakin. Meilläkin on aukilo TOSi iso.
Uhmasta. Eikö kellään ole MEGAuhmaa? Koska meillä on! Meillä pikkuisella on niin kova tempperamentti ja uhma, että huhuh oikeasti! Aamusta heti alkaa kiukuttelu ja jatkuu ihan koko päivän. Lempisanonta on "EN KAI" ja "EI KAI". Huomaa, että lapset on erilaisia, koska esikko on tähän verrattuna aina ollut TOSI tasainen ja laimea persoona. Tämä kakkonen on kaikkea muuta kuin laimea. Esikkokin sanoi tänään "Mä meen rauhottamaan tota kiukkupäätä". Kiukkupää oli musta hyvin kuvaava sana. Tosiaan meillä asuu todellinen kiukkupää!!!!!!
Töihin menoista ole puhetta niin minä nyt ilmeisesti jatkan kotona siihen asti, että kuopus täyttää melkeinpä sen kolmen.
Kesäsuunnitelmia ei ihmeempiä ole. Linnanmäellä käydään ja uimahallissa uidaan ahkerasti, jos ei näillä säillä rannalle päästä. Laivalla olisi kiva päästä käymään, kun esikko tykkää laivareissuista. Eipä muuta.
Mukavaa kesäkuun loppua!
ONNEA KANELISOKERI!!! Minun krooninen vauvakuumeeni ei helpota, vaikka elämäntilanne on nyt se, ettei varmasti enää neljättä tule :( Teen surutyötä sen suhteen, sillä kun jo ikääkin on lähempänä neljääkymmentä, niin ei tässä enää ehdi uutta suhdetta sellaiselle tasolle rakentamaan, että vauvoja saisin... *huokaus* MUTTA onnea kaikille muille paremmassa tilanteessa eläville :)
UHMA... Meillä on kaikilla kestoversio siitä. Luonnetta kun on suotu, niin kaikki päivät ovat enemmän tai vielä enemmän taistelua X-( Neiti Pupukaan ei veljiensä varjoon jää vaan tarhastakin juuri kommentoivat, että kun yleensä tämän ikäiset kapuavat syliin, niin meidän Pupu menee sataviiskyt lasissa ;) No, kyllä tuo minun sylissä on aina viihtynyt, että kaipa sitten saa siitä riittävästi läheisyystankkausta. Mutta tosiaan... heittäydytään lattialle, ollaan dramaattisia pienestäkin kärhämästä, huudetaan... huudetaan... heittäydytään... ONNEKSI on vastapainoksi kuitenkin varsin iloinen, vallaton, huumorintajuinen ja reipas. Ja se meidän lasten "ongelmapiirre" omatoimisuuskin on vankasti läsnä ;) EIKÄ SAA AUTTAA, siitä Neiti nostaa mahdottoman metelin, jos erehtyy avustamaan ilman Neidin lupaa! Hän kun "osaa" ihan itse... No, melko paljon kai osaakin. Pukee ja riisuu jo kohtuullisesti, tuo toisille tavaroita kuin "ajatus", kiipeilee näppärästi, rakastaa musiikkia ja tanssimistä sekä "piitää" (piirtää) aina kuin vain kynä näkyvillä. Eikä Pupun kestosuosikki pihapuuha ole vaihtunut; lapio ja sanko sekä muotti ja kakkuja syntyy :D
Pottapuuhat junnaavat paikoillaan. Kotona ollaan siis ilman vaippaa ja satunnaisia vahinkoja sattuu. Tarhassa pitävät vaippaa ja siitä meillä on pientä erimielisyyttä X-( Tutti heitetään syksyllä pois, näin olen päättänyt. Sanoja on nyt alkanut tulla, matkii paljon ja "puhuu" koko ajan. Eniten Pupu viljelee sanoja "ei, anna, lisää, tutti, pupu (pieni pehmopupu, jota kantaa kaikkialle), tähän, paita, mun..."
Syksyllä lienee tiedossa korvien putkitus. Kolmen kuukauden sisään on ollut viisi tulehdusta. Varmaan kohta taas seuraava pukkaa, on sellaiset tuntumat :( Harvassa on viikot, jotka on kokonaan tarhassa ollut.
KESÄLOMAA on kokonaiset kaksi viikkoa, palkatonta tosin, joten matalaliitoa mennään, Suunnitelmia on lähinnä mökille meneminen ja kavereiden tapaaminen...
Aurinkoisia kesämukavia kaikille!
TalviSalama kera nukkuvan vauhtitrion
!http://www.vauva.fi:80/perhe/perheshowimage?id=f2802331-43ad-11dd-b4e6-…!
Pakko tilittää täälläkin, oli tänään iso säikähdys ja myös suuri pettymys terveydenhuoltosysteemiin...
Oltiin Joelin kanssa kolarissa tänään, onneksi selvittiin (?) säikähdyksellä. Pysähdyin suojatien eteen, kun oikealta tuli fillari jolla oli etuajo-oikeus. Saman tien perään ajoi auto, hirmu tärähdys ja minä hyppäsin autosta katsomaan Joelia. Se istui ihan jähmettyneenä paikoillaan, ja otin irti vöistä ja yritin tsekata miten voi. Siinä vaiheessa Joel rupes itkemään hysteerisesti ja niin minäkin vaikka yritin pitää itseni kasassa. Estettiin liikenne koko vilkkaassa risteyksessä, joten oli pakko viedä auto sivuun.
Perään ajanut taksikuski ajoi perässä, vaihdettiin pikaisesti yhteystietoja ja oltiin samaa mieltä ettei nyt kutsuta poliisia paikalle vaan lähden viemään Joelia vajaan kilsan päässä olevaan Malmin sairaalaan. En tilannut ambulanssia kun Joel oli kuitenkin normaalin oloinen siinä hetkessä, ja ajattelin että nopeammin vien itse.
Jumalauta!!!! Siellä ei suostuttu edes VILKAISEMAAN poikaa, vaan sanottiin että olisit tilannut ambulanssin. Ja että nyt sun pitää itse sitten lähteä viemään poikaa Lastenklinikalle (yli 10 km).
Sinne sitten paniikissa ajamaan, yritin pitää itseni kasassa kun Joel meinasi nukahtaa takapenkille vaikkei yleensä siihen aikaan ikinä. Jonotettiin puolisen tuntia, lääkäri ei testannut eikä tsekannut MITÄÄN, sanoi vaan että onpas rauhallinen lapsi. Minä siihen että niinpä, pitäiskö tutkia. No magneettikuvat vois ottaa, mutta niitä ei tehdä julkisella puolella. "Sun olis pitäny kutsua poliisit paikalle, niin se olis menny sen peräänajajan piikkiin ne magneettikuvat..." VOI JEESUS!!!
Että tein sitten väärin viedessäni lapsen läheiseen sairaalaan, enkä ensin ruvennut selvittelemään vastuu- ja rahakysymyksiä.
Tilanne on kuitenkin varmasti ok nyt, seuraan Joelia yön kotona ja herättelen vähän välillä. On kuitenkin ollut koko illan hyväntuulinen ja täysin normaali. Yksi tuttu on ensiapuhoitaja, neuvoi, kyseli ja rauhoitteli eli ei tässä hätää.
Luojan kiitos meillä on turvallinen uusi auto ja hyvä turvaistuin. Huonomminkin olisi voinut käydä, peräänajanut taksi meni ruttuun ja oli jouduttu hinaamaan pois paikalta.
Miten mun olisi ihan oikeasti pitänyt toimia? Oon NIIIN vihainen siitä käännytyksestä sairaalasta ettei tosikaan, sillä tilanne olisi voinut olla huonokin. Ensi kerralla kyllä tilaan suosiolla ambulanssin vaikka Joeliin törmäis naapurin lasten leluauto, saakeli...
Parempaa viikonloppua muille, minä menen taas tsekkailemaan nukkuvaa pientä miestä. Niin ja sorry, nyt on niin ajatukset tän asian ympärillä ettei pysty kommentoimaan teidän kirjoituksia, palaan asiaan...
Anyara
Kylläpä nätin viikonlopun lykkäs, hyvä homma. Voi kun olis saanu lähteä mökille, mutta liikaa muuta ohjelmaa. Muutenkin on aikamoinen vääntö tonne heinäkuuhun asti, sitten saa hengähtää!
Mies lähtee huomenna työmatkalle ulkomaille melkein kahdeksi viikoksi, en mitenkään innolla sitä odota. Itselläkin on parin päivän työmatka, onneksi on mummi!
Siritalle tuosta jäähtystä ajattelin jotain ajatuksia laittaa. Ensin täytyy sanoa, että en tosiaan ole mikään kasvatusekspertti, varsinkin kun meillä on tosiaan vain yksi lapsi eli ei kauhiasti kokemusta. Neuvoja en siis niinkään osaa antaa, kerron vain kuinka meillä :-)
Joel on yllättävän vähän ollut "pahanteossa", tietenkin joskus on yrittänyt tuolilla keikkua tms. mutta me ollaan vähän sellaisia että seurataan poikaa joka paikkaan ja ollaan toistaiseksi ehditty reagoida kaikkeen - eli riennetään paikalle, siirretään alas ja sanotaan vain ei. Ja kun luovuttaa ja tekee muuta niin kehutaan. Eli jatkuvaa kieltoa tai kehumista. Ja on vielä toistaiseksi toiminut, mutta se on helppoa - kun on vain yksi lapsi jota seurata, ja kun sattuu olemaan melko helppo luonne. Silloin jos on ollut joku todellinen vaaratilanne (meinaa lähteä juoksemaan autotielle tms.), ollaan huudettu, jolloin Joel pelästyy sitä ihan riittävästi, meillä korotetaan ääntä tosi harvoin.
Olen ajatellut itsekin ottaa jäähyn käyttöön, mutta vasta vähän myöhemmin, sillä en usko Joelin vielä siitä mitään käsittävän. Sitten kun tuntuu että ymmärrystä on enemmän syy-seuraussuhteista, ehkäpä puolen vuoden-vuoden sisään, vaikea sanoa. Siinä täytyy olla tosi johdonmukainen sitten, että varmasti käsittää homman nimen.
En usko että teet mitään siis "väärin" tai että lapsesi siitä mitenkään kärsii. On vain sellainen tuntu että ainakin meillä jäähy menisi vielä vähän harakoille.
Iskä on nukuttamassa Joelia juuri, kitinä vihdoin lakkasi. Meillä oli aluksi periaate, ettei nukuteta olemalla vieressä, mutta niin se vain on valunut siihen. Muuten se ylösnousemisrumba jatkui tuntikaupalla joka ilta, viikkokausia sitä yritettiin mutta sitten oltiin liian väsyneitä. Tämä on toiminut meillä yllättävän hyvin, toiset sanoo ettei kannata olla vieressä kun lapsi sitten herätessä hätääntyy, mutta meillä ei ole onneksi vaikuttanut. Että kait niitä periaatteita vaan joutuu tässä heittämään romukoppaan, ei voi mitään ;-)
Aurinkoa kaikille,
Anyara & co
Tultiin mökiltä pari tuntia sitten, oltiin vain ihan päiväseltään käymässä, mutta kyllä oli ihanaa käydä saunassa ja uimassa!
Anyaralle; noi nukkumisjutut on jotain niin utopistista joka lapsen kohdalla, että ei niitä periaatteita lopullisesti tarvi romukoppaan laittaa. Meillä eka oli juuri kuten Joel; jossei oltu vieressä nukkumisesta ei tullut mitään. Meillä ei IKINÄ ole kyseinen lapsi herännyt ja ihmetellyt missä äiti ja isä on, päinvastoin suunnaton luotto siihen että kun hihkasee joku tulee. Keskimmäinen taas on aivan päinvastainen; Nukahtaa paremmin kun sanoo hyvää yötä ja kävelee pois. Mutta auta armias jos herää yöllä ja äiti ja isä ei ole makkarissa! ( Nukkuu siis edelleen samassa huoneessa meidän kanssa ) Manteli on taas jotain tältä väliltä. Pitää mennä makuuhuoneeseen muttei saa nukuttaa. Hän on iso tyttö hän nukahtaa itse! Minä olen jo luovuttanut... olen todennut useammallekin kaverille joka on neuvoja kysynyt, että näin meillä mutta kukin taaplaa tyylillään. En tiedä mikä muille sopii, meille sopii tälläiset tyylit :D
Siritalle; meillä manteli viedään pois siitä mitä yrittää tehdä, tekemisen vaarallisuudesta riippu kuinka pian, mutta yleensä jo kahden kiellon jälkeen. Syöttötuolissa jos yritetään seistä, nostetaan heti pois ja ruokaa ei sitten tule. ( Tää on meidän suursyömärille ihan järjettömän kova rangaistus :) ) Meillä jäähyä toiseen huoneeseen käytetään vaan silloin jos äidiltä meinaa pinna palaa ja yleensä sinne toisen huoneeseen joutuu äiti :) :) :) . Muilla jäähy ei oikeestaan olekaan meillä käytössä kuin nelivuotiaalla pojalla, tosin hän antaa sen useimmiten nykyään itselleen; toteaa, kun olen jostain kieltänyt ja sanonut että mieti mitä jos.. niin nuori mies ilmoittaa menevänsä miettimään asiaa "omaan huoneeseensa" eli meidän makkarin nurkkaan. Kaikilla (jopa mantelilla ) jäähyä on joskus kokeiltu, mutta vasta kolmivuotiaalla jäähystä on ollut hyötyä ( siis näin meillä ) Meillä eritoten mantelilla on taipumus tehdä ei asioita on silloin kun hän haluaa oikeinpaljon huomiota itselleen. Manteli yleensä unohtaa nää rajojen kokeilut kun keksii hänelle jonkun homman. Yksinkertaisimmillaan; manteli ottaa tavaroita keittiön laatikosta, niin kehotus laittaa takaisin omalle paikalleen. Mantelista on kiva osoittaa että hän tietää täsmälleen kaikkien tavaroiden paikan joten hän yleensä kipittää äkkiä viemään kaiken takaisin ja laatikoiden tyhjentämisen...
Höh nyt täytyy kyllä sanoa että kuulostaapa omahyväiseltä ja helpolta; todellisuudessa on yksi asia mitä manteli ei kielloista huolimatta usko; Nytkin meidän lattialla on useampi vaatekappale levällään, koska manteli haluaa koko ajan sovittaa ja vaihtaa vaatteita.... AARGH... Eilenkin keräsin paitoja ja housuja lattialta ainakin kymmenen kertaa ja ne oli noin 10 minuutin sisään siehotettu takaisin ympäri kämppää...
Musta noin pieni ei vielä oikein ymmärrä jäähyä niin voipi mennä vähän hukkaan ja tuntua pahalta. Tilanteesta pois vieminen ja kielto musta riittävät näin pienillä. Kieltää saa kuitenkin monta sataa kertaa, mutta sellaista se on.
Enpä jaksa muuta kirjoittaa, kun viimeisiin viesteihini ei ole kukaan vaivautunut kommentoimaan mitään. Voipi olla niin hiljainen pino nämä lokakuiset just sen takia, kun ei ihmiset viitsi kirjoitella, kun tekstit jää noteeraamatta.
Pootykat täällä taas! Jaden kera....
Hauska oli löytää tämä 'kerhohuone' täältä perhe sivuilta, en yhtään tajunnut että täältä pääse jutskaamaan teidän kaikkien ihanien kanssa! :x
Meillä on kesäloma alkanut, tai siis mulla, ja mies etsii kuumeisesti töitä kun sai lopputilin viikko sitten. Aika rankkaa on, ja vähän masentaa tämä, mutta toisaalta voi myös ajatella, että meillä on mennyt tosi hyvin jo piotkän aikaa ja kyllähän jossain vaiheessa täytyy tulla muutakin kuin tasaista yläpilveä..
Jade on vielä päiväkodissa, sillä olen itse vielä niin väsynyt viimeisestä puolesta vuodesta ja parista muustakin takaiskusta, että on pakko saada hiukan levättyä ennen kuin lähden tytön kanssa yksin Hollantiin kuukaudeksi.
Jäähystä keskusteltiin, ja mä olen yhden kerran kokeillut Jaden kanssa. Meillä ei kyllä toiminut, vaan Jade ahdistui todella paljon. Lopetti kyllä itkemisen 2 sekunniksi, mutta tilanne ei parantunut. Luulen siis että hän on vielä liian pieni ymmärtämään mitä se tarkoittaa. Itse olen vain tehnyt kaksi sääntöä: Jos on tilanne jossa hän ei saa päättää mitä tehdään niin kestän huudon ja teen homman kuitenkin. Jos taas on tilanne jossa ei ole niin väliä, esim. saako laittaa kumisaappaat sisällä jalkaan 20 asteen lämmössä, niin antaa mennä vaan jos siltä tuntuu. Näin olen ainakin saanut hänet uskomaan melko hyvin, että on asioita joita tedoellakaan ei saa tehdä! B-) Tässä meidän Porkkalan retkeltä kesäinen kuva teille
!http://www.perhe.fi:80/perhe/perheshowimage?id=35829ff4-330c-11dd-8384-…!
... eli anteeksi pyytelen kaikilta. Olen ollut vähän huono vastailemaan galluppeihin ja muihin kyselyihin. Tarkoitus ei ole ollut kävellä kenenkään ylitse. Lueskelen kyllä kaikkien vastaukset ja usein ajattelen vastaavani kysymyksiin , mutta usein jotain aina tapahtuu ja vastaaminen juuri silloin jää ja seuraavalla kerralla sitten unohdan.
Eli nyt ainakin muistan etten ole laittanut neidin 1,5 vuotis mittoja. Meillä tosin oli vuosi ja 7 kk mitat, mutta 81.5 cm ja 10260 g , painossa vielä hieman normaalia alhaisempi meidän rajun mahataudin vuoksi. Käyrät olivat paranemaan päin, mahataudista huolimatta!
Onnimanni kyseli aukileesta jossain vaiheessa; en ollut asiaan edes kiinnittänyt huomiota, joten kokeilin; en ainakaan löytänyt aukiletta eli meillä on ilmeisesti kiinni. Ikinä en ole kuullut liian myöhään kiinni menneestä, liian aikaisin kylläkin.
Kääk, nyt mä taas unodin ketä kaikkia täällä on pyörinyt. Eli ainakin Pootykatille; ihana kuva! Voimia näin netin välityksellä; synkimälläkin pilvellä on hopea reunus eli toivotaan että vastoinkäymiset jonain päivänä osoittautuvatkin onnenpotkuksi! Tuttavapiirissä kävi niin että potkujen seurauksena löytyikin huomattavasti parempi työpaikka!
Hiljaistahan täällä kaiken kaikkiaan on ollut, mutta uskoisin että moni meistä käy lukemassa listat, mutta arjen kiireet vain aikaansaavat sen ettei pinoutuminen ole päällimäisenä, varsinkin kun ulkona on noin ihana auringonpaiste ja hellelukemat!
Kaikille tasapuolisesti terkut myös niille jotka vain lukevat pinojamme!
Rapu ja manteli sekä dynaaminen duo
On alkanut ihanalla ilmalla koululaisten kesäloma, esikoinen tosin ollut jokapäivä koko päivän jäähallilla kiekkoleirillä, tänään viimeistä päivää.
Jokohan uimavedet ovat näin helteen seurauksena lämmenneet, merivesi tuskin mutta meilläkin tässä lähellä on pikkuinen järvi joka varmaan kohta on jo uintilämpöistä.
Kotosalla ollaaan vielä pariviikkoa ja sitten vaihdetaan maisemaa vähäksi aikaa 2-3 viikoksi ainakin. Maalla ollaan mutta mitään ihmeitä reissuja ei tehdä, tänä kesänä ei olisi rahaakaan. Yksi kylpylä viikonloppu kyllä elokuussa mutta ei muuta.
Minä olen myös yksi niistä jotka unohtavat vastailla kysymyksiin ja gallupeihin. Onnimannin aukile kysymyksenkin olin pannut merkille ja tarkoitus oli Veetin päätä mennä kokeilemaan mutta arvatkaa vaan muistinko sitten kun vauhdilla tänne tulin kirjoittamaan. Kiire se varmaan onkin se suurin syy, lukea ehdin pinot mutta kirjoittaminen jää, meillä varsinkin kun äiti pääsee koneelle ainoastaan salaa ; ) Veeti ei siedä äidin surfailuja ja yleensä läppärin valtaavat isommat lapset, joilla tosin yhteiskäytössään on talon toinen läppäri ja tämän piti olla se äidin (unen näin)
Neuvolassa oltiin tänään ja ei mitään ihmeitä, omalla käyrällään kasvaa 10 kg 720 g ja 83,6 cm. Palikoista kokosi tornin sai rokotteen ym ym ja se aukile siis oli kiinni. Puheesta sanoi sen verran että yleensä jos 1 1/2 v neuvolassa ei sanoja vielä ole tullut niin todennäköistä on että kahteen vuoteen saakka voi mennä ja sitten tulee vauhdilla sanoja, tavallista tämä on kuulemma juuri pojilla.
Jäähystä sen verran että aion kyllä ottaa käyttöön mutta en ihan vielä, meilläkin luultavammin menisi vielä ihan harakoille.
Ihana kuva ja miten kiva olikaan nähdä livenä joku LoMakuinen taapero, mukavaa olisi nähdä muitakin, itse ainakin kokeilen heti kohta onnistuuko kuvan liittäminen minultakin (en ihan tähän viestiin)
Toivottavasti miehesi löytää uuden työpaikan nopeasti, meillä miehellä kävi ihan niin että lomautus (käytännössä irtisanominen) toikin tullessaan uuden paremmin palkatun ja kaikilta osin muutenkin paremman työpaikan samalta alalta, ja se paikka löytyi viikossa. Aika paniikki meilläkin ensin silloin oli päällä, 7 viikon lomatus kun vaimo on hoitovapaalla, kolme lasta, joulu tulossa ym...olisin varmaan itse mennyt töihin niiksi viikoiksi sitten, onneksi asiat kuitenkin ratkesivat.
Lopettelen tähän, Veetuli heräilee päiväuniltaan, varmaan jotain jäi jälleen kommentoimatta :) mutta olihan sitä jo tässäkin juttua
Pupu taas kuumeessa, niin saatan ehtiä jotain pinoon kirjoittaa! Eipä se pomo tosin kovin iloinen ollut, kun ilmoitin taas joutuvani olemaan kotona :( Toivottavasti ei mene työpaikka alta, kun vielä kuitenkin olen koeajalla... Ja ensi kuussa kaksi viikkoa palkattomalla kesälomalla. Varmaan eletään puurolla ja vedellä se aika...
Yritän vastailla kysymyksiin... AUKILE on meillä vielä auki, vähän. Ei silloin kuukausi sitten neuvolalääkärissä siitä mitään sanonut. Mutta kaikilla ollut vielä tässä vaiheessa auki. Muistaakseni umpeutuu noin kaksivuotiaaksi mennessä. Lähinnä kai sitä seurataan (ainakin ihan pienenä), ettei umpeudu liian nopeasti.
JÄÄHYÄ meillä ei Pupulla vielä käytetä. Tosin saattaa itse mennä eteiseen istumaan, jos komenna jomman kumman isommista jäähylle :P Vähän sellainen sympatiajäähyilijä. Tosiaan, pojat "kärsivät" vaihtelevalla menestyksellä jäähystä. Yhä edelleen on vain oma pää niin hatara, etten jaksa aina tilanteita tapella loppuun :( Viime aikoina ei siis jäähyjä ole ollut. Lähinnä "uhkailen" sillä ja sopu syntyy jo siitä. Toisinaan vain edelleen oma stressitaso on sellainen, että tulee puhuttua asioita, joista ei muista/jaksa pitää kiinni. Näkyy sitten vähän tottelemattomuutena. Mutta jos vaikka jaksaisin kunnostautua joskus, etteivät lapset kasva täysin ilman omaatuntoa... MUTTA siis, Pupua ei jäähylle ole laitettu kuin kerran ja sen ymmärsi kyllä oikein hyvin. Yleensä, jos kiellot eivät tehoa, vien/otan pois tilanteesta. Neiti kyllä loukkaantuu kovasti ja huuto raikuu. Näiden meidän vahvaluontoisten lasten kanssa on oppinut olemaan välittämättä toisten katseista, jos lapsi huutaa ja kiukkuaa. On vain opittava, että kaikista asioista ei pieni ihminen voi päättää. Joistakin kyllä :) Monesti auttaa Pupulle myös se, että kehoitan tekemään jotain muuta, vaikka viemään tavaran paikoilleen. Hän kun tykkää näyttää, kuinka osaa ja tietää asioita :)
Pitääpä jossakin vaiheessa myös lisätä tänne kuva tai muutama. On vain juuri nyt kamerassa ja kännykässä, josta jälkimmäisestä en vielä kertaakaan ole siirtänyt kuvia. Pitäisi varmaan harjoitella :)
Nyt lyö tyhjää, joten viikonjatkoja!
TalviSalama kera kuumeisen Pupun
Hei kaikille!
Täällä on käynytkin paljon porukkaa kun en itse ole ehtinyt yli viikkoon edes lukea viestejä. Kiitos vastauksista mun kysymykseen jäähystä, varmaan on tosiaan niin ettei siitä ole tämänikäisellä mitään hyötyä. Enemmän kyse onkin varmaan siitä että äiti on niin turhautunut ettei tiedä mitä muutakaan keksisi kun viesti ei mene perille. Taidan olla muutenkin välillä vähän äkkipikainen, kun olen tarpeeksi kauan turhautunut, ja äkkiä vain reagoin jotenkin, vaikka pitäisi jaksaa olla rauhallinen ja vain jaksaa toistaa kieltoja jne. Jaksan sitä tiettyyn rajaan asti mutta sitten kun on tarpeeksi monta kertaa ollut tottelematta niin sitten alkaa äiti hiiltymään...
Onnimannille myös anteeksipyyntö etten ole vastannut gallupiin, aukiletta en ole vielä muistanut kokeilla. Täytyy tunnustella huomenna. Meillä ei ollut siitä mitään puhetta lääkärilläkään. Kirjoittele toki, kyllä me ennen pitkää reagoidaan!
Kiva kun tänne oli laitettu kuvakin, kannatettava ajatus! Yritänpä varmaan minäkin jossain vaiheessa kun vain saan taas harjoiteltua asiaa.
Meillä on ollut aika paljon touhua ja edestakaisin kulkemista mökille, mummolaan ja kotiin, äidillä ja isällä töitä ja muuta häslinkiä. Neiti on ollut
aamupäiviä hoidossa ja nyt viime ja tällä viikolla on taas naapurin tyttö (teini-ikäinen) ollut hänen kanssaan leikkimässä välillä iltapäivisin. Neiti tykkää ihan älyttömästi, hymy korvissa kun kuulee että tyttö on tulossa meille. Itse olen
yleensä kotona koko ajan mutta saan sitten rauhassa tehdä omia juttuja kun naapurin tyttö katsoo neidin perään. Onko teillä muilla ollut vastaavia lapsenlikkoja? Tää on ainakin meillä ollut toimiva juttu. Kaikki ovat tyytyväisiä, naapurin tyttö kun saa vähän taskurahaa, äiti kun saa omaa rauhaa ja neiti kun saa kaverin jonka kanssa leikkiä kaikkea kivaa jota äiti ei niin jaksa.
Kauniita kesäpäiviä kaikille, nyt tosin sataa mutta kaipa se joskus loppuu!
t. Sirita
Pari viikkoa olen jo kohta ollut töissä, eikä kyllä paljon ole aikaa jäänyt kirjoittelemiseen. Melkoisen rankkaa on taas tuo perheen ja työn yhteensovittaminen. Ihanaa on olla töissä ja lapsetkaan ei ole kauheasti äitiä kaipailleet, mutta sitten kun äiti on kotona niin ovat sitäkin enempi kiukutelleet ja kerjänneet huomiota :( Välillä tuntuu ettei päivässä riitä tunnit kun pitäs käydä töissä, olla lasten kanssa ja jossain välissä tehdä kotityötkin. Ehkä tämä jossain vaiheessa helpottaa kun opitaan elämään uusien rutiinien mukaan.
Sirita kyseli jäähystä, meillä on isommalla(4v.) jäähy käytössä ja on toiminut hyvin. Muutaman kerran olen pikkuistakin istuttanut jäähyllä kun ei ole mitään uskonut. Meillä poju kyllä jo ymmärtää jäähyn tarkoituksen selvästi, kun on isomman touhuja seurannut. Joskus kun sanon pojulle että nyt olit tuhma niin poju menee omineen istumaan jäähypaikalle :) Silloin kun olen hänet itse vienyt jäähylle, olen ollut aina näkysällä enkä tosiaan ole pitänyt häntä siellä montaakaan sekuntia, ja kyllä viesti on mennyt perille ja pahan teko loppunut. Näin meillä, mutta lapset on erilaisia ja vanhemmat on erilaisia, jokaisella tepsii erikeinot.
Onnimannille aukileesta, ei meidän pojullakaan vielä ole kokonaan kiinni. Meillä ei kyllä lääkäri puhunut viimeksi koko aukileesta mitään joten en edes ollut ajatellut koko asiaa. Muutenkin oli melko turha koko neuvolakäynti :(
Nyt kauhean pyykkivuoren kimppuun. Hyvää kesänjatkoa teille kaikille ihanille LoMakuisille!
Terveisin,
Kasper+ lapset
eli mitäpä olette mieltä, kun meillä Jaden aamu nukkumiset on alkaneet mennä tosi huonosti. Hän herää siis joka aamu kello 5! Eikä suostu millään menemään takas nukkumaan, ja vaikka pidämmekin hänet sängyssään kello 5.30 asti , niin siinä vaiheessa on pakko jo ottaa pois, kun huuto alkaa olla niin kovaa. Jadella on huoneessaan pimennysverhot, eli valo ei häntä herätä. Hän nukkuu päivällä yhdet noin 1-1.5 tunnin unet ja illalla menee nukkumaan noin kello 19.30-20.00. Mielestäni tuo iltanukkumisen siirtäminen ei ole aiheellista, sillä hän on kyllä jo väsynyt ja nukahtaa saman tien kun sänkyyn pääsee. Samoin päiväunia ei voi jättää pois, on nimittäin kyllä todella väsynyt keskipäivän aikaan.Nyt on vaan tosiaan jo kolmatta viikkoa jatkunut tämän heräily, ja joskus jo kello 4.30. Ja tyttö ei sitten meinaa millään jaksaa valvoa sinne puoleen päivään, jos herää noin aikaisin. ..
Mitäs ehdotatte?
T: Aamuvirkutko? :_|
POOTYKAT
Kuulostaa ihan meidän esikolta. Hänkin on aina ollut aamuvirkku. Herännyt varsinkin juuri nuorempana usein viideltä. Ja nykyäänkin aina ja ikuisesti kuudelta! Asialle ei oikein voi mitään, olen todennut. Kun lapsi kasvaa niin vaatia voi enempi. Meillä on vaatimuksena ollut noin kahden vuoden korvilta lähtien se, että ennen kuutta ei saa nousta, että sitten pitää odottaa vaan siihen, että kello tulee kuusi. Mutta noin pienellä se ei toimi luultavasti. Päiväunia ei kyllä voi missään nimessä jättää pois! Meidän esikko on siis jo reippaasti yli 4v ja nukkuu joka ikinen päivä unet. Vaikka siis on jo noinkin vanha. Mutta kun kuudelta herää...Meillä alussa ei myöskään jaksanut valvoa puoleen päivään vaan meillä päiväunet oli usein jo 11 maissa. kamala kiire oli aina yrittää ehtiä saada ruokaa alle jne. Ymmärrän siis täysin tilanteenne. Poppakonstia ei vain ole. On hyväksyttävä, että jotkut ovat aamuvirkkuja. Myöhäisempi nukkumaanmeno ei auta, sitä on kokeiltu. Yöuni jää vaan entistä lyhyemmäksi ja lapsi on kiukkuinen ja selvästi väsynyt. En siis osaa varsinaisesti auttaa, voin vain lohduttaa, että löytyy muitakin aamuvirkkuja. Meidän kakkoslapsi, tämä lokakuinen siis, on ihan toista maata. Menee samaan aikaan nukkumaan kuin esikko ja nukkuu reippaasti 8 asti useinkin. Tosi luksusta! Nauramme miehen kanssa, että kakkonen jättää aiemmin päikyt pois kuin esikko. :)
SIRITALLE vielä jäähystä, jota ei siis varsinaisesti nuoremmalla käytetä kun ei ymmärrä, mutta meillä on ollut nyt pari päivää käytössä sellainen juttu,kun kiukuttelee, heittelee tavaroita, huutaa jatkuvasti, karjuu yms häiritsee esikkoa niin kannan toiseen huoneeseen ja sanon, että "nyt rauhoitut täällä rauhassa" ja poistun paikalta. Huuto loppuu melkein saman tien kun ns yleisö poistuu paikalta. Meillä siis on tosi kova uhma päällä ja lapsi huutaa ja karjuu vaikka puoli tuntia putkeen hiki päässä, mutta tuo keino on nyt ainakin toistaiseksi tepsinyt. Yksin ei jaksakaan kauaa huutaa. En pidä tuota varsinaisesti jäähynä, pikemminkin tilanteesta poistamisena tai vastaavana. Mutta kokeilkaapa josko auttaisi jollain muullakin.
ONKO MUILLA KAMALAA uhmaa? Meillä tosiaan on kova tahtolapsi. Aivan erilainen kuin tasainen esikko.
ja KIITOKSIA kovasti kaikille aukileeseen kommentoineille. Meillä siis aukile on huomattavan iso ja kaiketi 2vuotiaana katsotaan tilanne tosissaan, vaatiiko jotain.
Hei kaikille! Tulin eilen työmatkalta ulkomailta - mukava reissu mutta väsyttävä. Hyvin oli kotonakin pärjätty - vähän mummikin oli auttamassa - mutta ikävä oli ollut puolin ja toisin. Oli kyllä kieltämättä mukava päästä välillä 'ihmisten ilmoille' kun kuitenkin vielä enimmäkseen olen kotona, vain osaksi töissä.
Täällä on juteltu mm. uhmasta ja aikaisesta heräämisestä. Meilläkin välillä herätään puoli kuudelta ja silleen... silloin ei kyllä naurata. Eikä mllään neiti malttaisi enää jäädä sänkyyn. Yritän ottaa hänet viereen ja joskus hän huudon kera vielä nukahtaa siihen mutta useimmiten ei muu auta kuin itsekin nousta ja ryhtyä aamutoimiin.. krooh! Ei ole mitään poppakonsteja - ainoa mikä tuli mieleen oli että voisiko Jadelle antaa vielä aamulla maitopullon ja nukahtaisiko hän sitten vielä uudelleen? Mutta jos pimennysverhokin käytössä niin en tiedä mitä muuta voisi tehdä. Jaksamisia vain!! Moni on vakuutellut että lapsi sitten myöhemmin oppii nukkumaan pitempään..
Uhmastakin kyselty. Meillä ei mitään ihan järkyttävää uhmaa ole mutta ennemmin sellaista pienimuotoista kapinointia ja rajojen etsimistä. Tehdään kiellettyä asiaa vaikka kielletään monta kertaa ja nostetaan pois jne. Ja tietysti joskus kun jokin vaarallinen tavara tms. otetaan pois tai kielletään jotain tekemästä niin silloin sitten suutahdetaan ja saatetaan lyödä ja nipistää äitiä tai heitellä tavaroita ympäriinsä. Mutta pitäisin vielä melko lievänä. Kai se tuossa kahden korvilla sitten tulee pahemmaksi tuo uhmailu??
Meillä on lomalle lähtö jo ihan ovella - koska te muut olette lomia pitämässä? Moni on nyt aloittanut työt aika vastikään joten ilmeisesti ei pitkiä lomia ole tiedossa? Me ollaan menossa mökille pariksi viikoksi - aivan ihanaa. Ainut mikä hirvittää on pakkaaminen... mutta kai siitäkin selvitään! Olen suunnitellut Muumi-maailma-reissua, siitä voisi neitiki jo tykätä. Hän on nyt viime aikoina innostunut telkkarin lastenohjelmista, Maisa on ehdoton suosikki. Entä muilla?
Hauskaa kesää itse kullekin,
kirjoitellaan kun täällä pistäydytään!
t. Sirita
no niin , juhannus lähestyy. Itse en pidä juhannuksesta yhtään, kun meillä ei ole mökkiä tai muuta, ja ollaan siis täällä Helsingissä ylhäisessä yksinäisyydessä, kun tuntuu että kaikilla muilla on joku paikka johon menevät isoilla porukoilla... ikävää!
Kiitos paljon lohduttavista vastauksista kysymyksiini. Tulin siihen tulokseen, että tyttö on aamuvirkku, mutta myös, että valolla on jotain osuutta asiaan, eli huomasin, että kun aurinko paistaa aamulla, niin tyttö herää tosi aikaisin. Jos taas on sateinen päivä ja vähän pimeämpää, niin jaksaa sitten nukkua sinne kello 6:een ja se on jo ihan ok. Kyllä mä silloin voin jo itsekin herätä.
Meillä uhmaa kyllä jo on ja ihan kunnolla, pelkään että vielä yltyy tuosta, mutta on jo nyt ajoittain aikamoista. Jade tekee mitä itse tahto ja milloin tahtoo, näin hän ajattelee! Tuntuu että itse on vaan päivän jälkeen ihan poikki kun saa neuvotella ja jaella käskyjä... Parempi kuitenkin nyt ja pian selkeät rajat, niin ei tarvitse niistä sitten enää myöhemmin taistella. Senkin olen ammatin puolesta nähnyt, mihin se johtaa joillakin lapsilla.
Minähän olen ollut jo lomalla nyt kuukauden melkein ja vielä on jäljella 7 viikkoa.
Lähdemme ensi viikoln loppuna vuokratulle mökille keski Suomeen ja sitten kun sieltä palailemme, lähden Jaden kanssa kuukaudeksi Hollantiin (Iskä tulee mukaan, mutta vain ekaksi viikoksi) Siellä sitten hoitelemme anopin taloa ja nautimme ajasta.
Meillä on Disney Chanelilta tuleva pupumaa Jaden ihan suosikki, ja sen lisäksi Fröbelin Palikat ja kaikki Baby Einstein DVD:t. Meillä katsotaan aika paljon telkkaria, siitä pitäisi päästä....
Ei muuta kuin oiken hyvää Juhannusta kaikille teille, Toivottavasti aurinko paistaa siellä missä olette.
T: Pooty ja Jade B-)